Naalakkersuisut: Nunarput Parisimi isumaqatigiissummut ilanngulli

Nunarput nunarsuup kiatsikkiartorneranik killilersimaarinneqataalerneranik kinguneqartumik nunat tamalaat Parisimi isumaqatigiissutaannut ilanngutissasoq, Naalakkersuisut kissaatigaat.

Naalakkersuisut aalajangiiffigisassatut siunnersuutaanni tamanna erserpoq. Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq, Kalistat Lund (IA), siunnersuummik taassuminnga Inatsisartunut anngussisuuvoq.

- Nunarsuarmioqataasutut isumaqarpugut silaannaap allanngoriartornera inuit piliarigaat, taamaammallu aaqqiisussat tassaappput nunarsuup innuttaasui.  Maannakkut nunarsuarmi nunat allat pingasut-sisamat assigalugit kisiartanngulerpugut (isumaqatigiissummut, aaqq.) peqataanngitsut, Kalistat Lund oqarpoq.

Nunarput sunniuteqaqataalersinnaasoq

Nunarput Danmarkip CO2-mik aniatitsinikinnerulernissaatulli pisussaaffeqanngikkaluarluni Parisimi isumaqatigiissummut ilanngussinnaasoq, nalunaarusiami nutaami erserpoq. Naalakkersuisut nalunaarusiaq taanna taama aalajangernerminnut tunngavigaat.

Nunarpummi Parisimi isumaqatigiissummut ilanngukkuni allat assiginagit ilanngutissaaq. Nunarpummi Kunngeqarfeqarfiup ataaniimmat, Danmark Parisimi isumaqatigiisummut ilanngummat peqataanngilaq.

Nunarpulli silap pissusianut tunngasuni nammineq anguniagaqarsinnaavoq.

- Avatangiisinut periusissialiortussaavugut. Mingutitsinerup qanoq annikillisarsinnaanera tassani eqqartorneqassaaq. Naggataagullu NDC-mik taasagaat, mingutitsinerup appartikkiartornissaa pillugu anguniakkagut allanneqartussaapput ukiullu tallimakkaarlugit nutarterneqartassaaq. Inatsisartut maanna aalajangissagaluarpata Parisimi isumaqatigiissummut suleqataalissasugut, taava naatsorsuutigaarput 2029-p missaani NDC-mik pilersaarut tassani allassimasussaavoq, Kalistat Lund oqarpoq. 

Parisimilu isumaqatigiissummut ilanngukkuni isumaqatigiissutip immikoortuisa ilaannik minitaqarsinnaatitaavoq. Assersuutigalugu nunarput aatsitassarsiornermut aalisarnermullu tunngasuni CO2-mik aniatitsinikinnerulertariaqanngilaq. 

- Ukiut siulliit qulit 15-it aatsitassarsiorneq annikillisaaniarnermi ilaatinngikkallarsinnaavarput, aamma imaassinnaavoq oqartugut aalisarneq aalisariutillu ilaatinngikkallassallugjt, Siunissamili ukiut qulit 15-it qaangiuppata orsussat mingutitsinngitsut nalinginaanerulersimassasut naatsorsuutigaarput, Kalistat Lund oqarpoq.  

"Naagga"-miit "Aap"-imut

Parisimi isumaqatigiissut 2015-imi atuutilermat, nunat 200-ngajalluinnaat nunarsuup kiatsikkiartornerata sapinngisamik 1,5 gradinut annerpaamillu 2 gradinut killilersimaarnissaanut atsioqataapput.

Danmark isumaqatigiissummi tassani 2016-imi atsioqataavoq.

Nunarpulli peqataaniarnani taamanikkut aalajangerpoq, isumaqatigiissummi taanna nunatta aningaasarsiorneranik killileeratarsinnaanera aarleqqutigineqarmat. Nunarpummi iluanaarutigisinnaasaminik gassinilli aamma aniatitsinerunermik kinguneqartussamik aatsitassanik piiaanissamut angisuunik suliniuteqalersaarmat isumaqatigiissummi peqataaniarnani aalajangerpoq.

Parisimi isumaqatigiissummi pisortatigoortumik aatsaat ilanngutereeriarpat taamaaliorumapput.

Nunarpulli Parisimi isumaqatigiissummi peqataaniarunnaartoq, Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede (IA) 2021-mi novembarimi nalunaarpoq.

IA-li Nalerarlu ukioq ataaseq matuma siorna naalakkersuisoatigiikkunnaarlutik IA Siumullu naalakkersuisoqatigiilermata tamanna qatangiinnarpoq.

Siumummi nunatta Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunnissaanut akerliujuarsimasoq maanna akerliujunnaarpoq.

Siunnersuut taanna Inatsisartuni maajip pingajuani siullermeerneqassaaq. Nunarpulli Parisimi isumaqatigiissummut aatsaat ukiaru ilanngussinnaalissasoq, Kalistat Lund oqarpoq.