Ukioq qaangiuttoq: Nunarput Christiansborgimi sammineqarluartoq
2018-ip aallartinnerani ullut 28-t ingerlariiginnartut Folketingimi amerlanerussuteqartut illersornissamut nutaamik isumaqatigiissuteqarput. Isumaqatigiissutip nassatarisaanik naalagaaffiup Illersornissamut aningaasartuutai 12,8 milliardit koruuninik ukiumut ilaneqarput.
Tassa Naalagaaffeqatigiit tamaasa isigigaanniqarasaasiatigut isumannaallisaanissaq pingaarnermikpineqartoq, nunatsinnut tunngatilluguupalungaarsimanissamut nutaamik ilinniagaqalerneranik sakkutuujusussaatitaanermullumisiliisinnaalernermik pineqarluni.
AAMMA ATUARUK Sakkutuujutitat nunatsinniissinnaalissasut
USA-p sakkutooqarfigisimasaani suliarineqarsimasunik saliinissamut ukiunut arfinilinnut 180 millionit koruunit aningaasaliissutigineqarnera Issittumilu nakkutiginninnermut 2016-imi akuerineqareersumut 120 millionit koruuninik ukiumut aningaasaliinerit isumaqatigiissummi aamma ilaapput.
Kinamiut danskilluunniitaningaasaliissanersut
Nuummi Ilulissanilu mittarfiliornissap oqallisigineqarnera kalaallit isaanniit Christiansborgimi oqallisigineqartut annersarigunarpaat.
Lars Løkke Rasmussenip Kalaallit Airportsip mittarfinnut pilersaarutinut missinngersuutaasa 4 milliardit missaannaanniinnerat januaarimi ‘annilaarnarnerarpaa’. Mittarfinnulli suliaq aatsaat USA-p illersornissamut ministererisimasaata, Jim Mattisip kinamiut mittarfinnut aningaasaleeqataanissaannut maajiimi mianersoqqusinerani sammineqangaatsialerpoq.
AAMMA ATUARUK Danskit mittarfiliortiternernut akuunissaat Løkkep uppernarsaraa
Tamanna Kalaallit Airports A/S-ip China Communications Construction Companyp (CCCC) mittarfinnik sanaartornissaanik siumoortumik piukkummagu pivoq. Illersornissaqarfiup Isertortumik paasiniaasartuisa Kinamiut aningaasaliinissaanut mianersoqqusineq juunimi ilalerpaat.
Naalagaaffeqatigiit Savalimmiuni ataatsimiimmata,Løkkep Naalakkersuisut siulittaasuat, Kim Kielsen danskit aningaasaliinissaanernut periarfissanik misissuinissamut neqerooruteqarfigaa.
AAMMA ATUARUK Løkke Nuummi Ilulissanilu mittarfinnik piginneqataarusuttoq
Folketingimut ilaasortap, Aleqa Hammondip (NQ)Kinamiut nunatsinni attaveqaqatigiinnermut aningaasaliiniarnerannut danskit ernumassuteqarnerat pissutigalugu ministeriuneq marloqiusamik isumaqartuunerarpai, Kinami Danmarkimi aningaasaliingaatsiartarmat.
Aammattaaq Aaja Chemnitz Larsenip (IA) nunarput attaveqaqatigiinnermi nunanut allanut isumaqatigiissuteqarnissamut pisinnaatitaaffeqartoq erseqqisarpaa.
Ilisimaneqartutulli - Nuummi akerliussutsimik takutitsisoqarnerata nalaani - danskit naalagaaffiat Nuummi Ilulissanilu mittarfiliornissamut ingerlatsinissamullu 1,6 milliardit koruuninik aningaasaliinissamik neqerooruteqarpoq.
Pineqaatissinneqarsimasut ugguarsinnaatitaanermullu pisinnaatitaaffik
Pinerluuteqarsimasunut inissiisarfik Nuummi upernaaq 2019-imi ammassaaq. Inissiisarfimmik ammaanissaq nunatsinni tigummineqarnissamik pineqaatissinneqarsimasunut nutaaliaanerusunikatugaqarnissaasa ukiorpassuarniilungersuutigineqarnerisa kinguneraat.
Parnaarussivimmiittussanngorlugilli eqqartuunneqarsimasut nunatsinniissinnaalernissaannut kiisalu Danmarkimi Herstedvester Fængselimiittut Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmut nuussinnaalernissaannut Folketingip Kalaallit Nunaanni Eqqartuussisoqarnermi Inatsit allannguutissaq akuereqqaartariaqarpaa.
AAMMA ATUARUK Kalaallit pineqaatissinneqarsimasut pillugit isumaqatigiissut Folketingimi taperserneqartoq
Kalaallit parnaarussivimmiittut nunatsinnut nuunnertik peqqissimissutigalugu Herstedvester Fængselimut utertinneqarsinnaanissaat Inatsisartuni isumaqatigiissutaavoq. Tamannalu danskit naalakkersuisuisa taperserpaat. Inatsisissatullu siunnersuut allilerneqarluni kalaallit pineqaatissinneqarsimasut Nuummut nuunnissamut periarfissaat tunngaviusumik marluulerput.
Naalagaaffeqatigiinnerup ilisimaneqarnissaa
Ukioq 2018-mi naalagaaffeqatigiinnerup ilisimasaqarfigineqarnissaa politikkikkut aamma sammineqarpoq. Naalakkersuisut siulittaasuisa pingasut naalagaaffeqatigiit juunimi ataatsimiinneranni imminnut ilisarisimanerulernissaq aalajangiuppaat.
AAMMA ATUARUK Naalagaaffeqatigiit pillugit ilisimasaqarnerulernissaq Danmarkip aningaasaliiffigigaa
Folketingip inuusuttut naalagaaffeqatigiinni nunanut ilinniartut angalasarnissaannut 25 millionit koruunit danskit 2019-imut aningaasanut inatsisissaanni immikkoortippai. Aammattaaq kalaallit Danmarkimi ilinniartut ilisimatoorpalaartumik danskisut ilinniartinneqarnissaannut 20 millionit koruunit immikkoortinneqarlutik.
Tamatuma saniatigut Danmarkimi atuarfinni naalagaaffeqatigiinneq pillugu atuartitsisoqartalernissaa innuttaasut siunnersuutaatigut piumasarineqarpoq. SiunnersuutFolketingimit qaqinneqassappat 50.000-init taperserneqarnissaa piumasaqaataavoq, siunnersuut ukiortaami 2.170-init taperserneqarsimavoq.
AAMMA ATUARUK Kalaallit danskit oqaasiinik ilinniartinneqartarnerinut 2,5 mio. kr.-nit immikkoortinneqartut
