Múte B. Egede: KNI-mi miliuunit amigaatigineqartut innuttaasunik eqquinerlussanngillat

Ingerlatseqatigiiffiup naatsorsuutaasa paatsiveqannginneri, innuttaasunut nalinginnarnut akitsuutaanngitsumik, KNI-p aaqqiivigisariaqarpai, Naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq.
- Pisimasut innuttaasut sunniuteqartinneqassanngillat, KNI-mi aningaasatigut anngiortumik iliuuseqartarnerit pillugit Múte Bourup Egede oqarpoq. Assi © : Malik Brøns
oktobarip 15-at 2021 05:33
Nutserisoq Ulf Fleischer

KNI-p naatsorsuutai ukiuni arlalissuarni eqqunngitsumik suliarineqartarsimaneratigut, ingerlatseqatigiiffiup 112 miliuuni koruuninik annaasaqarnerani pisisartut eqqugaassanngillat.

Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte Bourup Egede (IA), taamatut oqarpoq. 

- Naalakkersuisut ulluinnarni ingerlatsinermut qanimut pulaternavianngilagut. Pisussaaffippulli piginnittut sinnerlugit suliffeqaarfiup ataatsimeersuarnerani kissaateqarnikkut apuupparput. Tassalu innuttaasut eqqornerlunneqassanngitsut, Múte Bourup Egede KNR-imut oqarpoq.  

AAMMA ATUARUK Kanngunartuliorneq pillugu KNI-mi pisortaq: Iluarsaassisariaqarpugut

KNI-p siuttuisasa nutaat naatsorsuutit asorsuaq allanngortiterneqartarsimasut allagaatinillu pequserluttoqartarsimasoq sapaatip akunnerani kingullermi saqqummiummassuk, Naalakkersuisut siulittaasuat taamatut qisuariarpoq.

KNI A/S-imi kanngunartuliat

  • KNI A/S-imi kanngunartuliat
  • KNI-p aningaasaqarneranut atatillugu kukkunerit qoqassiiniarnerillu, siorna novembarimi nalunnginnittut tusagasiuutinut oqaluttuarnerisa kingorna saqqummeralerput. 
  • Qaammatini arlalinni misissuisoqareersorlu, aningaasaqarnikkut qoqassiiniartoqarsimasoq siulersuisut nassuerutigaat. Manna tikillugu akileraannginnermi tamanna ingerlatsivimmut 112 miliuuni koruuninik akeqarsimavoq 12,5 miliuuni koruuninillu amigartoortitsilluni. 
  • Pisimasulli suli akisunaarutaasinnaanersut ingerlatsivimmi pisortat suli ilisimanngilaat. 
  • Uppernarsaatinik salloqittaasiorsimasutut pinerlunniarsimasutullu inuk ataaseq politiinut unnerluutigineqarpoq, taannali kinaanersoq aningaasallu qassit pineqarnersut, KNI-mit oqaatigineqarumanngillat. 
  • Tamatuma saniatigut kinguaassiuutitigut kanngutsaatsuliorsimasutut unnerluussaalluni pisortaq Peter Grønvold Samuelsen soraarsitaavoq. Taanna tassunga atatillugu politiinut unnerluunneqarpoq. 
  • Unnerluussinerit saqqummertalermata pisortaasimasoq Peter Grønvold Samuelsen soraarsinneqarpoq. Taassumunnga paarlattaavoq Jeppe Jensen. Tamatuma saniatigut sulisunik sullissivimmi pisortaasimasoq siulersuisunullu siulittaasuusimasoq Lars Borris Pedersen tunuarpoq, taannalu Svend Hardenberg-ip paarlappaa. 

Pilikannerit tamakkua maanna ingerlatseqatigiiffiup 112 miliuuni koruuninik annaasaqaatigai. 

Tassa Múte Bourup Egede-p pingaartippaa, KNI-p aningaasaqarnikkut iluarsaanerata pisisartunut aningaasatigut eqquinnginnissaa – soorlu ulluinnarni niuerniarfinni nioqqutit akitsorternerisigut. 

- Pingaaaruteqarpoq KNI taassumalu suliffeqarfiutai soorlu Pilersuisoq, sineriammi pilersuinikkut annertoorujussuarmik qitiusumik inissisimammapput. Taamatullu inissisimanertik aallaavigalugu inuit ulluinnarni atugaannut annertoorujussuarmik sunniuteqartarlutik, Múte Bourup Egede oqarpoq naqissuserlugulu: 

- Tassa ingerlatseqatigiiffik soorunami imaannaanngitsumik killiffeqarpoq, aamma pisimasut akerineqarsinnaanngillat. Taamaammat suliassaqarpoq annertoorujussuarmik. Piginnittullu sinnerlugit uanga kissaateqarpunga: Taamatut pisoqarnerani innuttaasut eqqornerlunneqassanngillat. 

KNI-mi qoqassiiniarnerit kingunerannik manna tikillugu sulisoq ataaseq politiinut unnerluutigineqarpoq. 

Ingerlatseqatigiiffiup siulersuisuisa erseqqissarpaat, KNI tunngaviusumik sajuppillakkaluartoq, piginnittutut aningaasaatit 1,375 milliardi koruuninik naleqarmata, KNI suli aalajaatsumik inissisimasoq.