Uummannami peqqissaasoq: - Ulapittorujussuusinnaasarpugut
- Aap tassa peqqissaasuulluni tassa ilaa kalaallisut oqaaseqartutuaalluni ulapinnartorujuusinnaasarpoq. Peqqinnissaqarfimmi sulilluni suliassatta qaavatigut suliassaararpassuit qaleriaaterujuulertaramik ulapinnartorujuusinnaasarlutillu tamakkua.
Pipaluk Kleemann oqarpoq.
Taanna peqqissaasuuvoq, Uummannamilu qaammatini pingasuni paarlattaasutut suleqqammerluni. Tamatuma siornatigut Nuummi atorfeqarpoq.
Pipaluk Kleemannip danskit kalaallisullu oqaaseqanngitsut suleqatini nuannarisorujussuuai. Taakkulu pinngitsoorneqarsinnaanngitsut, KNR-imut erseqqissaatigaa.
Taamaakkaluartorli Peqqinnissaqarfimmi kalaallisut oqaasilinnik sulisut ukkatarineqarnerunissaat amigaatigaa. Taakkumi oqaatsitsinnik paasinnissinnaagaangamik, kulturitsinnik aamma suleriaatsimik ilisimannikkaangamik sulerulullutillu naatsorsuuteqarfigineqartarput.
- Aap, oqalutsiusariaqartarpugut ullormut arlaleriarujussuarluta, Pipaluk Kleemann suliassaminik nalinginnaasunik unitsitsigallarluni nutserinermut pisariaqartitsisoqartillugu ikiuuttariaqarajuttoq oqarpoq.
- Tassa ulapittorujussuusinnaasarpugut, aggertut soorlu assersuutigalugu skadestueaqqami uani aggertoq kalaallisuinnaq oqaaseqartuuppat uanga tigusariaqassavara, kalaallisut oqaaseqaqatigigakku soorunami, Pipaluk Kleemann oqarpoq.
Ininut alakkarterinermi imaluunniit oqarasuaatip sianernerini pineqartullu kalaallisuinnaq oqaaseqarnerani aamma taamaappoq. Taannami sulinngikkaangami nutserisumik pisariaqartitsisoqarnerani attavigineqartarpoq.
Pipaluk Kleemannip tamatuma saniatigut Danmarkimit allaniillu atorfineqqammerlaat suliffimmut, nunamut kulturitsinnullu tunngasunik aqutsisunit paasissutissiissuteqarfigineqartannginnerat maluginiarpaa.
- Maani soorlu ilaa avannaani assersuutigalugu pissutsit, kulturerput oqaatsivut immikkuullarittorujussuupput, taava tikittut, tikikulaartorujuusarput suliartortut uanga isumanni arlaannaatigulluunniit “tulluussarneqaqqaanngiivillutik” tikittarput, taanna oqarpoq.
Taassumalu aqutsisut nunatta avataanit tikittunut tikilluaqqusilluartarnissaannut suliffillu pillugu ilisimatitsilluartarnissaannut akisussaaffimmik qulakkeerinissaat amigaatigaa.
Kulturimut ilisimasaqarnissamut piumasaqaateqartoqarnerussasoq
Pipaluk Kleemannip sulisut kalaallisut oqaaseqartut Peqqinnissaqarfiup ataqatigiinnissaannut akisussaaffeqangaatsiartartut maluginiarpaa.
Peqqinnissaqarfiup piujuartinneqarniaruni suliffinnut allanut qimarrattut pinaveersaartinniarlugit allannguisoqartariaqartoq, Pipaluk Kleemannip oqaatigaa, nangillunilu:
- Aqutsisut tassunga akisussaaffimmik tigusisariaqarput.
Piffissami sivikitsumi atorfinittut taartaasullu nunatsinni peqqinnissaqarfimmi atugassarititaasunik paasinnissinnaanerulersinneratigut kalaallisut oqaaseqartut sulerulutsinneqarussaassasut, taanna isumaqarpoq.
- Immaqa soorlu piumasaqaatigineqartariaqarpoq oqaatsitigut ukua pisinnaasariaqarpatit, kulturitigut oqaluttuarisaanikkullu ukua ilisimasariaqarpatit, soorlu ilaa nuna tikitassaat tulluussarfigalugu taava uagut tulluussaannaavittariaqarunnaartariaqaratta ilaa, uagut tulluussaannaavittaratta tikittunut, taannalu uanga isumanni eqqunngilaq, Pipaluk Kleemann oqarpoq.
Taassumalu allanngortoqanngikkuni aalajangersimasumik atorfeqartut amerlassusaat suli ikilinerussasut eqqoriarpaa. Tamannalu naggaterpiaani nunatsinni napparsimasunut peqqinnissamullu kingunerluuteqassalluni:
- Aamma takusareersimanitsituut, kalaaleq kalaallisut oqaasilik peqqinnissaqarfimmut saaffiginnikkuni kalaallisuinnarlu oqalussinnaalluni taava sullinneqarsinnaanngilaq. Uffa nammineq nunaminiilluni, taanna oqarpoq.
- Una massakkut iliuuseqarfigineqanngippat kalaaleq oqartussaaffiiarneqassaaq, immaqa tamatut oqarluaannaraanni imaluunniit pisinnaatitaaffii piginnaatitaaffii ikiliartuinnassapput, tassungalu ingerlasussaanngilagut killormununa ingerlasussaasugut siumut ingerlaniartugut, Pipaluk Kleemann naggasiivoq.
Ikiorneqarneq nuannaarutigigaat
KNR-ip nunatsinni peqqinnissaqarfimmi qullersat isornartorsiuinermut qanoq eqqarsarnersut tusarniarlugit attavigai.
Nunatsinni Peqqinnissaqarfiup qullersaqarfiani pisortap tullersortaata qullersaqarfiup tungaaniit peqqinnissaqarfiup ilungersuanera nassuerutigaa, taamaammallu nunatta avataanit sulisussanik pisariaqartitsisoqarnerarlugu.
- Tamanna imaappoq nunatsinni pissutsinut, angallannermut, oqaatsinut kulturimullu tunngatillugu aalajangersimasumik atorfinitsitsisoqarniartarpoq. Aalajangersimasumik sulisugut oqilisaanniarlugit illersorniarlugillu atorfinitsitsinissamut ilisarititsinissamullu assigiinngitsorpassuarnik suliniutigineqarput, Ella Skifte oqarpoq.
- Kisianni sulisunut nutaanut atorfimmut tunngatillugu aammali suliffiup avataani inuunermut tunngatillugu piffissap sivikitsuinnaap iluani ilikkagaqarnissaq unammillernarsinnaavoq. Aasaanerani pingaartumik unammillernarnerusarpoq, piffissamimi tassani aalajangersimasumik sulisut sulinngiffeqartussaanerat pissutigalugu taartaasussanik amerlanerusunik pisariaqartitsisarpugut.
- Saniatigullu aalajangersimasumik sulisunut oqilisaassiartorlutik taartaajartortut sulisunik amigaateqartoqartillugu saniatigut suliffissaminnik aamma tigusisarmata eqqaamassavarput. Sunngiffimmilu napparsimasoqartillugu imaluunniit assingusumik pisoqartillugu sianerfigineqartarneq nunatsinni tamarmi aamma atuuppoq, taanna oqarpoq.
- Sulisunik nunatta avataanit tikittoqartarnera nuannaarutigilluinnarparput. Taakkumi atugassarititaasut maannakkutut itsillugit pisariaqartilluinnarpagut, tamatumalu saniatigut aalajangersimasumik sulisugut ulluinnarni amerlanerusunik suliassaqarnermik nalaataqarsinnaasut eqqarsaatigissallutigit, pisortap tullersortaa, Ella Skifte oqarpoq.
KNR-ip isornartorsiuineq Peqqinnissamut Inunnullu innarluutilinnut naalakkersuisumut, Anna Wangenheimimut (D) aamma saqqummiuppaa.
Saaffiginnissulli suli akissutissarsinngilarput.
