Folketingimut ilaasortanngoqqammersut piumasaqaatiminnik arlalinnik kissaateqartut

Danmarkimi naalakkersuisoqatigiinnik pilersitsiniarnermi isumaqatiginninniarnerit suli ingerlaneranni suli pissanganartoqarpoq.

Kalaallit qinigaaqqammersut, Naaja H. Nathanielsen (IA) aamma Qarsoq Høegh-Dam (N) isumaqatiginninniarnermi siuttussatut toqqarneqartumit, Mette Frederiksenimit isumaqatiginninniarnissamut sapaatip akunnerata siuliani qaaqquneqarput.

Naallu nunanit avannarlernit qinikkat sisamat Mette Frederiksenip ministeriunerulernissaanut amerlanerussuteqartitsinissamut pingaaruteqanngikkaluartut folketingimut qinigaaqqammersut marluk danskit naalakkersuisuutitaqalernissaannut arlalinnik piumasaqaateqarput.

Naaja Nathanielsenip nunatta Danmarkillu akornanni piviusumik naligiissitsinermik pilersitsinissaq pillugu inatsit tunngaviusup aamma namminersorneq pillugu inatsisip allanngortinneqarnissaa qineqqusaarutigaa. Piumasaqaatini tamanna Mette Frederiksenimut uteqqippaa.

Inuit Ataqatigiilli piumasaqaatinik aalajangersimasunik aamma allattorsimaffimminiittuuteqarput. Taakku kalaallit napparsimasut danskinut kræftimik napparsimasunut neqeroorutinik periarfissaqarnissaat ilaatigut piumasaqaatigaat. Kissaat tamanna siornatigut oqaluuserineqarpoq.

- Tamanna inuppassuarnut atugassarititaareersunut pitsanngorsaataangaatsiassasoraarput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Kalaallit Nunaata peqqinnissaqarfik ukiut 30-t sinnerlugit matuma siorna akisussaaffigilerpaa. Sooruna Danmarkip nunatsinni peqqinnissaqarfik suli tapersersussagaa?

- Tamanna nalorninartoq aamma ersarippoq. Peqqinnissaqarfik ilaatigut nungullarsimasoq tigugipput takusariaqarparput, pissutsinilu naalagaaffeqatigiinnerup iluani inuiaqatigiinni naligiinngisitsingaatsiarneranniippugut.

- Tunngaviusumik inatsisip 1953-imi allanngortinneqarnerani taamani ministeriunerusup naligiissitsisoqarnissaa siunertaasoq oqaatigaa – maannakkulli qanoq inneratulli naligiissitsisoqanngilaq. Naalagaaffeqatigiinni atugarissaarnerup qaffasissusaani assigiinngitsoqangaatsiarpoq.

- Danmarkip tamanik akiliisariaqarneranik oqanngilanga. Nammineq aqqutissatsinnik soorunami nassaarlutalu oqimaaqatigiissitsissaagut, kisianni peqqinnissaqarneq innuttaasunut tunngaviulluinnarpoq. Tamanna danskit tungaanniit maannamut aamma nassuerutigineqarpoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Aningaasaliisoqarnerussasoq

Kissaatigineqartoq alla tassaavoq Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aningaasaliissuteqarnerunissamut isumaqatigiissut, killissaliussatut isumaqatigiissutip 1,6 milliardit koruuninik nalillip nunat taakku marluk akornanni siorna septembarimi isumaqatigiissutigeriigaat qaangerlugu.

- Danmarkip nunatsinni isumannaallisaaneq upalungaarsimanerlu suli akisussaaffigaa. Atortussarpassuilli pisoqaavallaarput, ullumikkullu ukiut ingerlaneranni kinguaattooqqassutaasut nammineerluta nalleruminaatsippagut, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.

Aammattaaq Naaja H. Nathanielsenip oqarnera naapertorlugu, kalaallit suliffeqarfiutaasa aningaasaliinernit pissarsiaqarnissaata qulakkeerneqarnissaa pingaaruteqarpoq.

- Nunatsinnut tapiissutit amerlasuut, siunnersortinut suliffeqarfinnullu allaneersunut amerlanertigut tunniunneqartarnerat takusarparput, isumaqarpugullu uagut nammineq iluaqutissatsinnik pitsaanerusumik ineriartortitsisinnaanerulluta, taanna oqarpoq.

Ajunngitsorsiassarsisoqarnissaa piumasaqaatigineqartoq

Aammattaaq Naaja H. Nathanielsen Mette Frederiksenimut, ukiut ingerlaneranni arlaleriarluni tusarsimasaminut tunngasumik piumasaqaateqarpoq -  tassa arnat spiralimik kanngunartuliorfigineqarsimasut, inatsisitigut ataataqanngitsut qitornavissiartaarineqartullu danskit naalagaaffiannit ajunngitsorsiassarsinissaat pillugu piumasaqaat.

Mette Frederiksenip danskit naalakkersuisuisa saammaasseqatigiinnissamut aningaasaateqarfimmik pilersitsiumanerat, tassungalu ajunngitsorsiassarsinissamut qinnuteqartoqarsinnaanera, siorna septembarimi oqaatigaa.

Arnat spiralimik kanngunartuliorfigineqarnikut danskit naalagaaffiannit ajunngitsorsiassarsitinneqassasut decembarimi paasinarsivoq. Tamanna aamma inatsisissatut siunnersuummi tusarniaassutigineqaqqammersumi atuarneqarsinnaavoq. Tassanili arnat spiralimik kanngunartuliorfigineqarnikut kisimik eqqaaneqarput – taamaalilluni eqimattat allat taarsiiffigineqarnissaannut apeqqut suli nalornissutigineqarpoq.

Taamaattumik siunnersuut aamma killeqarpallaarpoq, Naaja H. Nathanielsen isumaqarpoq.

- Danskit namminneq iliuuseqannginnerat uagulli qinnuiginnittuartariaqarnerput qatsunnarluinnarpoq, taanna oqarpoq.  

Qarsoq Høegh-Dam assingusumik oqarpoq.

- Tamanna ilumoorulluinnarparput qinigaaffimmilu matumani naammassisariaqarparput, taanna oqarpoq.

Kalaallit ataatsimoortut

Qarsoq Høegh-Dam Christiansborgimut isertileruttortoq KNR-imit naapinneqarpoq. Erfalasorput allaffittaavani iigaq ulikkaarlugu nivingavoq.

Taassumap Mette Frederiksen sapaatip-akunnerani kingullermi, pilersaarutaasumiit sivisunerujussuarmik, ataatsimeeqatigilluarsimanerarpaa.

- Kalaallit ataatsimoortinniarlugit sapinngisatsinnik iliuuseqarpugut, kalaallit ataatsimoorlutik oqariartuuteqarniassammata. Ataatsimoorfigut avissaartuuffigisatsinnit amerlanerupput. Aamma IA partiillu allat aamma Jens-Frederik Nielsen tamanna sioqqullugu oqaloqatigilluareernikuuagut, Qarsoq Høegh-Dam oqarpoq.

Naalakkersuisut tunngavissaannut sunik kissaateqarnersi erseqqinnerusumik oqaatigisinnaaviuk?

- Isumaqatigiissuteqaqaagut. Sulili isumaqatiginninniarnerit pipput kunngikkormiullu misissuisartuat (Mette Frederiksen, aaqq.) ataatsimeeqatigeqqissavarput, taanna oqarpoq.

Atlantikup avannaani sinniisut qaqugu ataatsimeeqatigineqaqqissanersut suli ullulerneqanngilaq.