Nunatta karsiata ajornartoornerani pilersaarusiaq - 800 millionit maanna sipaarneqassapput
Aningaasanut inatisisissatut siunnersuut qulequtserneqassagaluarpat qulequtaa imaassinnaassagaluarpoq: Nunatta karsia aanaarpoq ajornartoornermilu aqutsineq maanna aallartippoq.
Tamanna tusagassiuutinik ullumikkut katersuutsitsinermi erseqqippoq, Muté B. Egedep, aningaasaqarnermut akileraartarermullu naalakkersuisup, aningaasaqarniarnerup ilorraap tungaanut qanoq saatiniarneqassanersoq saqqummiummagu.
Aningaasaqarniarnerup politikerit ilimagisaanniit naleqqiullugu ilungersunartumiinnerujussuunera - naak Naalagaaffiup aningaaserivissuaniit Kalaallit Nunaannilu aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiinniit ukiuni qulini mianersoqqusisoqarsimagaluartoq, KNR-imit aasaq manna allaaserineqarpoq.
Nunatta karsiata ukioq manna ukioq kingullermullu amigartoorutai katillugit 600 millionit koruuniupput.
Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu iluatsittussamik aaqqissuusseqqittoqanngippat, ukiumut 750 millionit koruunit amigartoorutigineqartassapput.
Taamaattumik ukiuni sisamani tulliuttuni, pisortat aningaasaataanniit 864 millionit koruuninik sipaarniartoqarnissaa aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi siunniunneqarpoq.
Tamatuma saniatigut arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik isumalioqatigiissitaliortoqassaaq, aaqqissuusseqqinnerup tungaatigut siunnersuisuusussamik, qinigaaffimmi matumani pisortaniit aningaasartuutit appasinnerpaaffissamiitinniarlugit.
Aningaasanut inatsisissatut siunnersuulli naapertorlugu, sipaaruteqartoqaraluarpalluunniit Nunatta karsia aappaagu 11,8 millionit koruuninik amigartooruteqassaaq.
Taamaattumillu innuttaasut atugarissaarniarnerup tungaatigut annertunerusunik pitsanngorsaasoqarnissaa annertusaasoqarnissaaluunniit naatsorsuutigissanngilaat.
Siunnersuummi naapertorlugu, amigartooruteqarnerup sinneqartoornissamik taarsiullugu aaqqiiviginissaanut politikerit 2026-p tungaanut periarfissaqarput, aningaasat sipaagassanut atorniassammata.
Pisortat aningaasaataannut missingersuutit annikillisaavigineqarlik
Pisortat ingerlatsinerannut missingersuutit ukiuni sisamani tulliuttuni, tamarmik annikillisaavigineqarujussuartussanngulerput.
Missingersuutit nalinginnaasumik aningaasap nalinga sulisullu aningaasarsiaat malillugit nikerartarput. Maannakkumiit tamaattoqarunnaassaaq - Namminersorlutik Oqartussani kommunenilu.
Missingersuutit peqqinnissaqarfimmut tunngasut sipaarniarfiuneq ajorput - ilaannakortumilli. Akissarsianut akigititanulluunniit allanut aningaasartuutit qaffakkaangata, missingersuutini aningaasartuutissatut ilassutit affaannai matussuserneqartarput.
Imatut paasillugu, assersuutigalugu akissarsiarsiat akillu 100 kronemik qaffappata, aningaasartuutissanut missingersut 50 kronemik ilaneqassaaq.
Tapisiutit soorlu ilinniarnermusiat, utoqqalinersiat assigisaallu akii inatsisitigut aalajangersakkat, sipaarniuteqarniarnermi eqqugaanavianngillat.
Immikkut ilisimasallit nangitsisunngussapput
Attassiinnarnissamut Ineriartortitsinissamullu pilersaarut 2, ukiut marluk matuma siorna saqqummerpoq.
Saqqummiussaq immikkut ilisimasalinnit suliarineqarnikoq aningaasatigullu aaqqissueqqinnissamut aqqutissanik sisamanik saqqummiussisoq, politikeriniit isumassarsiorfiusinnaasoq.
Politikerit aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi ullumi saqqummersumi, ineriartortitsinissamut pilersaarusiami aaqqissuusseqqinnerit qimerluussallugit uteqqiipput.
Ukioq mannalu arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik aaqqissuusseqqinnissamut isumalioqatigiissitaliortoqariikatassaaq eqimattanngorlugu immikkut ilisimasalinnik inuttalersukkamik. Taakku qanoq iliorluni pisortat aningaasaataannik tigussaasumik aaqqissuusseqqittoqarsinnaanersoq politikerinut takutissavaat
Tamatuma saniatigut, aaqqissuusseqqinneq pillugu immikkut ilisimasallit Namminersorlutik Oqartussani ataavartumik atorfeqarnitsitsisoqartalissanersoq aamma nalilersussavaat.
Utoqqalinersiutinut tunngasunik immikkut ilisimasalinnik ukiorlu naatinnagu eqimattaliortoqassaaq. Taakku utoqqalinersiutinut tunngatillugu aaqqissuusseqqinnissaq piareersassavaat, ilaatigut imminut pilersornissamut annertusaasussaq.
Naalakkersuisut itoqalinersiutit pillugit Inatsisartuni aappaagu isumaqatigiissusiornissaq naatsorsuutigaat, taannalu tunngavigalugu ukiut qinersiviusut naatinnagit inatsisiorsimanissaq natsorsuutaavoq.
Aningaasaatit ikilisut
Ukioq qaangiuppat 345 millionit koruunit aningaasaatigineqassapput - akiliisinnaassusermik taaneqartartoq.
Taakku Namminersorlutik Oqartussat ingerlatsiniarnerannut aningaasartuutaasa 4 procentiisa naligaat. Tamanna naammanngilaq aningaasaatit sinneruttut minnerpaamik 10 procentiusussaammata.
Tamanna pingaaruteqarpoq, naatsorsuutiginngisanik aningaasartuuteqaleraangat tapiissutinilluunniit annertuunik tunniussisoqaleraangat, "sipaakkat" atorneqartarmata.
Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi Nunatta karsia 11,8 millionit koruuninik amigartooruteqarpoq.
Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut taasisuniit akuerineqassappat Nunata karsia 2026-mi 2027-milu 11,8 millionit koruuninik 52,2 millionit koruuninillu amigartooruteqassaaq, 2028-mi 2029-milu 14,4 millionit koruuninik 99,6 millionit koruuninillu sinneqartooruteqassalluni.
Aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut inaarutaasumut isumaqatiginninniarnerup naammassineqarnissaanut politikerit maanna apeqqutaaginnalerput, sulilu sipaarniarnerit aningaasassarsiorfiginiarneraat nutaanilluunniit aningaasarsiutaasinnaasunik pilersitsinissaat.
