Sammisaq: Spiralilersuineq

Naleraq: Arnat spiralilerneqarsimasut ukiortaamut taarsiiffigineqarlik

Naalakkersuisut spiralilersuisoqarneranik misissuinerup naammassinissaa utaqqeqqaarniarpaat. Naleqqalli siulittaasuata arnanut taarsiissuteqarnissamut utaqqisitsinissaq tunngavissaqanngissoraa.
Naalakkersuisut nunatta peqqinnissaqarfimmik akisussaaffeqarnerani pinngitsaaliissummik naartunaveersaaserneqarsimasut taarsiivigineqarnissaat pisariaqanngitsumik utaqqisikkaat, Pele Broberg isumaqarpoq. Assi © : Malik Brøns / KNR
decembarip 12-at 2024 14:55

- Soorunami taarsiivigineqarnissaat uagut kissaatigisimavarput aallaqqaammulli.

1992-ip kingorna nunatta peqqinnissaqarfik akisussaaffigilereernerata kingorna arnat akuersiseqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasut taarsiivigineqarnissai pillugu, Pele Broberg taama oqarpoq.

Arnat 15-it pineqartut 300.000 koruuninik taarsiivigineqarnissaat, Erik Jensenip (S) novembarip naalernerani oqaatigiaarpaa.

Ullualunnguillu kingorna Naaja Nathanielsenip oqaatigaa naartunaveersaasersuisoqarsimaneranut misissuinerup septembarimi naammassippat, arnat qassiunersut taarsiissutissallu qanoq annertutigissanersut aatsaat paasineqassasoq.

Naleqqamilu siulittaasup tamanna isumaqatiginngilaa.

- Annertuumik aqqusaagaqareernikut, suli pisariaqanngitsumik aqqusaagaqarteqqinnginnissaat piniarlugu maannakkut iliuuseqarnissaannut uagut tapersiiniarluta suaaruteqartugut.

Aningaasanut inatsimmi 4,5 millionit koruunit immikkoortinneqareerpata, taarsiissutiginissaasa utaqqinissai, Pele Brobergip siunertassaqartinngilaa.

Arnat qasserpiaat eqqugaasimanersut suli qulakkeerneqanngitsoq Naaja Nathanielsenip naak eqqaareeraluaraa.

Pele Brobergilli tamanna aporfissatut isiginngilaa.

- Sipaarniarfissalli amerlaqaat. Takoreerparpummi 4 milliardinik ajornartorsiutaanngitsoq mittarfinnik sananissanik nassaarnissaq.

SPIRALILERSUISIMANERMIK QULAAJAANERIT UKUUPPUT:

  • Qulaajaanerit assigiinngitsut marluk ingerlanneqaleruttorput. 
  • Qulaajaaneq siulleq maaji 2023-mi aallartinneqarpoq, 1960-ip 1991-illu akornanni spiralilerneqarsimasut qassiunersut tassani misissorneqarluni. Ilisimatusartoqatigiit Danmarkimeersortallit nunatsinneersortallit suliat nunatsinni niviarsiarartatsinnik spiralilersueqqusisimanermut tunngasut qulaajaleruttorpaat. Kalaallit arnat Danmarkimi aamma 1960-ip 1991-illu akornanni efterskolertillutik spiralilerneqarsimanermik oqaluttuaat qulaajaanermi misissugaannut aamma ilaapput. 
  • Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut spiralilersueqqusisoqarsimaneranik qulaajaasoqarnissaanik isumaqatigiissuteqarput, tamatumanilu qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq. Naalagaaffik tamatumunnga akiliisuuvoq. 
  • Qulaajaanerup aappaa aggusti 2024-mi aallartinneqarpoq, naalakkersuisut kisimik tassani suliakkiisuullutik. Nunatsinni 1992-ip kingornali nalusamik spiralilerneqarsimanermik suliat qulaajaanerup aappaani ukkatarineqarput – sulianilu taakkunani 15-init ikinnerunngitsuusuni pineqartut Siumup aamma Inuit Ataqatigiit 4,5 millionit koruuninik taarsiiffigilersaarpaat. 
  • Inuttut pisinnaatitaaffiit sorliit unioqqutinneqarsimanersut suliani qulaajaanerup aappaani ukkatarineqartuni misissoqqissaagassanut ilaapput.  
  • Qulaajaanerup aappaa aamma maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.

Arnanut eqqugaasimasunut taarsiissuteqarnissaq Naalakkersuisut kinguarsarusunngikkaat, Naaja Nathanielsenip KNR-imut allakkatigut akissummini ima allappoq:

- Ilisimasallit naalakkersuisunit pilersitat qallunaat naalagaaffiannit pilersitat ilisimatusartut arlaannaanut attuumassuteqanngitsut peqatigalugit suliaat aappaagu naammassissasoq, taanna allappoq imatullu nangippoq:

- Arnat amerlanerusut eqqugaasimanersut piffissami tassani paaserusupparput. Suliap matunnginnerani tamanna pingaaruteqarpoq. Suliaq tamatsinnut oqimaappoq, annermik arnanut eqqugaasimasunut, Naaja Nathanielsen taama allappoq.