Kiap kalaaliuneranik oqallittoqannginnerani: Inuiaqatigiinni kikkut tamaasa inissaqartissavagut

Kina kalaaliua? Immikkoortoq utaqqiuarneqarsimasoq Inatsisartuni marlunngornermi oqaluuserineqassaaq. Naleqqamit siunnersuutip ukiuni marlunni kinguartinneqarsimasup oqallissaarutaani tamanna allassimavoq.

Namminersorlutik Oqartussat inatsisaanni allassimasoq oqallinnermut tunngaviuvoq. Tassani inuiaat kalaallit nunatta qaqugu namminiilivinnissaa aalajangissagaat allassimavoq.

Tassa inuiaat kalaallit namminiilivinnissaq piffissanngorpat aalajangissavaat. Kikkulli kalaaliunersut nassuiaaserneqanngilaq.

Taamaammat partiup kalaallisut kinaassutsip qanoq paasineqarnera kialu kalaaliunera oqallisigerusuppaa.

- Qulequtsiunneqartup misigissuserpassuavut imaannaanngitsut qaffakaatissinnaagunarpai. Oqallisissiamik taamaattumik saqqummiussaqarnikkut avissaartuutsitsinissaq siunertarinngilara, kisiannili kissaatigaara, eqqarsaasersuutaasinnaasut piviusorsiortut oqallisigalugit aallarteriissasugut, piffissammi arlaani Kalaallit uagut ataatsimoortumik inatsisitigut tunngavissarput isummerfigisussaavarput namminiilivinnissarpullu taasissutigalugu, Naleraq oqallisissiamini allappoq.

Partiip kalaallip kinaaneranut tunngavilersuuterpassuaqarnerarpaa.

- Inuiattut akuerineqarsimasut, kikkuugamik? Illit? Uanga? Alla? Kalaallisut inuiaassuseqarneq oqaatsinik tunngaveqarpa? Oqaluttuarisaanermik? Ilagisaatitigut (genitigut) imaluunniit sumi najugaqarnermik?

Partiip kiap kalaaliuneranut periarfissat arlallit ammatippai. Partiilli inuiaassuseq pingaarnerpaasariaqartoq siusinnerusukkut nalunaarutiginikuuaa.

Inuiaassutsip oqallisigineqarnera

Pele Brobergip (Naleraq) kikkut namminiilivinnissamut taasisinnaajumaarnerannut oqallinneq danskit tusagassiorfiannut Berlingskemut arlalinnik oqaaseqarnermigut aallartippaa.

Pele Brobergip naggueqatigiinnit inunneersut kisimik taasisinnaassasut Berlingskemut oqaatigaa. Tamanna Pele Brobergip nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisuujunnaarneranik kinguneqarpoq.

Tamatuma kingorna nunatta namminersulernissaanut inatsimmik suliarinnittut ilaat, Jakob Janussen oqallinnermut ilannguppoq:

- - Inatsimmi aalajangersakkami tunngatillugu oqaaseqaatini ilaatigut eqqaaneqarpoq naatsorsuutigalugu inuiaat kalaallit tassaasut pisortani qinersineqartillugu, soorlu Inatsisartuni ilaasortassanik qinersineqartillugu, kommunalbestyrelsemut ilaasortanik qinersineqartillugu aammalu nunaqarfinni oqartussanik qinersineqartillugu nunatsinni nunaqavissutut isigineqarsinnaasut, Jakob Janussen KNR-imut oktobarimi oqarpoq.

Pele Brobergilli oqaatsini Berlingskemit kukkusumik sangutissimanerarneqarpai. Aviisilli saqqummiussani eqqortuunerarpaa.

Jens Napaattuulli inuiaassuseq pingaartuusoq aamma oqaluuserinikuuaa.

- Meeraq qallunaat nunaani inunngornikuuguni qallunaajuva? Naamik. Angajoqqaavi arlaat kalaaliummat kalaallinik siuaasaqarluta inissisimagatta kalaaliuvoq.

- Qallunaat suliartortut marluk aappariit nunatsinnut tikippata oqaatsitsinnik ilikkavinngillutik maaniittarnerminni suliniuteqarlutik innuttaasut iluaqutigeqisatsinnik inissisimasinnarluni meerartaarpat kalaallit nunaanni inunngornikuummat kalaaliuva? Naamik. Qallunaatut inuutissaqarluni aallaavigalugit inissisimanera qallunaavaraavoq, Jens Napaattooq Inatsisartunut siorna qineqqusaartoqarnerani oqarpoq.

Naleqqamit oqartoqarnera naapertorlugu kiap kalaaliuneranut inuiaassuseq tunngaviusinnaavoq. Partiip aamma angajoqqaat tamarmik nunatsinni inunngorsimagunik angajoqqaallu aappaa nunatsinni inunngorsimappat aamma kalaaliusoqartoq oqaatigaa.

Suliniaqatigiiffiilli MIO, Tilioq, nunatsinni Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit aamma inuit pisinnaatitaaffii pillugu siunnersuisoqatigiit ataatsimut nalunaaruteqarnerminni inuiaqatigiissuseq, inuiaassuseq inuiaassuserlu akuleriissinneqassanngitsut allaat, taakkulu Naleraq oqallisissiamini taamaaliorsoraat.

Nunatsinnimi inunngorsimaneq apeqqutaatinnagu nunatsinnut attuumassuteqartoqarsinnaallunilu kalaallisut misigisimasoqarsinnaavoq. Taamaammat Danmarkimeeruit nunatsinnullu nuukkuit kalaaliullutit oqarsinnaavutit.

Inuiaqatigiissuseq inuiaassuserlu assigiinngitsut

Siunnersuisoqatigiit Naalagaaffiit Peqatigiit inuit pisinnaatitaaffii pillugit nunarsuarmut tamarmut nalunaarutaat innersuussutigaat, tassani kinaluunniit inuiaassusermut pisinnaatitaaffeqartut aamma kikkulluunniit nalaatsortumik inuiaassutsiminnik arsaarneqarsinnaanngitsut allannguinissaminnillu itigartinneqarsinnaanngitsut allassimavoq.

Siunnersuisoqatigiit Naleqqap kalaallisut pinngoqqaateqaraanni kalaaliunngikkuni naggueqatigiinnit inunneersuusumik eqqaasaqarnera ingasappallaalaarsoraat.

- Namminersorlutik Oqartussat inatsisaanni inuiaassuseq eqqaaneqanngilaq, inuiaqatigiinni nunatsinni innuttaasut upperisaminnik oqaatsiminnillu atuinissaannut akornusernagit, kikkut tamaasa - kalaaliuneq kalaaliunnginnerluunniit apeqqutaatinnagit inissaqartissavagut.

Nunatsinni Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit siulittaasuata, Qivioq Løvstrømip Inatsisartuni politikkikkut oqallinnerup torersuunissaa neriuutigaa.

- Oqarfigineqassanngilagut oqartussanit ”massakkut ukuuvugut”, uagut tamatta oqallittussaavugut inuiaqatigiinni, taamaammat pingaarpoq. Kisianni oqllissagutta taava oqaatsit oqallisigisagut pissutsit pineqartut soorpiaanersut aamma nalunngittariaqaratsigit, paatsiveeruttoqassannginnami, Qivioq Løvstrøm oqarpoq.

- Inuiaqatigiissuseq, innuttaassuseq inuiaassuserlu arlaleriaq akuleriissillugit paatsiveerusimaannartumik oqaaseqaateqartarsimagamik, tamannalu mianersuutigineqartariaqarami.

- Inuiaqatigiissuseq innuttaassusermut taavalu inuiaassusermut attuumassuteqanngilaq, kisianni illit qanoq misiginertutit, illit misigiguit uanga ukua inuiaqatigiinni aamma peqataavunga, tassa misigissuseq tunngavigineqartarpoq.