Ataatsimut isigalugu: Upernaakkut ataatsimiinnermi oqaluuserineqartussat arfinillit

Inatsisartut Upernaakkut ataatsimiinnerat ullumi aallartippoq. Politikerit 31-t apriilip 14-ianit maajip 31-anut 21-riarlutik ataatsimiissapput.

Qulequttat oqaluuserineqartussat ilaat arfinillit aaku – oqaluuserineqartussat KNR-ip siusinnerusukkut allaaserereernikuuai.

Cannabisip iluaqutai ajoqutaalu

Atassutip siulittaasua, Aqqalu Jerimiassen eqqarsaatiminik januaarimi annissimmat oqallinneq knr.gl-ikkut Facebookikkullu aallartippoq: Taassuma cannabisip inatsisitigut akuerisaalersinnerata iluaqutissai ajoqutissaalu oqallisigerusuppai. Isumassarsiarlu tamanna pitsaasuusut amerlasuut isumaqarput. Inatsisartunilu partiit tamarmiusut oqallinnissamut piareersimapput.

Inuit Ataqatigiinniillu Kristian Jeremiassenip Naalakkersuisut cannabisip inatsisitigut akuerisaalernerata iluaqutissai aqutissaalu suunersut pillugit nalunaajaateqarnissaat siunnersuutigaa. Nalunaajaammi “inatsisitigut akuerisaatitsisinnaaneq aamma cannabisip qanoq tuniniarneqarsinnaanera” aamma ilaatinneqassapput.

Kalaallit Nunaanni Politiit hashi 129,7 kiilu siorna arsaarinnissutigaat. Tamanna 2021-mut sanilliullugu 33 procentimik – tassa pingasoriaataanik annertuneruvoq. Tamannalu aamma pissutigalugu inuit tuniniaanermi tunulequtaasut hashimik nioqquteqarnermit iluanaaruteqangaatsiartarput.

Oqallinneq hashimut kisimi tunngassuteqassanngilaq. Cannabisinik nioqqutissanut tamanut tunngassuteqassaaq.

- Illuatungaanili naasoq cannabis akitsinni ammaanneqarnikuuvoq, aaqqissuussaasumik tuniniarneqarpoq inatsisitigut akuerisaalluni, isumaqarpungalu aamma nunatsinni aaqqissuussaasumik ammaanneqassagaluarpat pitsaaqutai ajoqutaalu paasisariaqarigut. Isumaqarpungali aaqqissuussamik ammarnissaanut pitsaaqutinik ajoqutinillu misissuisariaqartugut misissuisoqareerpallu isummernissamut tunngavissaqarluta alloriaqqissinnaalerluta, Kristian Jeremiassen aalajangiiffigisassatut siunnersuummi oqarpoq.

Cannabis pillugu oqallinneq apriilip 19-iani marlunngornermi aallartissaaq.

Parisimi isumaqatigiissut

Inuit Ataqatigiit Inatsisartunut ukiut marluk matuma siorna qinersinermi qinigaanerpaapput. Taakkulu nunatta Parisimi isumaqatigiissummut ilaalernissaat qineqqusaarutaasa ilagaat.

Parisimi isumaqatigiissut Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusia pillugu isumaqatigiissutaata UNFCC-p ataani nunat assigiinngitsut akornanni isumaqatigiissutigaat. 2022-mi oktobarimi nunat 195-it isumaqatigiissummut atsiorsimapput. Danmark isumaqatigiissummut 2016-imi ilaalerpoq.

Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunnissamut pilersaarut IA-p Naleqqamik suleqateqarunnaarluni Siumut ukiup ataatsip matuma siorna naalakkersuisoqatigilermagu ajalusoorpoq.

Siumummi Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunnissaq akerlerisimagaluarpaa.

Nunarpummi nunanut silap pissusiata allanngoriartorneranik killiliiniartunut ilanngunniartoq, avatangiisinut naalakkersuisup, Kalistat Lundip (IA) apriilip aallartinnerani oqaatigaa.

Nalunaarutip nutaap naalakkersuisut aalajangiinerannut tunngaviliisup nunarput CO2-mik aniatitsinermut Danmarkitulli annikilliinissamut pisussaatitaanngikkaluarluni Parisimi isumaqatigiissummut ilanngussinnaasoq takutippaa. Nunatta silap pissusianut atatillugu anguniagassani nammineq aalajangersinnaavai.

Assersuutigalugu aatsitassanik piiaanerit aalisarnerlu CO2-mik anititsinnginnerulernissamut anguniakkanut ilaassanngitsut oqaatigisinnaavarput.

Siunnersuut Inatsisartuni siullerpaamik maajip pingajuani oqaluuserineqassaaq.

Piumassuserinngisaminnik meerartaarsinnaanngitsunut kinguaassiorsinnaanissamut katsorsaaneq

Peqqinnissaqarfiup IVF-imik ICSI-millu napparsimmavissuarmi katsorsaasoqarnissaanut neqeroorutini 2019-imi unitsippaa. Aappariit katsorsartinnissamut akiliunneqartarput, kisianni ineqarneq timmisartumullu billetsit namminneq akilertussaavaat, taamaalillunilu nunatsinni tamanut naligiimmik katsorsaasoqarunnaarluni.

IVF-imik aamma ICSI-mik kinguaassiorsinnaanissamut katsorsaaneq nammineq kajumissuserinngisaminnik meeraqanngitsunut ikiuutitut katsorsaataapput.

Demokraatineersup, Anna Wangenheimip katsorsaanissamut neqeroorut peqqinnissaqarfimmit maanna neqeroorutinngorteqqinniarpaa, tamatumalu saniatigut aningaasartuutit tamarmik aamma matussuserneqartassallutik.

Piumassuserinngisamik meerartaarsinnaannginneq nappaatitut WHO-mit akuerisaallunilu nunatsinni inunngortartut amerlassusaat ikiliortormata taanna taama siunnersuuteqarpoq.

Piumassuserinngisaminnik meerartaarsinnaanngitsut aningaasartuutinik nammineq akiliisariaqarnerat qanoq sunniuteqartarnersoq KNR-ip siorna novembarimi saqqummiuppaa.

Aappariit katsorsarneqarnissaminnik pisariaqartitsisut ukiumut 40-sartut taakkununngalu aningaasartuutit 6 millionit koruunit missaanniissasoq Naalakkersuisut 2019-imi paasissutissiissutigaat.

Siunnersuut 2022-mi novembarip arfineq-pingajuanni siullermeerneqarpoq, maajillu sisamaani aappassaaneerneqassalluni.

Piniartunut aalisartunullu ajornartoornermi ikiuineq

Nunatta avannaani piniartut 2022-mi decembarimi silap ajornera pissutigalugu piniariartorsinnaajunnaaramik eqqugaangaatsiarput. Silap allanngoriartornera pissutigalugu ukiuunera nalinginnaanngitsumik ajorpoq.

Taamaammat aningaasaqarnikkut immikkut ikiorsiissuteqarfigineqarnissaq pillugu KNAPK naalakkersuisunut saaffiginnippoq. Tamannali periarfissaanngilaq.

Nunatta avannaani pisoqarneratulli pisoqaqqissagaluarpat ajornartoornermi ikiorsiisuteqarfiusinnaasumik kontomik aningaasanut inatsimmi pilersitsisoqarnissaa, Inuit Ataqatigiinneersup, Agathe Fontainip maanna siunnersuutigaa.

Aalisartut piniartullu silap pissusiata allanngoriartorneranut ilaatinneqannginnerat pissutigalugu qinnuteqaatit nalinginnaasut aqqutigalugit maanna ikiorneqarsinnaanngillat.

Agathe Fontainillu inuussutissarsiornermik ingerlataqartut silap allanngoriartornera pissutigalugu inuussutissarsiuumminnik ingerlatsigallarsinnaanngikkunik ikiorneqarnissamik qinnuteqarsinnaalersikkusuppai.

Taassuma oqarnera naapertorlugu tamanna allaffissornikkut ukiumut 750.000 koruunit missaannik aningaasartuutaassaaq.

Siunnersuut maajip qulingiluaani siullermeerneqassaaq maajillu 30-ani aappassaaneerneqassalluni.

Nunasiaataanermit nunamut ilaalernissamut ikaarsaarneq pillugu qulaajaaneq

Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuisa ataatsimut oqaluttuarisaanerput pillugu oqaluttuarisaanermik qulaajaanissat marluk siorna isumaqatigiissutigaat.

Aappaa spiralilersuisoqarsimanera pillugu suliamik erseqqissaateqarnissamut tunngavoq. Aappaa nunatta nunasiaataaneranit 1953-imi Danmarkimut ilaasunngortinneqarnerani Danmarki Naalagaaffiit Peqatigiit nunasiaataajunnaarsaanissamut piumasaqaataanik malinnissimanersoq paasiniarnissaanut tunngavoq.

Ataatsimiititaliarsuaq piareerpoq. Kisianni piffissaq nallertinnagu qulaajaasinnaasumik, nunatsinni ilisimatuutut misissuvissarsiniarneq iluatsinngilaq. Taamaamma qulaajaanissap kinguartinneqarnissaa Naalakkersuisut siunnersuutigaat.

- Massakkut oqaluttuarisaanermik qulaajaanermik suliaqarneq piareersaanerlu kiisalu spiralimut tunngatillugu suliaq eqqarsaatigalugu suliap matumani pineqartup taakkua marluk naammassineqarnissaannut utaqqisinneqassasoq innersuussutigineqarpoq, nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq, Vivian Motzfeldt (Siumut) oqarpoq.

1953-imi allannguisoqarnissaani innuttaasut taasitinneqanngillat. Taamaammat qulaajaanermi nunarput kalaallillu politikerii qanoq paasissutissiiffigineqarsimanersut aamma Naalagaaffiit Peqatigiit piumasaqaannut atatillugu nunasiaataajunnaarsaanissamut siunnersorneqarsimanersut paasiniarneqassaaq – kiisalu ullumikkut kingunerluutaat aamma naliliiffigineqassallutik.

Qulaajaaneq 4,5 millionit koruuninit 6 millionit koruuninut akeqassaaq.

Suliaq taanna maajip pingajuani oqaluuserineqassaaq.

Inuit nalunaarsorsimaffiat

Oqallinneq ukiuni kingullerni qaqinneqartuarpoq: kina kalaalliua?

Tamanna Inatsisartuni siorna Upernaakkut ataatsimiinnermi ilaatigut qaqinneqarpoq.

Inuit nalunaarsorsimaffiannik atulersitsisoqarnissaa Naleqqap maanna kissaatigaa.

Nalunaarsorsimaffik nammineq kajumissuseq atorlugu naggueqatigiittut inuttut nalunaarsorfiussaaq.

Nunap inoqqaavinut immikkut pisinnaatitaaffinnut ilaaniaraanni nalunaarsorfeqarnissaa pisariaqartoq tunngavilersuutigineqarpoq. Matumani EU-p puisip amiinik nioqqutissiornermut atatillugu malittarisassai ilaatigut pineqarput.

Tamatuma saniatigut nalunaarsorsimaffik nunarput namminiilivippat kalaallisut innuttaassuseqarnissamut tunngavittoq atorneqassaaq.

Naleqqallu norgemi samatingimi valgmanntallimut aaqqissuussutaa isumassarsiorigalugu qinersinermut nalunaarsuiffeqalernissaa kissaatigaa. Nalunaarsorsimaffiup kina qinersisinnaatitaanersoq takutissavaa.

Siunnersuut 2022-mi oktobarip 18-iani Ukiakkut ataatsimiinnermi siullermeerneqarpoq, taannalu maajip 30-ani aappassaaneerneqassalluni.