EU-p allaffittaavata ammanngilaattaa tusagassiortunik katersortitsineq: Sammisat pingaarnerit ukuupput

Ilinniartitaaneq, silap pissusaa aatsitassallu pillugit Kalaalllit Nunaat EU-lu suleqatigiinnerulissapput.

Allattoq Hanna Vestergaard Hviid

marsip 15-at 2024 11:49

Nutserisoq Alice Sørensen

Eurpakommissionip siulittaasua Ursula von der Leyen peqatigalugu Naalakkersuisut siulittaasuata Múte B. Egedep EU-p allaffittaava Nuummiittoq ullumi ammarpaa.

EU-p nunatsinni attaveqarnerani allaffiup aallaaviusussap qasertup ammaanersiornerani qalersap tungujortup kipineqannginnerani, tusagassiortut Hans Egedep Illuani katersortinneqarput. Tassanilu naapitassaapput Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede, Europakommissionip siulittaausa Ursula von der Leyen aamma danskit ministeriunerat Mette Frederiksen.

Silap pissusaa, ilinniartitaaneq aamma aatsitassat taakku pingasuullutik pingaarnertut oqaluuserisassaraat.

Ilinniartitaaneq

Isumaqatigiissut 71 millionit euronik tassa 529 millionit koruuninik ilinniartitaanermut atugassanik aningaasartalik Kalaallit Nunaannit EU-miillu atsiorneqaqqammerpoq.

EU Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut tapiisartut annerpaat tulliattut inissisimareerpoq. Aningaasaqarnermut inatsit ukioq manna atuuttoq naapertorlugu, EU 250 millionit koruuninik nunatta aningaasaqarneranut tapiivoq.

KALAALLIT NUNAATA EU-LLU SULEQATIGIINNERAT

EU nunatta aningaasaqarneranut tapiisut annerit tulliattut inissisimavoq. Aningaasaqarnermut inatsit ukioq mannamoortoq naapertorlugu 250 millionit koruunit sinneqartut EU-miit tapiissutigineqarput.

EU-p Kalaallit Nunaatalu akornanni isumaqatigiissutit aningaasaqarnermut tunngasut arlaqarput, taakku aalisarnermut ilinniartitaanermullu tunngassuteqarnerupput.

Kalaallit Nunaat Issittumi nunani kisiartaalluni EU-mik suleqateqarnermik isumaqatigiissuteqarpoq.

Kalaallit Nunaat 1985-imi EU-mit, taamani EF-imik ateqartumit, ilaasortaajunnaarpoq.

Allisiguk

Ursula von der Leyen naapertorlugu aningaasat ilinniarnermi ingerlaqqiffissat pitsanngorsarnissaannut nutaamillu ilinniartitseqqiinermut atorneqassapput.

- Ilinniartitaaneq tunngaviusoq pingaaruteqarpoq, inuilli pisariaqartinneqarfimminni ilinniarsimasut nutaamik ilinniaqqittarnissaat taamatulli pingaartigaaq.

Silap pissusaa

Tusagassiortunik katersortitsinermi silap pisussaa aamma sammineqarpoq.

Kalaallit Nunaat silap pissusiata allanngoriartornerata kingunerinik malussarfiunerpaanut ilaanera oqaatigineqarluni.

Mingutitsinngitsumillu nukissiutinut ineriartortitsinissamut aningaasat atugassat 22 millionit eurot tassa 14 millionit koruunit missaanittut nunatta EU-llu akornanni atsioqatigiissutigineqarput.

Aamma atuaruk Immikkut ilisimasalik nassuiaavoq: EU Kalaallit Nunaannut ima pingaaruteqartigaaq

Erngup nukinganit innaallagissiorfiit pilersuinerat annertummat, nunatta mingutitsinngitsutut inissinnissaminut periarfissaqarnera Ursula von der Leyenip eqqartorpaa.

- Eqqortumik aningaasaliinikkut Kalaallit Nunaat mingutitsiffiunngitsutut inissiinnarani silap pissusaa pillugu ajunngitsumik inississinnaavoq, EU kommissionip siulittaasua taama oqarpoq.

Nukik mingutitsinngitsoq nunatsinnit tuniniarneqalersinnaasoq taanna isumaqarpoq. Tamatumalu anguniarneqarnissaa pillugu EU-p nunarput suleqatigerusuttorujussuuaa.

Aatsitassarsiorneq

Aatsitassarsiorneq annertuumik sammineqartut kingullersaraat.

Aatsitassat Europami pingaartinneqarnerat Ursula von der Leyenip aamma Mette Frederiksenip naqissuserpaat, aatsitassallu pillugit Kalaallit Nunaannik suleqateqarsinnaanerup periarfissaanera neriuuteqarfigalugu oqarlutik.

Aatsitassanit pingaarutilitittut EU-mit nalunaarsorneqarsimasunit 34-iusunit 25-t nunatsinniipput.

EU-llu nunatsinni aatsitassarsiornissamut tikilluaqqusaanera Múte B. Egedep erseqqissarlugu oqaaseqarfigaa.

Taakkuli soqutiginninngippata allat soqutiginnissaqqaarput.

- Soqutiginninneq (aatsitassanut, aaqq.) annertusiartortorujussuuvoq. Nunarsuarmioqatigut aatsitassarsiornermut aningaasaleerusupput, Naalakkersuisut siulittaasuat oqarpoq. Aatsitassanilli piiaanermi nunatta sukannersunik inatsiseqarnera taassuma erseqqissarpaa

Ilaqutariissuit

EU-p Kalaallit Nunaatalu ataqatigiinnerat tusagassiortunik katersortitsinermi arlaleriarlugu oqaatigineqarpoq. Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataqatigiinnerat aamma Mette Frederiksenip oqaatigaa.

- Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni ullumikkut isumaqatigiinngissuteqanngilaq. Naligiimmik ataqqeqatigiimmillu suleqatigiinnermik anguniagaqarnerput iluatsippoq. Immitsinnut tatigeqatigiippugut, ministeriuneq taama oqarpoq.

EU-p allaffittaavata ammarneqarnera issittup annerusumik pingaartinneqalerneqarnik ersersitsisoq, Ursula von der Leyen isumaqarpoq.

- Kalaallit Nunaat Europami ilaqutaariissuarnut ilaajuaannarsimavoq. Taamaammallu Europap allaffittaavata Nuummi ammarneqarnera nuannaarutigaara, taanna oqarpoq.

- Qarmasissiamit marraammillu annertunerungaarpoq. Piffissaq EU-p Kalaallit Nunaanni issitumilu annerusumik najuuffissaa maanna allartippoq, Ursula von der Leyen oqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.