Kanngunartuliorneq pillugu KNI-mi pisortaq: Iluarsaassisariaqarpugut
- Suliassarput pingaarnerpaaq tassaavoq iluarsaassinissarput. Allattarfissuaq allartertuusissavarput, aammalu pingaarluinnarpoq KNI-mi eqqissisaanissarput minnerunngitsumik KNI-p iluani, Inuimmi ikittuinnaat suliami matumani peqataasimammata suliffiup iluani tamanna inuppassuarnit tupaqqassutaavoq, taamaattumik KNI-p iluani pisut pillugit oqaloqatigiittoqarluartariaqarpoq, pisortanngorlaaq Jeppe Jensen KNR-imut taama oqarpoq.
Taanna aggustip aallartinnerani nunatsinni niuernikkut suliffeqarfiit annersaanni KNI-mi pisortatut atorfinippoq.
Suliffeqarfimmi kusanaatsuliorfigineqangaatsiartumi, naatsorsuusiornerlunnernik kinguaassiutitigullu innimiilliorfiginninnernik aqqusaagaqaqqammerfiusumi.
KNI A/S-imi kanngunartuliat
- KNI A/S-imi kanngunartuliat
- KNI-p aningaasaqarneranut atatillugu kukkunerit qoqassiiniarnerillu, siorna novembarimi nalunnginnittut tusagasiuutinut oqaluttuarnerisa kingorna saqqummeralerput.
- Qaammatini arlalinni misissuisoqareersorlu, aningaasaqarnikkut qoqassiiniartoqarsimasoq siulersuisut nassuerutigaat. Manna tikillugu akileraannginnermi tamanna ingerlatsivimmut 112 miliuuni koruuninik akeqarsimavoq 12,5 miliuuni koruuninillu amigartoortitsilluni.
- Pisimasulli suli akisunaarutaasinnaanersut ingerlatsivimmi pisortat suli ilisimanngilaat.
- Uppernarsaatinik salloqittaasiorsimasutut pinerlunniarsimasutullu inuk ataaseq politiinut unnerluutigineqarpoq, taannali kinaanersoq aningaasallu qassit pineqarnersut, KNI-mit oqaatigineqarumanngillat.
- Tamatuma saniatigut kinguaassiuutitigut kanngutsaatsuliorsimasutut unnerluussaalluni pisortaq Peter Grønvold Samuelsen soraarsitaavoq. Taanna tassunga atatillugu politiinut unnerluunneqarpoq.
- Unnerluussinerit saqqummertalermata pisortaasimasoq Peter Grønvold Samuelsen soraarsinneqarpoq. Taassumunnga paarlattaavoq Jeppe Jensen. Tamatuma saniatigut sulisunik sullissivimmi pisortaasimasoq siulersuisunullu siulittaasuusimasoq Lars Borris Pedersen tunuarpoq, taannalu Svend Hardenberg-ip paarlappaa.
112 millionit amigaataapput
Tallimanngormallu KNI-mi aqutsisussat nutaat ikkunneqarmata aamma paasisanik nutaanik saqqummertoqarpoq, paasineqarmammi naatsorsuusiornerlunnerit KNI-mut 112 mio koruuninik naleqartussanngortut.
- Amerlanerit taamak annertutigisumik pisoqarnera qoqassineqaatigivaat. Aap, uangattaaq qoqassineqarpunga taamammi annertutigisumik pisoqarsinnaanera ilimaginngikkaluarakku. Aap. taamatut pisoqarpoq taava tassanngaanniit ingerlariaqqinniartariaqarpugut, Jeppe Jensen oqarpoq.
Soraarsitsisoqassanngilaq
Erseqqissaavorlu, KNI-mi aqutsisunngorlaat kanngunartuliat pillugit suli tamakkiisumik siunissamut isikkivinilluanngimmata.
- Tamanna aningaasartuutissanut ataasiakkaannut malunnassaaq, soorlu assersuutigalugu Neqi A/S- mut, taannaavorlu maanna aningaasatigut assorortussaanngortoq tamannalu maanna takusinnaalereerparput. Taannaavortaaq qaammatini tulliuttuni sulissutigisassarput, isikkivippullu erseqqinnerulerpat qanoq iliornissarput pillugu itinerusumik oqaaseqarsinnaalissaagut.
Soraarsitsisoqarnavianngilarli pisortaq oqarpoq.
- Naamik, soraarsitsisoqarnissaanik pilersaartoqanngilaq, siusinnerusukkullu soorlu oqareersunga isikkivipput ersarinnerulerpat itinerusumik oqaaseqaqqissinnaalissaagut.
Tulluusimaarneq innarlerneqarpoq
Taanna KNR-miit aperaarput, qaammatini aggersuni suna unammillernarnerpaatut suliassatut isigineraa.
- Iluarsaassisariaqarpugut, sulimi suliassanik paasiuminaatsunik peqaqaaq, aammalu sulisut suliffitsik pillugu tulluusimaaruteqarnissaat pingaaruteqarpoq, tamannalu pisut kingulliit pillugit innarlilaarneqarsimavoq.
