Qallunaat EU-mi ilaasortaatitaat: EU-mit tapit milliardilikkaat Kalaallit Nunaannik nukittorsaassapput - aqutsinatik

Nunatsinnut tapit 2028-mit 2034-mut missingersuummi marloriaatinngortinneqarnissaat ippassaq Europami ataatsimiititaliarsuup siunnersuutigaa.

Tamanna Namminersorlutik Oqartussanut 4 milliardit koruunit missaanni pissarsititsissaaq – aningaasat taakku pingaartumik ilinniartitaanermut, ilisimatusarnermut silallu pissusaata allanngoriartorneranut iliuuseqarnernut atorneqartarput.

Tapinik amerlanerusunik tunisineq EU-p nunatsinnut tapersersuinissamik neriorsuutaa maanna iliuuseqarnikkut piviusunngortinneqartoq, EU-p ilaasortaatitaa Dan Jørgensen KNR-imit apersorneqarnermini oqarpoq.

- Tamanna ajunngisaarnertut Kalaallit Nunaatalu anguniagaanut angisuunut pitsaasumik tapersiinertut isigaara. Tamatuma saniatigut qanimut ikinngutigiinnerput suleqatigiinnerullu annertusarnissaanut periarfissarpassuaqarnerput EU-p ersarissumik takutippaa – piffissamiluunniit eqqissiviilliorfiugaluartumi.

Kalaallit Nunaat nammineq aqqutissaminik aalajangiissaaq

Aalajangiineq atuutilertinnagu missingersuutissatut siunnersuut EU-p Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivinit Europallu Inatsisiliortuinit akuerineqartariaqarpoq.

Taamaattumik aningaasat qanoq atorneqarnissaannik suli aalajangertoqanngilaq, Dan Jørgensenili naapertorlugu una qularnanngilaq: Naalakkersuisut suliassami tamatumani qitiusumik inissisimassapput.

- Pingaaruteqarluinnarpoq erseqqissassallugu maani Bruxellesimi issialluta aningaasat sumut atorneqassanersut aalajangersuinaviannginnatta. Tamanna Kalaallit Nunaat qanimut suleqatigalugu isumaqatigiissutigineqassaaq, aningaasallu sumut atorneqarnissaat pillugu kalaallit kissaataat aalajangiisuussapput.

Erseqqissarpaali ingammik mingutsitsinngitsumik nukissiornerup ineriartortinnissaanut, nukissiornermut attaveqaasersuutinullu tapinut kiisalu EU-p aningaasaataasa ullumikkut atorneqartarneratut aningaasat atorneqarnissaat takorloorsinnaallugu.

- Aamma angorusutarpassuaqartoqartoq siunissamilu qanoq pitsanngorsaasinnaanerluni isumassarsiarpassuaqartoq nalunngilara.

Aningaasat tatisiniarnertut atorneqarnissaat ilumuunnginneraraa

Múte B. Egedep (IA) qaammatip siuliani naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat saqqummiukkamiuk, nunatta karsia ukiuni qulikkaani tulliuttuni ingerlalluassappat nutaanik isertitassarsiornissaq pingaaruteqartoq erseqqissarpaa.

Aamma aatsitassanut naalakkersuisoq Naaja Nathanielsen (IA) EU-mit USA-millu aningaasaliissuteqartoqarnissaanik piumasaqarsimavoq, nunanullu allanut tunngasunut naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt (S) Kinamik suleqateqarnerup nukittorsarneqarnissaa kissaatigalugu tusagassiorfimmut Berlingskemut oqarnikuuvoq – Naatsorsueqqissaartarfillu naapertorlugu 2024-mi Kinap nunatsinni aalisakkat tunisassiarineqartut 1,6 milliardit koruuninik naleqartut eqqussorsimavai.

Nunatsinni aatsitassat siunissami suleqatigiinnermi qitiusutut isigineqartut EU-p qangali erseqqissarsimavaa. Assersuutigalugu GreenRoc-ip Amitsumi grafitimik piiaaffissaa juunimi EU-p 'suliniutitut pingaarnertut' toqqarpaa.

Nunatta suleqatissanik allanik toqqaarusunnerminit EU-mik toqqaarusulernissamut tatisiniarnertut EU-mit aningaasaliissutit milliardilikkaat atorneqarneri, Dan Jørgensenip ilumuunnginnerarpaa.

EU-p aningaasaliissutai amerlanerusut EU-mik isumaqatigiissuteqarnerunissamut aammalu Kinamik USA-millu isumaqatigiissutikinnerulernissamut nunatsinnut takussutissaappat?

- Arlaata allamik naalakkersuinissaa pineqanngilaq. Akerlianilli ataatsimut sammisassaqarpugut tamatta iluaqutigisinnaasatsinnik. EU-p missingersuutai annertuut pissutigalugit Kalaallit Nunaannut aningaasarpassuarnik nassaartoqarsinnaavoq – tamannalu qallunaat ilaasortaatitaattut nuannaarutigaara.

Taamaattumik EU-mik suleqateqarnerup nukittorsarneqarnera pissutigalugu Kalaallit Nunaat nunanik allanik suleqateqarsinnaajunnaarnavianngilaq, ilaa?

- Soorunami Kalaallit Nunaata kikkut qanorlu suleqatigissanerlugit nammineq aalajangissavaa, Dan Jørgensen oqarpoq nangillunilu:

- Ukiuni aggersuni suleqatigiinnerup suli nukittorsarneqarnissaa neriuutigaara. Nunat tamat akornanni aamma oqallinneq annertusiartortillugu, tassanngaannarlu Kalaallit Nunaat nunat tamat akornanni nunarsuarmi politikki pillugu oqallinnermi qitiulertillugu, Europami nunat angisuut ilarpassui Kalaallit Nunaannut kalaallinullu tapersersuinerat nalunagu nuannerpoq.