Danskit naalakkersuisuisa arnanut spiralilersuinermi eqqugaasimasunut taarsiissuteqartoqarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaasoq nalunaarutigimmassuk qisuariaateqartorpassuupput.

Danskit naalakkersuisui aamma Folketingimi amerlanerussuteqarluartut taarsiissuteqarnissamut aaqqissuussineq isumaqatigiissutigimmassuk tamanna aalajangerneqarpoq. Tamanna kalaallinut arnanut 1960-ikkut 1991-illu akornanni namminneq piumassuserinngisaminnik spiralimik, Depo-Proceramik imaluunniit P-stav-imik ikkussiffigineqarsimasunut, 300.000 koruuninik taarsiissuteqarnissamut periarfissiivoq.

Nutaarsiassaq arnanit eqqugaasimasunit pingaartumik nuannaarutigineqarpoq.

- Nuannaajummertorujussuuvunga. Naatsorsuutigisimanngikkaluarakku ullumikkut taama siusitsigisumik taamatut pisoqassasoq. Aamma eqqartuussisorisarput oqaloqatigigakku oqaloqatigigaminga isumaqatigiilluinnarpugut tassa ajugaanerusinnaanngilagut, arnanit oqaaseqartartoq, KNR-imut tamatuma kingorna oqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuut marsip arfernanni tusarniaassutigineqarpoq, taannalu pilersaarut malillugu juunip aallaqqaataanni atuutilertussaagaluarluni. Sulinerli taanna ministeriunerup, Mette Frederiksenip folketingimut qinersinissamik sapaatip akunnerata siuliani nalunaaruteqarnerata kingunerisaanik unitsinneqarallarpoq. Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit ileqqoq malillugu qinersinerup nalaani unitsinneqartarput.

- Tamanna uagutsinnut qanoq kinguneqarnissaa pissutigalugu soorunami annilaangallutalu ernumavugut. Kisianni utoqqatserfigineqareeratta nukittuumik tunngavissaqarluta isumaqarpugut. Taamaammat naammagittarpugut, Naja Lyberth oqarpoq.

Eqqartuussivimmut suliassanngortitsinissaq allatut periarfissaasoq

Naja Lyberthip tamatuma saniatigut danskit naalakkersuisui nutaat taarsiissuteqarnissaq malinnianngikkunikku eqqartuussiviup aqqutiginissaa piareersimaffigigitsik erseqqissaatigaa.

- Danskimmi naalakkersuisuisa utoqqatserfigalugu pinerluuteqarneq nassuerutigereerpaat. Tamanna uagutsinnut tunngatillugu inatsisinik unioqqutitsisoqarsimaneranik nassuerutiginninneruvoq, nassuerutiginninnerillu taamaattut taarsiissuteqarfigineqartariaqarput. Taamaammat suliami suli tunngavissaqarluarpugut, taanna oqarpoq.

Nunamut imminermut Peqqinnissamullu Ministereqarfiup arnat taarsiissuteqarfigineqarnissartik qanoq qulakkeerlugu paasisinnaaneraat pillugu oqaaseqartinnissaa periarfissaanngilaq.

- Nunamut imminermut Peqqinnissamullu Ministereqarfik qinersisoqarnissaata suaarutigineqarnera pissutigalugu oqaaseqarsinnaanngilaq. Arnalli Kalaallit Nunaanni naartunaveersaasersorneqarsimaneranut taarsiissuteqarnissamut aaqqissuussineq pillugu inatsisissatut siunnersuut 2026-mi marsip arfernata tungaanut tusarniaassutigineqartoq inatsisissatullu siunnersuut Folketingimi saqqummiunneqanngitsoq paasissutissiissutigineqarsinnaasoq, ministereqarfik allakkatigut akissummi allappoq.

'Utoqqatserpunga'

Arnat spiralilersuisoqarnerani eqqugaasimasut danskit naalagaaffiannit taarsiivigineqarnissartik ukiuni marlunni piumasaqaatigaat. Arnat 143-t inuit pisinnaatitaaffiisa unioqqutinneqarsimanerat pillugu naalagaaffik 2024-mi marsimi eqqartuussivilersuunnialerpaat. Arnat taakku 300-nut ullumikkut amerlisimasut, Naja Lyberthip oqaatigaa.

Arnat 300.000 koruuninik taarsiiffigeqqupput – danskit naalakkersuisuisalu aningaasat taakku aamma akueraat. Pramming Advokaterinit Mads Pramming arnat eqqartuussissuserisoraat.

Naallu danskit naalakkersuisuisa arnat piumasaqaataat akuerigaluaraat taakku suliaq suli unitsinngilaat. Tamannalu taarsiissuteqarnissamut akiliuteqartoqarnissaata qulakkeerniarneranik pissuteqartoq, Naja Lyberthip oqaatigaa.

Mette Frederiksen arnanut Danmark sinnerlugu siorna septembarimi utoqqatsissuteqarpoq. Tamanna Nuummi Katuami aaqqissuussisoqarnerani pivoq.

- Asasakka arnat. Asasakka ilaqutariit. Asasara Kalaallit Nunaat. Ullumikkut ilissinnut oqaasissara eqqortoq ataasiinnaavoq.

- Kalaaliunersi pissutigalugu naapertuilluanngitsuliorfigineqarnersi pillugu utoqqatserpunga. Ilissinnit arsaarinnissutaasoq pillugu utoqqatserpunga. Aamma anniartitaanersi pillugu utoqqatserpunga. Danmark sinnerlugu utoqqatserpunga, Mette Frederiksen oqarpoq.