EU nunatsinnut nuannarinnilersitsissalluni neriuuteqartoq
EU-mut atassuteqaat nunatta EU-mit 1985-imi anineraniilli kipeqqasimavoq.
Taamaakkaluartorli tamatuma kingornali Nuummik Bruxellesimillu atassuteqaateqalersitsisumik atlantikoq ikaarlugu pitsaasumik atassuteqartoqarsimavoq.
Atassuteqaat taanna ukiut ingerlanerani nunatsinnut milliardilinnik koruuninik isaatitsissutaavoq.
Tassunga EU-mit 225 millionit eurot tassa 1,7 milliardit koruunit avannaanut 2021-mi nassiunneqartut assersuutigineqarsinnaapput.
Kisianni naak tamanna EU-p nunatta aningaasaqarneranut tapiissuteqartut annerpaat tullerigaluaraat EU-p nunatsinni sulerisarnerani amerlasuunit suli paasiuminaatsinneqartarpoq.
Taamaammat Europamit politikerit qaffasissumillu atorfillit atisarissaartut nunatsinni immaqa takussaanerulaaleriataarput.
Jutta Uepilainen nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnerannut akisussaasoq EU-mi kommissæri assersuutigalugu Nuummut Ilulissanullu ulluni makkunani tikeraarpoq.
Ilisimatusarfimmi Issittumi Inuiaqatigiilerinermi ilisimatusarneq aamma aningaasaqarneq pillugit lektorip aamma Nasiffimmi aqutsisup, Rasmus Leander Nielsenip oqarnera naapertorlugu kommissærip tikeraarnera EU-p allaffiata ammaqqammersup ilassutaatut takuneqassaaq.
- Kommissærip ammaffiup ammarnerata kingorna maanngarnissaa piffissami sivisuumi pilersaarutaavoq, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.
Nuannarineqalerniarsarineq
EU-p nunatsinniinnerulernerani EU-p allaffittaava Nuummi illoqarfiup qeqqani inissisimasoq – Inatsisartunut Naalakkersuisunullu qanittoq Nuutoqqamilu isikkiveqartoq takulertornarnerpaavoq.
Allaffik marsimi ukiuunerani nillertumi seqinnarissumili atoqqaartinneqarpoq, tassanilu Europakommissionip siulittaasua, Ursula von der Leyen takkulluni naalakkersuisut siulittaasuat, Múte B. Egede (IA) qalersamik kipiseqatigiartorpaa.
EU-p allaffittaavata ammarneqarnera issittup pingaartinneqarnerulerneranik ersersitsisoq, Ursula von der Leyen taamani oqarpoq.
- Kalaallit Nunaat Europami ilaqutaariissuarnut ilaajuaannarsimavoq. Qarmasissiamit marraammillu annertunerungaarpoq. Piffissaq EU-p Kalaallit Nunaanni Issittumilu annerusumik najuuffissaa maanna allartippoq.
Kommissionimilu siulittaasup allaffimmik nutaamik ammaajartorluni nammineq Nuummukarniarluni aalajangernera minnerusumik isigineqassanngitsoq, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.
- Nammineerluni takkunnera takussutissaavoq annertooq. USA aningaasanik atuivallaarani konsulteqarfini eqqartorneqarluartippaa. Tamannalu EU-p aamma malugiarlugulu nammineq taamaattumik aamma peqarusunnerminik eqqarsalersippaa, taanna oqarpoq.
Rasmus Leander Nielsenilli EU-p nunatsinniittoqartuaannartussanngortitsinera nunanut allanut attaveqaateqarluarnissaanut isumatsialaasoq erseqqissaatigaa. EU-p taamaalilluni Kalaallit Nunaanni inooriaaseq politikkilu pitsaanerusumik paasisinnaassavai atorluarsinnaasaminillu attaveqaateqarluni.
EU-p nunattalu qaqqanit pisuussutit pissarsiarerusukkaat
Nunatsinni politikererpassuit akornanni USA-mik suleqateqarnerunissaq eqqartorluarneqartoq EU-mik eqqarsaatiginnittut amerlanngillat. Naak EU-p aningaasat nunatsinnut atugai USA-p atugaanit amerlanerugaluartut.
Bruxellesimi allaffinni taama ingerlaannartoqarsinnaanngitsoq misissuiffigeqqissaarneqarpoq. Nunatsinnimi pinngortitamit pissarititaasut pingaaruteqarluinnartuupput, taakkulu teknologimik ineriartortitsinermut atorneqassapput. Pinngortitamit pissarititaasut taakku Europami nunarpassuarni pissarsiassaanngillat.
- Kalaallit Nunaat EU-p aatsitassanik qaqutigoortunik pissarsinissaanut atatillugu Kinamut pituttorsimavallaarunnaasitsissutaasinnaavoq. Pilersuinissamut isumannaassuseq pillugu apeqqummut atatillugu pissutsit maannakkutut itsillugit nunat qanoq inissisimanerannut pingaaruteqarneruleqqavoq, Rasmus Leander Nielsen oqarpoq.
EU-lli suleqatigiinnerulerneq kisimi iluaqutiginavianngilaa. Nunattami aatsitassarsiornini annerunerulersikkusuppaa, tamannalu anguniagaavoq, maannamulli piviusunngortikkuminaassimalluni.
EU-lu tassani nunatta takorluugaanik piviusunngortitseqataasinnaavoq.
- EU nunatsinnut aatsitassarsiornissamik pilersaarutinik arlalinnik piviusunngortitsinissamut assigiinngitsorpassuartigut iluaqutaasinnaavoq. Assersuutigalugu attaveqaasersuutinik pisariaqartunik neqerooruteqarnikkut, Ilisimatusarfimmi Nasiffimmik aqutsisoq oqarpoq.
