Aningaasanut inatsissaq pillugu isumaqatigiissut atsiorneqartoq – illuatungiliuttut peqataanngitsut
Inuit Ataqatigiit aamma Siumut 2025-mi aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatigiissuteqarput. Naalakkersuisoqatigiilli kisimik isumaqatigiissuteqartuupput, tassa illuatungiliuttut tamarmik peqataanngillat.
Aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatigiissut aningaasaqarnermut naalakkersuisumit Erik Jensenimit (S), Inatsisartut Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaata siulittaasuanit Peter Olsenimit (IA) aamma Karl Tobiassenimit (S) saqqummiunneqarpoq.
- Oqaloqatigisassavut tamaasa oqaloqatigaavut, aamma partiit tamarmik isumaqatigiinniaqataapput. Illuatungiliuttut atsioqataaniarnatik aalajangerput, namminnerlu nassuiassavaat sooq taama aalajangernerlutik, Erik Jensen (S) oqarpoq.
- Maanna atsioqatigiissinnaagatta nuannaarutigaarput. Siumut IA-lu akisussaafferujussuarmik tigusinitsinnut qujanaq. Akisussaafimmik tigusineq isornartorsiunermit ajornarneruvoq, taanna aamma oqarpoq.
Inuusuit ilinniagaqarnissamut piareersimasinnaaqqullugit atuarfeqarneq pitsanngorsarneqarnerussasoq, isumaqatigiissummi allaqqavoq. Inuusuit amerlanerit ilinniakkamik meeqqat atuarfianni soraarummeereernerminni aallartitsilertortalissapput, aamma ilinniartitsinermi atortussanik nutaanik ineriartortitsinissamut meeqqallu atuarfiiini immikkut atuartitsinerit pitsanngorsarnissaannut aningaasaliisoqassaaq.
Inuit Ataqatigiit aamma Siumut atuarfeqarnermut 2025-miit 2027-mut ukiumut 5 millionit koruuninik aningaasaliiniarput.
Erniartortut kigutinillu narlorsaasarneq ukkatarineqartut
Illoqarfinni minnerni inuussutissarsiornermi inerisaanermik siuarsaanissamut ilapittaatussanik, partiit marluk taakku illunik aallarnisaavissanik pilersitsinissanut ukiuni tulliuttuni pingasuni agguarlugit atugassutut 13 millionit koruuninik aamma illikartitsipput. Aammali Tunu Kujataalu suliffissaqartitsiffissaalatsiffiummata, nunap immikkoortuini taakkunani marlunni inuussutissarsiornermi inerisaanerit siuarsarniarpaat.
Aamma Peqqinnissaqarfimmut ukiuni tulliuttuni pingasuni ukiumut 8 millionit koruuninik aningaasaliissuteqarneruniarput. Erniartortut taakkulu ingiaqateqarsinnaalernissaat tamatumani ukkatarineqassapput. Aamma kigutinik narlorsaasarneq nunatsinni meeqqanut pisariaqartitsisunut tamanut sumi najugaqartuunerat apeqqutaatinnagu neqeroorutaassaaq – ullumikkut taamaanngilaq.
Timersornermut aningaasaliissuterpassuaqarniartut
Angajoqqaarsianut atugaannik akileraasusiinikkut pisariillisaanermut 3 millionit koruuninik aamma aningaasaliiniarput. Meeqqat inuusuttullu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut ikilisinniarlugit kommunillu tamatumunnga aningaasaqarnikkut ilungersunartorsiorpallaarunnaaqqullugit taamaaliorput.
Timersorneq aningaasaliissuteqarfiginerpaaniagaannut ilaavoq. Tassa aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatigiissut akuerineqassappat, timersornerup silarsuaani siuarsaanissamut 30 millionit koruuninik ukiuni tulliuttuni sisamani agguarlugit atugassanik aningaasaliiniarput. Aningaasaliissutigilersaagaallu taakkua ingammik timersoqatigiiffinnut atorneqassasut, isumaqatigiissummi allaqqavoq. Tassa ingammik siammasissumik timersuutit pitsanngorsarniarlugit, pingaarnertut holdikkaarluni timersuutinut soorlu nunani allani unamminerni iligiiaanut kiisalu meeqqanut inuusuttunullu aningaasat agguarneqassapput.
1992-p kingorna spiralilerneqarsimasunut taarsiissutissanut atugassanik aningaasatigut sinaakkutissanut 4,5 millionit koruuninik aamma immikkoortitsipput. Peqqinnissamik oqartussaaffik nunatta 1992-imi tiguaa. Tamatuma kingornali nalusamik spiralilerneqarsimallutik, arnat arlallit oqaluttuarput. Tassa peqqinnissamik oqartussaaffik nunatta Danmarkimiit tigummaguli spiralilersuinermik aamma mamianartuliaqartoq kingornatigut paasinarsivoq.
Aningaasanut inatsisissaq pillugu isumaqatigiissut Inatsisartut tallimanngorpat akuerisussaassavaat. Isumaqatigiissummi taanna Siumumit aamma Inuit Ataqatigiinniit Inatsisartuni amerlanerussuteqartuusunit atsiorneqareermat akuerisussaassavaat.
