Arnat spiralilersorneqarsimanerminnik kingunerlutsitsisut ikiorserneqarneqalersut
Spiralilersorneqarsimasut ikiorserniarlugit tarnip pissusiinik ilisimasallit immaqaluunniit psykoterapeutit piareersimassapput.
Meeqqanut, inuusuttunut, ilaqutariinnut peqqissutsimullu naalakkersuisoq, Mimi Karlsen (IA), taama oqarpoq.
- Nammineq ilisimanngisamik akuersissuteqarnikuunaniluunniit spiralilertissimaneq misigisaq amiilaarnartuuvoq, arnarpassuarnullu kingunerluuteqartitsilluni. Tusarnaagassat nangeqattaartut, inuiaqatigiinni nittartakkakkullu oqallisigineqartoq alliartortillugu, arnat nuanninngitsumik nalaataqarnerlussimanerup kingunerisaanik qisuariartarnernit aammalu utersaartoortarnermik misigisaqarlutik nassuiaappu, Mimi Karlsen oqarpoq.
Tusarnaagassiaq Spiralkampagnen
- Danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissaminnut inassuteqarsimasut, DR-ip podcastimik tusarnaagassiliareqqammisaani erserpoq.
- 1966-ip 1975-illu akornanni kalaallit niviarsiaqqat tuusintilikkaat spiralilersinneqarput.
- 1966-ip 1970-illu akornanni spiralilersinneqartut 4.500-upput.
- Kalaallit Nunaanni arnat naartusinnaasut taamani 9000-upput.
- Aperineqaqqaaratik spiralilersinneqarsimasuni arlallit tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsutut misigisimapput. Anniaatigalugulu kingunerluutigisimagaat arlallit oqarput.
- Niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralilersuineq danskit suliniuteqaleruttorneranni inatsisitigut akuerisaanngilaq. Taamaammat nakorsat naartunaveersaatinik niviarsiaqqanut 18-iliineqanngitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, siunnersuisinnaalersillugit inatsit allanngortinneqarpoq. Tamanna nakorsat niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralileeqqusaanertut paasisimavaat. Tassa imaappoq, nakorsat inatsisinik unioqqutitsisimapput.
- "Spiralkampagnen" P1-ikkut maajip ulluisa arfineq-pingajuanniit tusarnaarneqarsinnaalissaaq.
Tusarfik: DR-podcast "Spiralkampagnen"
- Taamaattumik arnanut taakkununnga taamani misiginikuusaaminnik suliarinninnissaat tunngavigalugu katsorsartinnissaminnik pisariaqartitsisunut maannakkullu kingunerluutigisanit eqqarsartaatsikkut qisuariartarnerit misigisartagaat pillugit akeqanngitsumik neqerooruteqarpugut.
Nunagisami tarnip pissusiinik ilisimasalinnik immaqaluunniit psykoterapeutinik orneriaannagassaqanngikkaanni taava oqarasuaatikkut oqaloqateqartoqarsinnaavoq.
Mamianartuliaq nunatsinni aalassasssutigineqartoq
Nunatsinni spiralilersuisoqarsimanera innuttaasunit aalassassutigineqaqaaq. Nunatsinni arnat 60-ikkut 70-ikkut akornanni spiralilersorneqarsimasut amerlasuunit ilisimaneqareeraluartut DR-ip tusarnaagassialiaani saqqummiunneqarmat tupaallaatigineqaqaaq.
AAMMA ATUARUK Pinngitsaaliissummik spiralilerneqarsimasoq: - Soorlu savinnik illissakkut kapoorneqarlunga
Kalaallit arnartaat 4.500-t missaannittut spiralilersorneqarput, arlallit naluaat spiralilersisimanertik, ilaallu pinngitsaalineqarlutik ikkussivigineqarsimasutut misigisimallutik.
1975-ip tungaanut – sivisunerusumilluunniit spiralilersuisoqarpoq.
Arnat spiralilerneqarsimasut ilaat inersimasunngoreernermi kingorna meerartaarsinnaanngillat.
Spiralilersuinermut aallaaviuvoq, Danmarkimi oqartussaasut Kalaallit Nunaanni – taamani Danmarkimi amtitut inissisimasumi – inuit amerliartupiloornissaat ernummatigimmassuk. 1965-imi nalunaarusiami ersersinneqarpoq, Kalaallit Nunaanni ukiumut meeqqat 500-nik amerlanerit uersagaasartut, taakkunanngalu anaanaasut pingajorarterutaat 20-t inorlugit ukioqartartut. Inuit amerliartornerisa Kalaallit Nunaanni nutarteriniarneq unammillernartippaat, nutarteriniarneq Danmarkip naalagaaffianut ilimagisamiit akisunerulermat.
1960-ikkunniit 1991-ip tungaanut qulaajaaneq
Mamianartuliorneq pillugu qulaajaasoqarnissaat Inatsisartut tamarmiullutik isumaqataaffigaat .
Siunnersuut Inatsisartut sapaatit akunnerata siuliani siullermeerlugu suliaraat, ullumilu akuersissutigineqarluni.
Ukiuni 1960-ikkut qiteqqunnerannit 1991-ip naajartornera tikillugu qallunaat peqqinnissamik oqartussaasuisa Kalaallit Nunaanni naartunaveersaartitsinissamik periuserisimasaat pillugu Qallunaat naalakkersuisuisa nassuiaateqarnissasut, pilersaarutaavoq.
AAMMA ATUARUK Inatsisartut tamarmik isumaqatigiipput: Spiralilersuisoqarsimanera qulaajarneqassaaq
Peqqinnissaq pillugu oqartussaaffik 1991-imi nunatsinnut angerlaanneqarpoq. Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte B. Egedep oqarnera naapertorlugu, suliamut tunngatillugu nunatta ilisimasaat killeqarput.
- Qulaajaaneq sukumiisuulluinnarluni peqqissaarunneqartariaqarpoq. Eqqugaasut eqqortumik pineqartariaqarput, Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte B. Egede, oqarpoq.
Spiralit arnanut ikkussuunneqartut, Lippes Loopimik taaguuteqarput. Taakku ullumikkut atorneqartartunit anginerupput. Assi: DR
Qulaajaasoqarnissaa Naleqqamit siunnersuutigineqarpoq.
- Pisut ajunnginnerpaamik isumaqarluni pisimasut oqarfigineqartuaannarpugut. Uagulli misissoraangatsigit, ajortorpassuarnik pisoqartarsimavoq. Una tamakkununnga ilaavoq. Kanngunaqaaq, Naleqqameersoq Jens Napaattooq oqarpoq.
- Narrunarsaaneruvoq. Innarliineruvoq. Innuttasut qulaatiinnarlugit siunissaannik aalajangiineq. Inuiannik toqoraanertut taaneqanngitsoorsinnaanngilaq.
Inuit pisinnaatitaaffiinik annertuumik innarliinerit matumani pineqartut Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit naliliipput.
Danskit peqqinnissamut ministeriat Magnus Heunickep Mimi Karlsen (IA) sapaatit akunnerata siuliani ataatsimeeqatigisimallugu KNR-imut uppernarsarpaa.
“Pitsaasumik angusaqarfiusumillu oqaloqatigiippugut, tassanilu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni suleqatigiinnissaq attaveqaqatigiilluarnissarlu pingaaruteqarluinnartut, taavalu Kalaallit Nunaat suliap pitsaanerpaamik paasinarsarnissaa anguniarlugu Danmarkimik sapinngisamik ikiuissasoq isumaqatigiissutigaagut”, Magnus Heunicke allakkatigut akissuteqarluni KNR-imut allappoq.
Attaveqaqatigiilluarnissaq suleqatigiinnissarlu pillugit oqarneri qanoq imaqarnersut nassuianngilaa.
Mimi Karlsen apersorniarlugu marlunngormalli KNR noqqaassuteqalerpoq.
