Danskit peqqissutsimut ministeriat ajunngitsorsiassarsititsineq pillugu: - Pisimasut ilinniutiginerinut ersiutaavoq

Nunamut namminermut peqqissutsimullu ministerip Sophie Løhdep arnat spiralimik mamianartuliorfigineqarsimasut ajunngitsorsiassarsitinneqarnissaat Folketingimi ilaasortanit amerlanerussuteqarluartunit isumaqatigiissutigineqarmat nuannaarutigaa.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

decembarip 11-at 2025 06:35

Nutserisoq Medea Olsen

- Spiralilersuisimaneq pillugu suliaq Danmarkip Kalaallit Nunaatalu oqaluttuarisaaneranni kapitali taartuusoq qularutissaanngilaq. Suliarmi arnanut eqqugaasunut angisoorjussuarmik kinguneqarpoq.

- Taamaattumik pineqartunut immikkut aningaasatigut ajunngitsorsiassarsisitsinissamut periarfissiilluta pilersitsinerput Folketingimi amerlanerussuteqarluartut maanna aamma isumaqataaffigimmassuk, isumaqarpunga pitsaallunilu pingaaruteqartoq.

Danmarkimi nunamut namminermut peqqissutsimullu ministeri Sophie Løhde, arnat spiralilersorneqarsimasut danskit naalagaaffiannit ajunngitsorsiassarsitinneqarnissaat pillugu nutaarsiassaq pingasunngornermi tusareerlugu taama oqarpoq.

Arnat, peqqinnissaqarfiup 1991-ip tungaanut danskinit akisussaaffigineqarnerata nalaani, akuersitinneqaqqaarnatik spiralilersorneqartut naartunaveersaammilluunniit Depo Proveramik kapineqartut, 300.000 koruuninik immikkut ajunngitsorsiassarsitinneqassapput.

Aaqqissuussineq kalaallit niviarsiarartaannut, Danmarkimi efterskolernerminni akuersissutitaqanngitsumik spiralilersorneqasimasunut aammattaaq atuuppoq.

Danskit naalakkersuisui Folketingimilu amerlanerussuteqartut saammaateqatigiinnissamik aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq isumaqatigiissutigaat, taannalu ajunngitsorsiassarsititsinissamut periarfissiissaaq.

Isumaqatigiissuteqarfiginninnissamik neqeroorneq

Arnat spiralimik mamianartuliorfigineqartut danskit naalagaaffiannit taarsiivigineqarumallutik ukiuni marlunni tamaviaarput.

Eqqartuussissuserisoq Mads Pramming, Pramming Advokater-imeersoq, suleqatigilerpaat, taassumallu danskit naalagaaffiat arnat 67-it sinnerlugit 300.000 koruuninik 2023-mi taarsiissuteqaqquaa – aningaasat danskit naalakkersuisunit maanna tunniunneqartussanngortut.

Arnat 2024-mi 143-nngorput taakkualu danskit naalagaaffiat inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerarlugu eqqartuussivimmut suliassanngortippaat.

SPIRALILERSUISIMANEQ SUUA?

Kalaallit Nunaanni niviarsiaqqat arnallu 4000-it sinneqartut 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilersorneqarput. Tamanna Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaaserineqarsimasoq – allatut taallugu naartunaveersaatit - pillugu suliamut attuumassuteqanngitsunit piffissami 1960-imiit 1991-ip tungaanut pisimasut qulaajarneqarput. Niviarsiaqqat naartunaveersaaserneqartut ilai aqqaneq-marluinnarnik allaat ukioqarput.
Qulaajaaneq Arnat 354-it misiginikuusatik pillugit oqaluttuarput, pisimasullu 488-it misissuiffigineqarlutik. Pisimasut amerlanerpaartaanni arnat akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimapput.
Taamanikkut Nunarput Danmarkimi amtiuvoq.
Qulaajaaneq naapertorlugu spiralilersuiniarneq ilaatigut danskit oqartussaasuisa inuiaqatigiit amerliartornerannut ernumanermut atassuteqarpoq, inuiaqatigiillu kalaallit amerliartornerannut killiliinissamik kissaateqarlutik.
DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip 2022-mi, qanoq kalaallit arnat arlallit akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimanerat pillugu saqqummiussinerata kingorna oqaluttuaq aallartipiloorpoq.
Arnat 143-t spiralilersuisimanermik suliaq pillugu danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut 2024-mi tunniuppaat. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisinermut taarseeqqusissutaat katillugit 43 millionit koruunit missaanniipput.
Aggustimi 2025-mi – qulaajaaneq saqqummiunneqanngitsiarnerani – qallunaat ministeriunerat Mette Frederiksen arnanut suliamut attuumassuteqartunut Danmarki sinnerlugu utoqqatserpoq.
Tassunga atatillugu Naalakkersuisunut siulittaasoq Jens-Frederik Nielsen arnanut 1992-imi Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit akisussaaffigineqalerneraniit akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasunut utoqqatserpoq. Nunatta nakorsaaneqarfiata pisut 15-it ilisimasaqarfigaat.
Utoqqatserneq Nuummi septembarip 24-ani malunnartinneqarpoq.

Allisiguk

Sophie Løhde, sooruna ajunngitsorsiassasisitsiniarlusi massakkut aatsaat aalajangertusi?

- Qulaajaanerup inernera septembarimi tiguarput, Folketingimilu partiit akornanni politikkikkut decembarimi maanna isumaqatigiissuteqarpugut, tamannalu immikkut aningaasatigut ajunngitsorsiassarsisitsinissassatsinnut qulakkeerutaavoq, oqarpoq nangillunilu:

- Arnat 142-t danskit naalagaaffiannik eqqartuussivimmut suliassanngortitsisimasut 300.000 koruuninik ajunngitsorsiassarsitinneqarnissaannik neqeroorfiginninnissarput politikkikkut isumaqatigiissummut aamma ilaavoq, aningaasallu amerlassusaat danskit naalagaaffianik suliassanngortitsinerminni piumasarivaat.

Sophie Løhdep arnat eqqugaasut ilaat naapissimallugit aammattaaq oqaluttuaraa.

- Taama pineqarsimanerat inuunerminnilu misigisaminnik nammataqarsimanerat qamuuna attortissutigeqaara.

Pisimasut ilinniutigalugit

Spiralilersuinermi mamianartuliaq 2022-mi tusaamaneqalermalli kalaallit politikerii tamarmik danskit naalakkersuisuisa suliamik ingerlatsinerat sakkortuumik isornartorsiorpaat.

Naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip (D) oqaatsip „utoqqatserpunga“ sooq taama oqaatigiuminaatsinneqartiginera ilaatigut tupigusuutigaa.

- Sooruna utoqqatsernissaq taama ajornakusoortigisoq? Qanoq pisoqarsimanera nalunngilarput, Jens-Frederik Nielsen DR-imut apriilimi oqarpoq.

Aamma atuarukJens-Frederik Nielsen ministeriunerlu arnanut spiralilersorneqarsimasunut taarsiissuteqarnissamut suliamut qisuariaateqartut

Danmarkimi ministeriuneq Mette Frederiksen pinngitsaaliilluni spiralilersuisimanermut Danmarki sinnerlugu utoqqatseriartorluni Nuummut septembarimi tikippoq.

Kalaallit Nunaanni spiralilersuineq allanillu naartunaveersaasersuineq pillugu qulaajaanerup saqqummerneranut atatillugu tamanna pivoq.

Ajunngitsorsiassarsisitsineq danskit naalakkersuisuisa naalakkersuisullu akornanni attaveqarluarnissamut periarfissiiva?

- Arnat eqqugaasut anniaataat aliasunnerallu aningaasatigut ajunngitsorsiassiinikkut peerneqarsinnaannginnerat qularutissaanngilaq. Taamaaliornerpulli siornatigut pisimasunik ilinniarfiginninnitsinnut, utoqqatsernitsinnut akisussaaffitsinnillu tigusinitsinnut ersiutaasinnaavoq, Sophie Løhde oqarpoq nangillunilu:

- Arnat kalaallit taakku Folketingimi amerlanerussuteqarluartunit aamma tapersersorneqarnerata takutitsinissaa maanna pingaaruteqarluinnarpoq.

Ajunngitsorsiassarsinissamut qinnuteqarnissaq aappaagu aprilimit periarfissanngussaaq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.