Inge Thomassen: Uanga ilisimanngisannik aamma spiralilerneqarpunga. Meerartaarsinnaajunnaarpungalu
Naja Lyberth siullersaalluni oqaluttuarpoq. 1976-imi 14-inik ukioqarluni Maniitsumi nakorsiartarfimmi spiralilersinnini pillugu.
Spirali, niviarsiaqqamut suli atoqateqarnikuunngitsumut angivallaarujussuartoq. Spirali nammineq angajoqqaavisaluunniit akuerisimanngisaat.
Tusarnaagassiaq Spiralkampagnen
Danskit oqartussaasui kalaallit amerliartoqqunagit spiralilersuinissaminnut inassuteqarsimasut, DR-ip ”Spiralkampagnen”-imik taallugu podcastimik tusarnaagassiliareqqammisaani erserpoq.
- 1966-ip 1975-illu akornanni kalaallit niviarsiaqqat arnallu tuusintilikkaat spiralilersinneqarput.
- 1966-ip 1970-illu akornanni spiralilersinneqartut 4.500-upput.
- Kalaallit Nunaanni arnat naartusinnaasut taamani 9000-upput.
- Aperineqaqqaaratik spiralilersinneqarsimasuni arlallit tarnikkut timikkullu kingunerlutsitserujussuarnerannik kinguneqartumik qinigassinneqarsimanngitsutut misigisimapput. Anniaatigalugulu kingunerluutigisimagaat arlallit oqarput.
- Niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralilersuineq danskit suliniuteqaleruttorneranni inatsisitigut akuerisaanngilaq.
- Taamaammat nakorsat naartunaveersaatinik niviarsiaqqanut 18-iliineqanngitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, siunnersuisinnaalersillugit inatsit allanngortinneqarpoq. Tamanna nakorsat niviarsiaqqanut ukiukitsunut, angajoqqaavi akuersiteqqaarnagit, spiralileeqqusaanertut paasisimavaat.
Tusarfik: DR-podcast "Spiralkampagnen"
Maajip arfineq-pingajuanni DR-mi podcastip ”Spiralkampagnen” saqqummersinneqarnerata kingorna, arnat arlallit Naja Lyberthitulli saqqummerput. 1960-ikkut naalerneranni ukiunilu tulliuttuni pinngitsaalineqarlutik spiralilersorneqartutut misigisimapput. Ilaasa susoqarnera paasinngilaalluunniit. Ilaallu inersimasunngoramik meerartaarsinnaanngillat.
Arnat taakku ilagaat Inge Thomassen, 61-inik ukiulik. Ullumi Kangerlussuarmi najugaqarpoq. 1995-imi nakorsat Inge Thomsenip iluani spiralimik nassaarput, taassumali ikkunneqarsimanera Inge Thomsenip ilisimanngilaa.
Inge 17-inik ukioqarluni naartulerpoq, tamanna angajoqqaavisa nuannarinngilaat.
- Angajoqqaama naartuerseqqullunga qinnuigivaanga, ilinniagaqarniassagama suliffittaarlungalu. Uanga naartuerserusunngikkaluarpunga, allatulli ajornarmat Maniitsumut naartuersikkiartorpunga, Inge Thomassen oqaluttuarpoq.
Tamannalu 1978-imi pivoq.
Ilukkut anniartuarneq
- Naartuersinnerma kingorna ilukkut anniartualerpunga. Nakorsiarpunga, angerlaqquinnarneqarlungali. Ajoquteqannginnerarmannga angerlaannartariaqarpunga, oqaluttuarpoq.
- Tamatuma kingorna eqqarsaat utikattualerpoq: Immaqa meerassatuannguara peersippara.
Spiralit arnanut atorneqartoq, Lippes Loopimik taaguuteqarpoq. Taakku ullumikkut atorneqartunit anginerupput. Assi: DR
Taamaalilluni Inge Thomassen qallunaat oqartussaasuisa ”ilaqutariinnik pilersaarusiornerannut”, kalaallit arnat meerartaarsinnaasut 1966-imiit 1070-imut spiralilersorneqarnerinik nassataqartumut ilaalerluni. Ersarinnerusumik oqaatigalugu piffissap pineqartup ingerlanerani 4.500-inik spiraliliisoqarpoq, kisiannili spiraliliisarneq 1975-ip tungaanut ingerlajuarpoq – ilaatigullu suli sivisunerusumik.
Tamanna DR-ip podcastiani nutaami ”spiralkampagnen”-imi ersersinneqarpoq.
AAMMA ATUARUK Ilisimatusartoq spiralilersuisoqarsimanera pillugu: Oqaluttuarisaanermi annertuumik oqallissutaalerumaarpa?
Spiralilersuinermut aallaaviuvoq, Danmarkimi oqartussaasut Kalaallit Nunaanni – taamani Danmarkimi amtitut inissisimasumi – inuit amerliartupiloornissaat ernummatigimmassuk. 1965-imi nalunaarusiami ersersinneqarpoq, Kalaallit Nunaanni ukiumut meeqqat 500-nik amerlanerit uersagaasartut, taakkunanngalu anaanaasut pingajorarterutaat 20-t inorlugit ukioqartartut. Inuit amerliartornerisa Kalaallit Nunaanni nutarteriniarneq unammillernartippaat, nutarteriniarneq Danmarkip naalagaaffianut ilimagisamiit akisunerulermat.
Nunatsinni inunngortut amerlassusaat
Nunatsinni inunngortut 1960-ikkunni amerliartungaatsialerput. Taakku 1964-imi aatsaat taama amerlatigipput.
1964: 1.674
1965: 1.596
1966: 1.608
1967: 1.507
1968: 1.418
1969: 1.151
1970: 999
1971: 851
1972: 770
1973: 706
1974: 638
1975: 671
1976: 715
1977: 783
1978: 717
1979: 794
1980: 913
Kisianni spiralilersuineq Inge Thomassenimut annertuunik kinguneqarpoq.
- Ukiorpassuit ingerlapput. Uigalu meerartaarusuppugut. Sivisoorsuarmik meerartaarniaraluarpugut. Arlaleriarlunga suliaritittarpunga, ataasiarnangalu Nuummiillunga. Ukiut 17-it missaanni ingerlareersullu kiisami Maniitsuliarpunga nakasuga misissortinniarlugu, oqaluttuarpoq.
Tamannalu 1995-imi pivoq.
Qinnguartartinnermi spiralitoqaq ersippoq
Nakorsap Inge qinnguartaramiuk spirali illiaaniittoq takusinnaavaa.
- Kaanngarsinnaajunnaarluni ikkussimavoq, mannissaqarfiillu aqqutai milillugillu aserorsimallugit. Nakorsap spirali uannut isaappaa, tigorusunneringa aperaluni. Ajuallangaarama alaamiinnarpunga akinagulu. Oqaleriarpoq ernertaaruma atsiuteqqulluni. Soriarsinnaajunnaaqqasutut misigivunga.
Uinilu meerartaanngisaannarput. Meerartaarnissartik siunertaralugu Danmarkimi suliaritinnissamik neqeroorfigineqarput. Suliaritinneralli iluatsinngilaq.
Aallakaatitassiami "spiralkampagnen"-imi Maniitsumi nakorsaanerusimasoq oqaluttuarpoq, arnat tuusintit arlallit spiralilersimallugit. Nakorsaq oqaluttuarpoq spirali arnanut inuusuttunut naatsorsuussaanngitsoq, kingunipiloqarsinnaanera ulorianaateqarmat, naartulersinnaajunnaarnermik kinguneqarsinnaalluni.
Taakkualu Inge Thomassen ilagaat.
1990-ikkunni 00-ikkunilu arnat nalusaminnik spiralillit misissorneranni paasineqartarnerat Aviaja Siegstadip uppernarsapaa.
AAMMA ATUARUK Immikkut ilisimasalik: Nunasiaatilitsialaasimaneraaneq unitsittariaqarparput
Taanna Nuummi Dronning Ingridip Napparsimaviani nakorsaaneruvoq.
- 1990-ikkunni 00-ikkunilu arnanik nakorsiartoqartarpoq, naartulersinnaannginnerminnik tupigusuuteqartunik, tamatumunngalu spiraleqarnerat pissutaasarpoq. Amerlanngikkaluarput, kisiannili ima amerlatigipput, arnat nappaataannut nakorsat maani sulisut tamarmik taamaattunik nalaataqarnikuullutik.
Spiralit spiralilersuinerup nalaanneersuuneri qiviaannarlugit takuneqarsinnaapput. Taamanikkummi spiralerujussuit Lippes Loop-inik taaneqartartut atorneqarput.
Qanga kingullermik Lippes Loop-imik naammattoorsivit?
- Siornaaqqooqaaq, Aviaja Siegstad oqarpoq.
Spiralit taamani atorneqartut ullumikkut atorneqartunit anginerupput. Illissap nukinginut ippinnarsinnaasaqaat. Anniaataasarput aaqartitsilerlutillu. Niviarsiaqqat aamma spiralilerneqarnertik pissutigalugu annikinnerusunik annertunerusunillu ilumikkut aseruuttoortarput.
Inge Thomassenip nakorsap allattugai journalit takunikuunngilai.
Spiraleqarnera paasigakku kamappunga. Qamuuna assut kamaammerpunga.
- Anniarlunga nakorsiartarnerpassuakka eqqarsaatigaakka. Kamak. Aliasungaarneq. Ukiuni taama amerlatigisuni...
Qiasunnguummerpoq.
Qanga spiralilerneqarsimanerit nalunngiliuk?
- Naluara. Nalulluinnarpara. Immaqa taamani naartuersikkama ikkussimassavaat.
- Anaanaga aperinikuuara. Aamma ilisimasaqanngilaq
Meerartaarusukkaluaqaanga. Qatanngutima tamarmik meeraqarnerat tuppallersaatigisarpara.
- Peqqinnissamut oqartussaaffik nunatta 1992-imi tiguaa. Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte B. Egedep (IA) oqarnera naapertorlugu taamaammat nunarput suliamut atatillugu ilisimasakippoq.
- Inatsisartuni ilaasortat tamarmik 1966-imit 1975-imut sivisunerusumillu spiralilersuisoqarsimaneranut atatillugu qulaajaasoqarnissaanik qinnuteqarnissartik isumaqatigiissutigaat. Kikkut qulaajaasuussanersut qanorlu suliarineqassanersoq suli aalajangiiffigineqanngilaq.
- KNR-ip danskit peqqinnissaqarnermut ministerianit, Magnus Heunickemit allakkatigut akissut uku kisiat pissarsiaraa: Suliaq ukiorpassuit matuma siorna pivoq, taamaammat Peqqinnissamut ministereqarfimmit taamani susoqarsimanera ullumikkut ilisimaneqanngilaq. Taamaammat ministereqarfik misissuilluaqquara.
- Nunatsinni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnerusisoqatigiit aamma Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Instituttip spiralilersuisoqarsimanera arnat inuttut pisinnaatitaaffiannik unioqqutitsinerusutut nalilerpaat.