Sulisitsisut: Politikerit aatsaat naammattumik tatineqarpata iliuuseqartoqalissaaq

Nunatta aningaasaqarnera maannakkut ingerlalluartoq, tatineqarnerli annertusiartortoq, taamaattumillu annertuumik aaqqissuusseqqittoqartariaqartoq, Christian Keldsen Sulisitsisuneersoq oqarpoq.

- Soorlu Torben M. Andersenip, (Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinni siulittaasup, aaqq.), eqqortumik oqaatigigaa, pisariaqanngitsumik inerniliinissaq pissutissaqanngilaq, aningaasaqarniarnerli allatut aquttariaqarparput.

2032-p missaanit 2045-p tungaanut aningaasaqarneq amigartoorfiussasoq Naalakkersuisut nalunaarusiaminni naliliipput - aaqqissuusseqqinnerit siunnersuutigineqartut tamarmik atulersinneqaraluarpataluunniit.

Tamanna innuttaasut ikinneruleriartornerannik soraarnerussutisiaqartullu amerlanerulertussaanerannik pissuteqarpoq. Siunissami aningaasaqarnikkut patajaatsumik ingerlajumalluni aaqqissuusseqqinnerit annertuut, ukiuni qulini kingullerni Naalagaaffiup Aningaaserivissuata innersuussutigisai, pisariaqarput.

Christian Keldsenili neriulluataarpoq. Taassuma aaqqissuusseqqinnerit pisariaqartut atulersinneqarnissaat naatsorsuutigaa.

Politikerit ilungersuasoqalerpat iliuuseqartariaqassapput.

- Allatut iliuuseqarsinnaanngikkaanni aaqqissuusseqqinnernik eqqortunik suliaqarnissaq kajungernarnerusarpoq.

Ineriartornerup annikinnerunera pitsaasuusoq

2023-mi ineriartorneq – inuiaqatigiinni aningaasat qanoq amerlatiginerutiginerannut takussutissaasoq ukiup siulianut sanilliullugu – 2 procentimit 1 procentimut appariarpoq.

Naalagaaffiup Aningaaserivissuata ineriartorneq appasinnerusoq ajortuusariaqanngitsoq nalunaajaammi nalilerpaat. Tamanna inuussutissarsiornermi ilungersuanermut oqilisaataasinnaavoq.

- Aningaasaqarneq tatineqaraangat suliassarpassuaqaraangallu, pisuussutit assigiinngitsorpassuit - ingammik inuit sulisinnaasut - artukkerneqartarput. Unikaallatsitsineq sulisussaqarniarnermut pitsaasuusinnaavoq. Tamanna sanaartornermi atortussanik, inuussutissanik isumalluutinillu allanik pissarsiniarnermut oqilisaataasinnaavoq, Christian Keldsen oqarpoq.

- Nunami periarfissarpassuaqartumi pitsaasumi inissisimavugut. Kisianni suliffeqarneq, inuussutissarsiorneq, pisortat aningaasaqarnerat, najugaqarfiit, suliffissuaqarneq allallu pillugit ajornakusoortumik oqaloqatigiissinnaassuseqartariaqarpugut, Sulisitsisut pisortaat, Christian Keldsen oqarpoq. Assi © : KNR / Markus Valentin

Inuussutissarsiornerulli maanna nalorninaanneranut politikerit nersorneqarsinnaanngillat. Pisortalli nunat allat politikikkut atulersitaat erseqqissaatigaa.

- Nunat allat akisussaassuseqarnerusumik aningaasaqarnermut politikkeqarnerat ineriartornermut pissutaaqataavoq. Taakkunani ineriartorneq unikaallatsinniarlugu iliuuseqartoqarpoq - suliniutillu kinguneri aatsaat maanna malugilerpavut.

Naalli aningaasaqarnerup ilarujussua aalisarnerup nalorninartumik tunngaveqarneranit ilungersunartorsioraluartoq, Danmarkimit EU-miillu aningaasat patajaatsoqarnissaanut tunngaviliisut, Christian Keldsenip oqaatigaa.

- Isertitatta 58 procentii niuernikkut sunnerneqanngitsumik Danmarkimit EU-millu aalajangersimasumik isertitaqarnitsinneerneratigut ikiorluarneqarpugut.

Aalisarnermut inatsit nunatta karsianut innarliisoq

Siunissami aningaasaqarnikkut unammilligassat annertuut saniatigut Nunatta Karsia siorna amigartooruteqarmat ukioq mannalu 347 millionit koruuninik atuivallaarnissaa naatsorsuutigineqarmat tatineqalereerpoq.

- Nunatta karsianut atatillugu pissutsit ernumassutigingaatsiarpavut. Naalakkersuisoqatigiit siuliisa suliniutit naammattumik aningaasalerneqanngitsut atuutilersippaat. Taakku kinguneri ukiorpassuarni kinguaariippassuarniluunniit ilungersuutigineqassapput.

Christian Keldsenip aalisarnermut inatsit pipallataasorisani pingaartumik isiginiarpaa.

- Ilumut kinguneqassanersoq pillugu neriulluarniartoqarpallaarsimasoraarput. Kingunerilu maanna pilermata taakku qanoq sunniuteqarnissaannut atatillugu neriulluartoqarpallaarpoq. Maannakkut takusinnaasatsinnit ajornerussaaq.

Pisassiissutit agguataarneqartarnerat aalisariutit naammattunik aningaasalersorneqarsinnaanissaannut qulakkeerutaanngitsoq, Christian Keldsen isumaqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik isertitat ikilipput, tamatumalu kingunerisaanik suliffissat ikilillutik.

- Tamatuma saniatigut pisortanit aalisarnermut akulerunnerusoqarnissaanik politikerit oqaluuserinnipput. Tassa imaappoq suliffissuarmut ataatsimut, pinngortitamit nunarsuarmilu akinit sunnerneqarsinnaasumut pisortanit suli aningaasaliinerussaagut, Christian Keldsen oqarpoq, nangillunilu:

- Tamanna Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut nalorninarnerulersitsissaaq. Taamaalilluta isertitat inuussutissarsiornernut amerlanerusunut atornerata muminganik iliuuseqarpugut.