Immikkut ilisimasalinnik suleqatigiissitaq nunatsinni soraarnerussutisianik qulakkeerissasoq

Innuttaasut ikiliartornerat amigartoorutillit annertusiartornerat aningaasaqarnermut aarlerinartorsiortitsipput. Naalakkersuisut immikkut ilisimasalinnik suleqatigiissitamik maanna pilersitsiniarput.

Allattoq Ritzau, Markus Valentin

aggustip 09-at 2025 11:10

Nutserisoq Connie Fontain

Naalakkersuisut immikkut ilisimasalinnik suleqatigiissitamik siunissami soraarnerussutisianut pilersaarusiortussamik pilersitsiniarput, inuusuttummi ikinnerusut utoqqaat amerlanerunissaat naatsorsuutigineqarpoq, tamannalu aningaasaqarnermut unammillernartoqartitsissaaq.

Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarutaanni allassimavoq.

Naalakkersuisut innuttaasut naatsorsuutigisamit ikilinerunissaannik sulisinnaasullu ikinnerulernissaannik unammilligassaqarput.

- Naalakkersuisut isumaqarput pingaaruteqarluinnartoq, Nunaata aningaasaqarnera patajaatsunngortinniarlugu siunissamullu piareersarniarlugu qanoq iliortoqassanersoq arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissueqqissaarnermik ingerlatsisoqassasoq, suliffeqarnermut naalakkersuisoq, Bentiaraq Ottosen oqarpoq.

Taamaattumik nunap karsia amigartooruteqarpoq

Nunatta karsiata amigartooruteqarnera siorna NunaGreenimut 400 millionit koruuninik aningaasaliisoqarsimaneranik Greenland Airportsimullu 100 millioninik tunniussisoqarneranik pissuteqarnerarlugu Naalakkersuisut namminneerlutik nassuiaatigaat.

Aalisarnermi 2023-mi rekordiliisoqarpoq. Raajaqassuserli – kiisalu kiilumut akit – pisassiissutillu apparput.

Tamatuma saniatigut sanaartornerup annikilliartornera pissutigalugu aningaasaqarneq siuariartornikinneruvoq. Tamanna ilaatigut Nuummi mittarfiup nutaap sanaartorneqarnerani sanaartukkat annertuup naammassinerannik pissuteqarpoq.

Peqqinnissamut naalakkersuisoqarfiup ukioq manna aningaasartuutai 2025-mi missingersuutigineqaqqaartunut sanilliullugit 65 millionit koruuninik qaffapput. Saniatigullu soraarnerussutisiaqartunut 59 millionit koruuninik atuisoqarneruvoq.

Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiinit nunatta karsianut 107 millionit koruuninik akiliinikinnerusoqarnissaa aamma naatsorsuutigineqarpoq. Tamanna aalisakkerinerup ineriartorneranik siuariartortoqarnerata apparneranik pissuteqarpoq.

Tamatuma saniatigut Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaat ataasiinnarluunniit aningaasaqarnikkut siumut ilimaginngisamik ajortorujussuarmik ingerlappat tamanna nunatta karsianut annertuumik kinguneqarsinnaasoq, ukiut sisamat matuma siorna Naalagaaffiup Aningaaserivissuata siulittuutigaa.

Taamaattumik Naalagaaffiup Aningaaserivissuata aamma Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit aningaasaqarnermut annertuumik aaqqissuusseqqittoqarnissaa innersuussutigaat. Tamatumalu saniatigut naalakkersuisoqatigiissimasut piffissanut ilungersuaffiusunut atorneqartussanut sipaarniaratik aningaasanik amerlavallaartunik atuisimanerarlugit isornartorsiorpaat.

Allisiguk

Soraarnerussutisiat allanngortinneqassanngitsut

Nunatsinni Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaq januaarimi saqqummersippaat, tassanilu nunatta aningaasaqarnera Danmarkimiilluunniit tapiiffigineqaannaraluaruni aarlerinartorsiungaatsiartoq allassimavoq.

Misissuineq 2020-p naaneraneersoq naapertorlugu aningaasaqarneq pitsaasumik ingerlaniaruni nunatta karsia ukiumut 750 millionit koruunit missaannik amigartooruteqarfiusassaaq.

Nunatta aningaasaqarnera ukiualuit aalisarnerup ingerlalluannginneranit attaveqaasersuutinilu sanaartungaatsiartoqarnerata kingunerisaanik unikaallaqqavoq.

Aamma atuarukSulisitsisut: Politikerit aatsaat naammattumik tatineqarpata iliuuseqartoqalissaaq

Naalakkersuisut immikkut ilisimasalinnik suleqatigiissitap sulinermini tunngavissai arfinillit aalajangerpaat. Aningaasaqarnikkut isumatusaarnerup pingaarnerpaannginnissaa ilaatigut ilaavoq.

- Immikkut ilisimasalinnik suleqatigiissitap siunnersuuteqarnikkut utoqqalinersiat ajorseriarpallaartinnissaat pinngitsoorniarlugu taamaaliortoqarpoq, imaassinnaammammi aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu naapertuunnerpaatut tamanna iliornerusoq.

- Periutsit ilaat tassaavoq utoqqalinersiat ajorseriarpallaartinneqassanngitsut. Utoqqalinersialittatsinnut taamaaliorsinnaanngilagut, aningaasaqarnermut naalakkersuisoq naalakkersuisut siulittaasorisimasaat, Múte B. Egede oqarpoq.

Immikkut ilisimasalinnik suleqatigiissitap soraarnerussutisianut aaqqissuusseqqinnermut innersuussutit kingusinnerpaamik 2026-mi saqqummiutissagai naatsorsuutigineqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.