Naleraq: Aningaasanut inatsisissatut isumaqatigiissut nutaaq torinngilluinnarpoq

2025-imi aningaasanut inatsisissatut isumaqatigiissut akisussaassuseqanngitsutut suliaasoq partiit peqataanngitsut aperigaanni taama nipeqarput.

Allattoq Paarnannguaq Nielsen

novembarip 19-at 2024 10:45

Naalakkersuisoqatigiit Inuit Ataqatigiit aamma Siumut 2025-mi aningaasanut inatsisissatut isumaqatigiissut ippassaq ullaakkut ataasinngornermi isumaqatigiissuteqarfigalugu atsioqatigiissuteqarfigineqarpoq.

Isumaqatiginninniarnermullu illuatungiliuttut peqataangillat.

Aamma atuarukAningaasanut inatsissaq pillugu isumaqatigiissut atsiorneqartoq – illuatungiliuttut peqataanngitsut

- Demokraatininngaanniit isumaqannginnatta akisussaassusilimmik aningaasanut inatsit suliarineqartoq, taamatullu aningaasanut inatsimmi isumaqatigiissummi aningaasaatigut aningaasaateqarnitta patajaatsumik inissisimanissaa pisariaqartipparput taannalu naalakkersuisut naammassinianngilaat taamaammat peqataasinnaanngilagut, Demokraatit siulittaasuat Jens Frederik Nielsen oqarpoq.

Aningaasanullu inatsisissatut isumaqatigiissut akisussaassuseqarpalaaranilu tukappallaartoq Naleqqami siulittaasoq Pele Broberg isumaqarpoq.

- Ajuusaarutigalugu tassa peqataasinnaasimanngilagut tukattorujussuullunilu akisussaassuseqanngitsumik aningaasalersugaanngitsunik suliarineqarnera pissutigalugu, Naleqqami siulittaasoq Pele Broberg oqarpoq.

Aningaasalersugaanngitsoq

Aningaasanullu inatsisissatut isumaqatigiissut tukattorujussuusoq aningaasalersorneqannginneralu ajalusoortitsisinnaasoq illuatingiliuttut aamma isumaqarput.

- Demokraatinut pingaarnerpaajuvoq akisussaassulimmik aningaasalersukkamillu aningaasanut inatsimmik suliaqartoqassasoq, naalakkersuisut aaqqissuusseqqinnissarpassuit maannakkut suliarivaat, inuuniarneq akisunerulertittussaavaat saniatigullu nunatta karsiata aningaasaatai nungukkiartuaarnissaat aqqutissiuussipput akisussaassuseqanngitsumik aningaasalersugaanngitsumillu, Jens Frederik Nielsen oqarpoq.

Naak Demokraatit aningaasanut inatsisissatut isumaqatigiissummut peqataanngikkaluarlutik naaperiaanerminni kissaatigisatik meeqqat atuarfiata pitsanngorsarnissaanut, timersornermut, peqqinnissamut aningaasaliissutit isumaqatigiissummi ilaatinneqarneri nuannaarutigalugit Jens Frederik Nielsenip ilaatigut oqaatigaa.

Aningaasat ima atorneqassapput

Meeqqat atuarfeqarnermut 2025-miit 2027-mut ukiumut 5 millionit koruuninik aningaasaliisoqassaaq.

Inerisaanermik siuarsaanissamut ilapittuutaasussanik, illunillu aallarnisaavissanik pilersitsinissanut ukiuni tulliuttuni pingasuni atorneqartussatut 13 millionit koruunit illikartinneqarput.

Peqqinnissaqarfimmut ukiuni tulliuttuni pingasuni ukiumut 8 millionit koruuninik aningaasaliissuteqarneruniarput. Erniartortut taakkulu ingiaqateqarsinnaalernissaat tamatumani ukkatarineqassapput. Aamma kigutinik narlorsaasarneq nunatsinni meeqqanut pisariaqartitsisunut tamanut sumi najugaqartuunerat apeqqutaatinnagu neqeroorutaassaaq.

Angajoqqaarsianut atugaannik akileraasusiinikkut pisariillisaanermut 3 millionit koruuninik aamma aningaasaliiniarput.

Timersorneq aningaasaliissuteqarfiginerpaaniagaannut ilaavoq. Tassa aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatigiissut akuerineqassappat, timersornerup silarsuaani siuarsaanissamut 30 millionit koruuninik ukiuni tulliuttuni sisamani agguarlugit atugassanik aningaasaliiniarput.

1992-p kingorna spiralilerneqarsimasunut taarsiissutissanut atugassanik aningaasatigut sinaakkutissanut 4,5 millionit koruuninik aamma immikkoortitsipput.

Inuit Ataqatigiit Siumullu naaperiaaneranni illuatungiliuttut kissaatigisaat aningaasanut inatsisissatut isumaqatigiissuummi ilaatinneqaraluartut, aningaasalersorneqarnissaat tukalluinnartutut inissisimanerarlugu peqataaffigisinnaannginnerarpaat.

Taava isumaqatigiissummut peqataannginnissinnut aaqlajangernersi qinersinissami aggersumut attuumassuteqarpa?

- Naamik massakkut qinersisoqartussaanera tunngaviunngilaq, kisianni tukannera akisussaassuseqanngitsumik aningaasalersorneqarnera aammalu innuttaasut ajorsartunngortinneqarnerat qinigaaffiup aappaanni aallartittussami inissisimanera pissutigalugu peqataanngilagut, Pele Broberg oqarpoq.

Demokraatit Nalerarlu assigalugit Atassut aamma aningaasanut inatsisissatut isumaqatigiissummi peqataanngillat, kissaatigisatimmi iluameertumik aningaasalersorneqannginnerat isumaqataaffiginagu, Atassutip siulittaasua Aqqalu Jerimiassen KNR-imut oqarpoq.

Nutaarsiassami kukkunermik nassaarsimaguit uunga allaffigineqarsinnaavugut.