Aatsitassanut naalakkersuisoq Naaja Nathanielsen (IA) allaffimminut arpasukaarluni appakaappoq.  

- Kingusinaaraama utoqqatserpunga, taanna minutsinik tallimanik kingusinaarluni takkukkami oqarpoq ingillunilu.

- Ulapiffioqaaq. Sapaatit akunnera naappat apersorneqarnikka 17-18-iusimassaqqooqaat, taanna oqarpoq.

Nunatta nunanit tamalaanit sapaatit akunnerata siuliani uitsataaqinera imaannaanngitsutut ulapiffioqisutullu taassuma taavaa. Nunattali nunanit tamalaanit soqutigineqaqinera aamma qujarutigaa. Tamannami nunatsinni aatsitassarsiornissamut dollarerpassuarnik aningaaliisussarsinermik kinguneqassasoq, taassuma neriugaa. Nunarpummi aningaasaleerusuttussaalatseqaaq.

- Trumpip nunatsinni aatsitassarsiulersaarluinnarnermik tusarliineranik naalaartuusut nunatsinni aatsitassarsiornissamik suliniutinut aningaasaleerusuttortaqassasut neriugaara. Aningaasaleerusuttussaalatsivugummi, taanna oqarpoq.

- Aatsitassaatigut nioqqutigerusoqaavut nunarpullu pigissaarnerulertillugu.

USA-p præsidentissaatut ivertinneqangajalertumut siunnersortaalersussat aningaasaatilissuartaqarput – Teslamik, Space X-imik inoqatinullu attaveqatigiittarfiit ilaannik tassa X-imik piginnittuusoq Elon Musk taakkununnga ilaavoq. 

Nunatsinnili aatsitassarsiornissamut aningaasaliisussarsiorneq imaannaanngereertuuvoq.

- Dollarerpassuarnik aningaasaliisussarsiortariaqarpugut, aningaasaliisussarsinngikkuttalu nikeriaqqissinnaanngilagut, Naaja Nathanielsen oqarpoq. 

Nunatsinnimi aatsitassarsiornissamut akuerisaareersimalersoq amerikameersuusoq ataasinnaavoq.

- Canadameersunut akuersissutit 23-upput tuluillu nunaannnersut aamma 23-upput, Kinameersortaqanngillallu. Taamaammat tamatumani ineriartortitsinissaq pisariaqarpoq. Sioorasaarinikkulli taamaaliulersaartoqartariaqanngilaq. Suleqatigiiginnartoqarsinnaavormi, Naaja Nathanielsen oqarpoq. 

Sioorasaarisoqarsorigakku?

- Aningaasaliisartut tungaanniiunngitsoq. Qularnermilli kinguneqartumik oqallorissaartoqarpoq. Taamaattariaqanngilarlu.

Oqaaseq ´suleqatigiinneq´ oqaasinnaajoqisoq

USA-p præsidentissaatut ivertinneqangajalersup nunatsinni pinngitsaaliilluni sakkutuulersornissi mattutinngikkini oqaatigereeraalu, naalakkersuisut ´suleqatigiinneq´ oqaasinnaarilerpaat. Aamma naalakkersuisut siulittaasuata Múte B. Egedep (IA) tusagassiortunut Nuummi ataasinngormat sassarami oqaaseq "suleqatigiinneq" aamma atoqattaarpaa.

Nunatsinni aatsitassarsiornissamut aatsaat aningaasaliisussarsiulinngilagut. Piiaaffissaqqissuusinnaasorpaalunni pingaarutilinnik qanoq atortussiassaqartigineranik misissuisoqartareeraluartoq suli piiaaffiulinngillat.

Amerikamiummi taakkorpianik – tassa atortussiassanik pingaarutilinnik piiaarusupput. Præsidentinngortussap Donald Trumpip USA-mi isumannaallisaanermut siunnersortigiligassaa Mike Waltz nutaarsiassaqartitsivimmut Reutersimut sapaatit akunnerata siuliani taama oqarpoq. Kina atortussianik pingaarutilinnik niuffannermi sunniuteqaqaaq.

Aatsitassaativulli pingaarutilittaqaqaat. Taakkuninngali piiaaneq akisoorujussuuvoq. Ukiumummi piiaaneq millionit dollarit marlunnik kisitsisitallit missiliorlugit akeqartarunavittoq, Naaja Nathanielsen oqarpoq.

Aningaasaleerujussuarneq, ingerlaannarli iluanaarfiusanngitsoq

Iluanaarfiuniartussamik piiaalertinnani qanoq piiagassaqartigineranik misissueqqaartoqartarpoq. Tassa laboratoriami misissueqqaartoqartarpoq, aningaasaliilersaartunillu nunanit tamalaaneersunik aamma oqaloqatiginnittoqartarluni. Aamma aqqusinnioqqaartoqarlunilu umiarsualivilioqqaartoqartarpoq illuliortoqaqqaartarlunilu. Tassa piiaalersaarneq akisoorujussuuvoq – tassalu aallaqqaammut isertitaqarfiuneq ajorpoq, sulimi tunisassaqanngilaq. 

USA-lli nunatsinnik soqutiginnileqqinnera nunatsinni aatsitassarsiornermik nutaanik suliniuteqartoqalerneranik Naaja Nathanielsenip kinguneqaqataasinnaassasoraa.

- Nunatsinni pingasut tallimallu akornanni amerlatigisunik ukiut arfinillit arfineq-marlulluunniit qaangiuppata piiaaffeqalersimassasoq ilimagaara. Isumalluarpallaarsorineqarataaannaavunga, ullunili makkunani ukkatarineqaratta taamaaliorsinnaasugut qularinngilara, taanna oqarpoq.

Nunatsinni aatsitassaqarfiit pillugit nunap assinga Assi © : GEUS

Taavali Trumpip nunatsinnik soqutiginninnerujussua dollarerpassuarnik nunatsinni inuussutissarsiortunut nunattalu karsianut nakkaatitsiffiusumik suleqatigiilernermik kinguneqarpat, piiaaffinnut suliartortorpassuit qanoq pissuseqarfiginisaannik, Naaja Nathanielsen qanoq ilimasuppa?

- Avataaneersunik nunatsinni sulisorpassuaqarnermik aqutsineq pikkoriffigaarput, tamannami mittarfissualiortoqarnerani takuarput, taanna oqarpoq.

- Piiaaffissaqqissut amerlanerpaartaat inoqarfiit ungasittuanniipput. Kujataani piiaaffissaqqissut inoqarfinnut qanikkajupput. Tunumili soorlu Ittoqqortoormiit Tasiilallu qanittuaniittortaqanngillat.

- Taamaammat suleqatiserinnikkusunnitsinni ima oqaannassaanga: Qaa oqaloqatigiartukutsoorniartigut. Qanoq aatsitassaateqartiginerluta oqaluttuussinnaakutsoorpatsigit.

- Ukiunik sisamanik kingumut qiviarutta, amerikamiunik aningaasaliisoqassanerluta nangaanavianngikkaluarpugut, maannalu nangaanissamut aamma pissutissaqanngilagut. Piiaaffiusinnaasunut qanittuniittut akerliulersinnagit qanoq piiaasoqarsinnaaneranik paasiniaanermut piffissartoreernikuuvugut, taamaammallu avatangiisit mianerilluinnassavagut. Tamannalu nunatta aningaasarsiatigut akileraarutitigullu iluanaarutigissavaa – tamatuminnga aalajangiussisimanissarput pingaartuuvoq, taamaaliunngikkuttami aatsitassaativut iluaqutiginavianngilagut.

Taanna taama oqariarluni allaffimminiit ingerlaqqipallappoq.