Illuatungiliuttut: Naartunaveersaasiisimaneq pillugu suliaq tukagaat

Demokraatit, Atassutip Naleqqallu spiralilersuisoqarsimaneranut taarsiissuteqarnissamut nalunaaruteqarnera akuersaarneqarsinnaannginnerarpaat. Tamanna naggaterpiaani arnanut eqqugaasimasunut ersarissumik nalunaaruteqartoqannginneranik kinguneqartussaavoq.

Allattoq Birgitte Kjeldsen, Andreas Wille

decembarip 11-at 2024 13:02

- Inuit misigissusaat uani pineqarput. Inuit pinnguarineqartussaanngillat.

Anna Wangenheim, Demokraatineersoq taama oqarpoq. Taanna Naalakkersuisut arnanut 1992-ip kingorna pinngitsaalineqarlutik naartunaveersaaserneqarsimasunut taarsiiniarlutik nalunaarutaannut, ataqatigiinngitsunut, tunngatillugu taama isumaqarpoq.

Taakkua illuatungiliuttutut suleqataat suliamut tunngatillugu isornartorsiunissaminnut aamma nangaassuteqanngivipput:

Aamma atuaruk Taarsiilersaarnermik suliaq paatsuungassutaasoq: Politikerit pilikkatigaatigut

- Naalakkersuisoqarfiit akornanni arsaq pissikalattutut inissinneqaqqasoq Naalakkersuisut akisussaassuseqanngitsumik taamannak iliuuseqartut akuersaarneqarsinnaanngillat, Atassutip siulittaasua, Aqqalu Jeremiassen, oqarpoq.

Naalakkersuisut ataqatigiinngitsunik nalunaartut

Arnat nunatta peqqinnissamut 1992-mi akisussaasunngoreernerani pinngitsaalillugit naartunaveersaasikkat 15-t, tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarsiivigineqassasut, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq, Erik Jensen (S), sapaatit akunneri marluk matuma siornatigut neriorsuimmat, Naalakkersuisunik naammagisimaarinnginneq suliamut tassunga tunngasoq aallartippoq.

Inatsisilli atuutsinneqarnerannut naalakkersuisoqarfik taama nalunaarnerup 'aqaguani nalunaarpoq, Naalakkersuisut taarsiissutissat annertussusaannik kisitsisitaliisinnaanngitsut.

KNR-ip inatsisit atuutsinneqarnerannut naalakkersuisoq, Naaja Nathanielsen (IA) paatsuugassut qanoq pilersimanersoq taassuma kingorna aperaa.

- Erik Jensenip taama oqaaseqarnissaa qanoq piareersarneqarsimanersoq ilisimanngilara. 4,5 millionit koruunilli aningaasanut aappaagu inatsisissami immikkoortitat nalusamik spiralilerneqarnermik allamilluunniit naartunaveersaaserneqarnermik suliatut Nakorsaaneqarfiup nalunaarsugaani pineqartut amerlassusaannik agguarneqarsimassangatippakka. Sulialli tamakkiisumik isiginneranut taamaaliorneq naammanngilaq.

- Qulaajaallunimi maanna misissuileruttornermit paasisaqarsiivugut. Arnalli pineqartut utaqqiinnaqqunagit misissuinerup aappaagu naammassinissaa ilungersuutigaarput.

Aamma atuarukNunatta 1991-ip kingornali nalusamik spiralilerneqarsimasut taarsiiviginiarai

Arnat akuersisimanatik 1992-ip siorna kingornalu naartunaveersaarsineqarsimasut innarlerneqarnertik pillugu taarsiivigineqartariaqartut Naalakkersuisuni illua tungiliuttunilu apeqquserneqanngilaq. Naalakkersuisut suliassaqarfimmik tigusereersimatillutik nunasiaataaanermi periaatsinik nangitsiinnarsimagamik akisussaanertik soorunami nassuerutigisariaqaraat, Naleraq isumaqarpoq.

Atassut: Qaatulaatsiarta

Naalakkersuisut suliamut taama ilungersunartigisumut assigiinngitsunik inuiaqatigiinnut paasissutissiinerat Atassutip nuannarinngilaa. Suliaq suli naammassineqanngitsoq pillugu aningaasaliineq qujangeqqusaarnerusoq siulittaasoq isumaqarpoq.

SPIRALILERSUISIMANERMIK QULAAJAANERIT UKUUPPUT:

Qulaajaanerit assigiinngitsut marluk ingerlanneqaleruttorput.
Qulaajaaneq siulleq maaji 2023-mi aallartinneqarpoq, 1960-ip 1991-illu akornanni spiralilerneqarsimasut qassiunersut tassani misissorneqarluni. Ilisimatusartoqatigiit Danmarkimeersortallit nunatsinneersortallit suliat nunatsinni niviarsiarartatsinnik spiralilersueqqusisimanermut tunngasut qulaajaleruttorpaat. Kalaallit arnat Danmarkimi aamma 1960-ip 1991-illu akornanni efterskolertillutik spiralilerneqarsimanermik oqaluttuaat qulaajaanermi misissugaannut aamma ilaapput.
Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut spiralilersueqqusisoqarsimaneranik qulaajaasoqarnissaanik isumaqatigiissuteqarput, tamatumanilu qulaajaaneq maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq. Naalagaaffik tamatumunnga akiliisuuvoq.
Qulaajaanerup aappaa aggusti 2024-mi aallartinneqarpoq, naalakkersuisut kisimik tassani suliakkiisuullutik. Nunatsinni 1992-ip kingornali nalusamik spiralilerneqarsimanermik suliat qulaajaanerup aappaani ukkatarineqarput – sulianilu taakkunani 15-init ikinnerunngitsuusuni pineqartut Siumup aamma Inuit Ataqatigiit 4,5 millionit koruuninik taarsiiffigilersaarpaat.
Inuttut pisinnaatitaaffiit sorliit unioqqutinneqarsimanersut suliani qulaajaanerup aappaani ukkatarineqartuni misissoqqissaagassanut ilaapput.
Qulaajaanerup aappaa aamma maaji 2025-mi piariissangatinneqarpoq.

Allisiguk

- Naalakkersuisooqatigiit aningaasanut inatsimmi qujangeqqusaarutitut inissiinerat tulluartuusorinngilarput. Qaatuaqilaatsiarta ilikkalaatsiarta kukkussutigisartagarsuatsinninngaanniit. Tuaviinnaq aaqqiiniartarnerit iluaqusiineq ajorput, Aqqalu Jeremiassen oqarpoq.

300.000 koruunit naammagineqanngitsut

Demokraatit suliaq suli naammassineqanngimmat Naalakkersuisoqatigiit aappaagumut 4.5 millionit koruninik aningaasaliiniarnerat eqqarsarnartoqartippaat, arnallu 15-t tamarmik immikkut 300.000 koruuninik taarsiiffigineqassappata tamanna sullugaat.

Aamma atuarukArnaq ukioq ataaseq utaqqivoq – akissutissamik suli utaqqivoq

- Sakkortuumik kinguneqarput, allaat meerartaarsinnaajunnaarnermik kinguneqarluni. Taava isumaqarpugut 300.000 annikippallaarujussuartoq, Anna Wangenheim oqarpoq.

Tassuma aningaasat amerlanerujussuusinnaanerarpai qanorli amerlanerutigissagaluarnersut kisitsisitalernagit.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.