Tusagassiortunik katersortitsineq: Kalaallit Nunaanni sakkutooqarnikkut ataavartumik najuunnerulernissaq

Illersornissamut ministeri naapertorlugu, Issittumi sakkutooqarnikkut sungiusarneq nutaaq, ataavartumik najuunnerunissamut aqqutissiuisussaavoq.

Allattoq Markus Valentin

januaarip 14-at 2026 16:26

Nunanut allanut tunngasunut Naalakkersuisoq, Vivian Motzfeldt (S), Det Hvide Hus-imi ataatsimiinnerata nalaani, illersornissamut ministeri Troels Lund Poulsen aamma illersornissamut pisortaq Michael Hyldgaard Danmarkimi tusagassiortunik katersortitsipput.

- Suleqatiga Vivian Motzfeldt Kalaallit Nunaanneersoq peqatigalugu maaniinnissara neriuutigisimagaluarpara. Taannali maanna Det Hvide Hus-imiilluni, USA-miippoq, illersornissamut ministeri taama aallarniivoq.

Nunatsinni sakkutooqarnikkut iliuuserineqartussat nutaat, ullumi siusinnerusukkut saqqummiunneqartut, tusagassiortunik katersortitsinermi oqaasertalerneqarput.

Aamma atuarukNaalakkersuisut: Sakkutuut sungiusarneri nutaat ullumimiit aallartinneqarput

Sungiusarneq piffissami sivisunerusumi ingerlanneqartussaq "Operation Arctic Endurance"-imik taaneqartoq, illersornissamut ministeri oqaluttuarpoq. Naalakkersuisut aamma NATO-mi ilaasortat qanoq amerlatigineri oqaatigineqanngitsut peqatigalugit pilersaarusiorneqarsimavoq.

- Pilersaarutit 2026-mut tunngasut Naalakkersuisut peqatigalugit ingerlaavartumik oqaloqatigiissutigisarpagut. Najuunnerulernissarput siunertaralugu iliuusissat sivisuumik pilersaarusiornikuunnguagut, taamaalillutalu siunissami ataavartumik najuunnerulernissarput qulakkiissavarput, Troels Lund Poulsen oqarpoq.

Aamma atuaruk Tusagassiuineq: Sakkutuut sorsunneq kimilluunniit kissaatigineqanngitsoq pillugu sungiusartut

Sakkutuut qassit sumiinnissaallu pillugit aperineqarami, tamanna ukioq kaajallallugu allanngorarumaartoq, illersornissamut pisortaq Michael Hyldgaard akivoq.

– Sakkutuut qassiunissaat sumiinnissaallu ukioq kaajallallugu allanngorartuussapput, illersornissamut pisortaq oqarpoq.

Nunatsinnut aarlerinartoq

Nunatsinnut piffissami maannakkorpiaq aarlerinartoqanngitsoq illersornissaq pillugu immikkut ilisimasaqartut arlallit KNR-ip siusinnerusukkut oqaloqatigisaasa oqaatiginikuuaat.

Sorsunnersuaq Nillertumeersut issittumi sakkutooqarfiit 2014-imili Ruslandip ammaqqippai nutaanillu aamma pilersitsilluni. Sorsunnersuaq nillertumiilli Issittoq nunanit arlalinnit taamak sukasimaartigisumik iliuuseqartoqarnera misigineqarnikuunngitsoq, Illersornissaqarfiup Isertortumik Paasiniaasartuinit (FE) nalunaarusiap decembarimi nalorninaallisippaa.

Issittumi Sakkutooqarfimmit Illersornissaqarfiullu tungaaniit russit aqqartartunit nunatta kitaani sinerlugu ingerlaartoqartarsorigaat KNR-ip paasivaa.

Kisianni Naalagaaffeqatigiinneq, nunarsuarmioqatigiit isumannaatsuunerannik nunarsuarmillu isiginninneq pillugit ilisimatusartup, Ulrik Pram Gadip russit Kalaallit Nunaanni Pituffik Space Base – nunattalu sinnera pinnagu kisiat soqutigisarigaat oqaatigaa.

Illersornissamut ilisimatusarfimmi Issittumi sillimaniarnermut immikkoortortaqarfimmit Jon Rahbek-Clemmensen assingusumik oqaaseqarluni kalaallit ersissutissaqannginnerarpai. Russillu Issittumi sakkussiornerat Norgemi Alaskamilu pinerat pissutaanerarlugu.

USA-miillu aarlerinartoqarnera.

Rasmus Sinding Søndergaard Dansk Institut for Internationale Studierimi Amerikap nunanut allanut oqaluttuarisaaneranik ulluinnarni ilisimatusartuuvoq.

Taassuma eqimattat pingasut amerikap Kalaallit Nunaannut politikkianut sunniuteqartut nassuiaatigai: Aningaasarsiorusuttut aatitassanik soqutigisaqartut; illersornissamik suliaqartut Ruslandimit aarlerinartumik soqutigisaqartut; politikkikkullu pikisitsineq MAGA amerikamiut nunataanik "manifest destiny"-mik toqqammaveqartumik annertusaaniartut.

Danmarkip Kalaallit Nunaatalu USA aatsitassanut illersornissamullu tunngatillugu ataatsimeeqatiginiarnikuuaat, ataatsimiittoqanngilarli.

Allisiguk

USA-mut illersuineq imaluunniit akerliuneq?

Tusagassiortuniit apeqqutit amerlanersaat tassaapput, iliuuserineqartut nutaat USA-mut takutitsiniarnertut paasineqassanersut.

USA-p Kalaallit Nunaannik tiguaaniarnera akornuserusullugu iliuuseqartoqarnersoq, imaluunniit Kalaallit Nunaata, Danmarkip NATO-llu namminneq imminut illersorsinnaanertik takutinniarneraat, tusagassiortuniit paaserusunneqarpoq.

– Danmarkip qanoq inissisimanera ersarippoq: Ataatsimoorussamik kunngeqarfipput paarissavarput. NATO-p iluani ataatsimoorneq isumannaallisaanerlu pingaarnertut inissisimapput, tamanna USA-mi naalakkersuisunut oqariartuutigaara, Troels Lund Poulsen oqarpoq.

Aamma atuarukMinisteri illersornissamut isumaqatigiissut pillugu: - Najukkami innuttaasut tamani eqqarsaatigaagut

NATO-mi qaninnerpaamik iligisat peqatigalugit, Illersornissamut pisortaq aamma Vivian Motzfeldt, sungiusarnerit pillugit piffissami qaninnermi oqaloqatigiissasut, taassuma erseqqissaatigaa

Siorna Frankrig Tysklandilu nunat avannarliit peqatigalugit sungiusaqataapput.

Siornamullu naleqqiullugu nunat amerlanerusut sungiusarnermi peqataajumaartut, illersornissamut ministerip naatsorsuutigaa.

Ukiariaq isumaqatigiissutigisagut maanna timitalerlugit aallartillugit saqqummiuppavut, illersornissamut ministeri oqarpoq.

Naalakkersuisut aamma Danmarkip siorna oktoberip ulluisa qulingani siorna Isumaqatigiissut 2 isumaqatigiissutigisaat taannalu innersuussutigaa.

– Sakkutooqarnikkut najuunnerunissaq pisariaqartoq aamma NATO issittoq pillugu peqataanerulernissaa pisariaqartoq nalilerparput.

Issittoq aamma Atlantikup Avannaa pillugit isumaqatigiissutip immikkoortuata aappaani suliniutit

Danmark Issittup aamma Atlantikup avannaata illersorneqarneranut 27,4 milliardit koruuninik aningaasaliissuteqarpoq. Suliniutit ilaat uani ataani allassimapput.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni imaatigut kabelimik pilersitsisoqassaaq.
Timmisartuaqqanik inuttaqanngitsunik illersornermut nakkutilliinermullu 2,1 milliardit koruunit atorneqarput.
Dronit (timmisartuaqqat inuttaqanngitsut aaqq.) nutaat nukittorsaataassapput “pisuni takunnissinnaanermik”, pisuni nutaani, Illersornissaqarfiup najukkani oqartussat tapersersuleraangagit, Savalimmiuni aamma Kalaallit Nunaanni.
Tamatuma saniatigut issittumi umiarsuit marlunnik timmisartunillu imaani nakkutilliissutit ilaneqassapput.
Issittumi Sakkutooqarfik Nuummi nutaamik qullersaqarfiliorneqassaaq.
Issittumi sakkutooqatigiinnik nutaanik immikkut piginnaanilinnik pilersitsisoqassaaq, taakku Issittumi Sakkutooqarfiup ataaniittussapput.

Paasissutissarsiffik: Ritzau/Forsvarsministeriet

Allisiguk

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.