Nunatsinni mittarfiit arlallit sakkutuut timmisartuinik, Danmarkimit Natomilu nunanit allanit sakkutuunik issimasoqartunik sapaatini akunnerni kingullerni miffigineqarput.

Tamanna kunngeqarfimmit aamma Natomi nunanit allanit sakkutuunit peqataaffigineqartumut sakkutuut sungiusarnerannut 'Arctic Endurance'-imut ilaavoq.

Sungiusartoqarnissaa piffissami sivisuumi pilersaarutaavoq, tamannalu præsidentimit Trumpimit qaammatimi kingullerni tatisimannittoqangaatsiartoqarneranut taamaallaat tunngassuteqarani. Sungiusarnissarli siuaallanneqartinneqartoq, Danmarkimi Illersornissamik Ilisimatusarfimmi lektori, Issittumi sillimaniarnermi politikki pillugu immikkut ilisimasalik, Marc Jacobsen oqarpoq.

Natolli sungiusarnerivinngikkaa taassuma erseqqissaatigaa.

- Maannakkut sungiusarneq Arctic Endurance Natomut ilaanngilaq. Natomi nunanit peqataasoqarpoq, Natolli sungiusarnerinngilaa.

Sakkutuut piffissami killiligaanngitsumi amerlanerusut

USA Natomut aningaasanik atortunillu tapiissuteqarnerpaasarpoq. Præsident Trumpilli Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu piffissami kingullermi tatisimanninnera pissutigalugu Natomi nunap ilaasortamit allamit sioorasaarisoqarnera nunarsuarmit malugineqarpoq. Tamannalu Natomit Amerikallu kippasissuanit qaangerneqarusullunilu ataatsimoorfigerusunneqarpoq.

Taamaammat nunami, imaani silaannakkullu siusinnerusumit sakkutooqarnerulernissaa piareersimaffigissavarput.

Danskit sakkutuui Kalaallit Nunaanni ukioq naallugu najuunnerulersinneqartut Illersornissamut qullersaqarfiup sapaatip akunnerata siuliani nalunaarutigaa. Tamanna naalakkersuisunit aamma danskit naalakkersuisuinit taperserneqarpoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata, Jens-Frederik Nielsenip (D) tamanna nunanit tamalaanit tusagassiortunut Nuummi sapaatip akunnerata siuliani sisamanngornermi katersortitsinermi oqaatigaa:

- Issittummi sillimaniarneq suliniutit pingaaruteqartut – tassunga Natop Kalaallit Nunaanni najuunnerulersinneqarnera aamma sakkutuunik najuunnerulersitsineq sungiusartoqarnerulerneralu aqqutigalugit pitsanngorsarusupparput.

Ministeriunerup, Mette Frederiksenip tamanna taperserlugu tusagassiuutinut nalunaarutigaa.

Natollu Kalaallit Nunaanni najuunnerulernissaa maanna ilimanaateqartoq, Marc Jacobsen oqarpoq. Tamanna assigiinngitsutigut pisinnaavoq:

- Natop erfalasuata ataani sungiusarnerit ataasiakkaat pineqarsinnaapput, kisianni aamma najuuttoqarnerulernerusinnaavoq. Kingullertullu taaneqartoq pissasoq ilimagaara. Taamaattoqarpat Nato Issittumi qullersaqarfeqassaaq, aamma Ruslandimut Kinamullu pinaveersaarutitut Issittumi najuuttoqarnerulersitsisoqassaaq.

Natomi suliat tamarmik ataatsimut isumaqatigiissuutigineqartarput, tassa imaappoq nunat ilaasortat 32-t tamarmik isumaqatigiissapput. Taamaattorli nunat ilaasortat tamarmik immikkut nunaminnit Natop suliaqarneranut sungiusarnerannulluunniit peqataasoqassanersoq namminneq aalajangertarpaat.

- Natomi nunat ilaasortaasut tamarmik sungiusarnermut taama ittumut peqataasariaqanngillat. Isumaqatigiittussat amerlapput, aamma amerlasuut issittumiinnissaminnut periarfissaqanngillat, kisianni Issittumi najuunnissamut Natomi nunat akornannit soqutiginnittoqangaatsiartoq oqaatigissallugu pingaaruteqarpoq, Marc Jacobsen oqarpoq.

Issittumit kilometerinik tusindilippassuarnik ungasissuseqartumit Tyrkiamit Natop Issittumi sungiusarnissaanut peqataanissamut allaat soqutiginnittoqarpoq. Tamanna sakkutooqarnermut tunngassuteqarpallaanngikkaluarpoq, kisianni pissaanilissuit akornanniinnissamut. Issittormi pillugu ataatsimiinnermi oqaluuserisassat pingaaruteqartut – immaqa aamma Issittumut toqqaannartumik attuumassuteqanngikkaluartut oqaluuserineqartarput, Marc Jacobsen oqarpoq.

Natop najuutilernissaa Trumpimut nuannaalersitsissasoq

Natop qullersaa Marc Rutte USA-llu præsidentia Trump Schweizimi Davosimi sapaatip-akunnerata siuliani pingasunngornermi  ataatsimiinnermi oqaloqatigiipput.

Angutit taakkua marluk qanorpiaq isumaqatigiissuteqarsimanersut, pisortatigoortumik suli saqqummiunneqanngilaq. Illersornissamut ilisimatusarfimmeersup Marc Jacobsenip oqarnera naapertorlugu, Rusland Kinalu takullerumallugit Natop Issittumi najuunnerulernissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Natolli Issittumi najuunnerulernissaanik oqalunneq nutaarsiassaanngilaq. Tamannali USA-p ilungersunartorsiortitsinera pissutaalluni ilimagisamiit siusinnerusumik piviusunngulerpoq.

- Donald Trumpimiit ilungersunartorsiortitsinerujussuup suliniuteqarneq sukkanerulersippaa. Tamanna ilungersunartorsiortinneqanngikkaluarluta angusinnaalluaraluarparput. Tamannali politikikkut kinguneqangaatsiartumik pivoq, aappaani USA-mut, aappanilu Kalaallit Nunaat, Danmarki ikinngutillu Europamiunut tatiginninnermut innarliivoq.

- Najuunnerulernerup pingaarnertut Donald Trumpimik nuannaalersitsinissamik siunertaqartoq isumaqarpunga. Kinamiut Russillu sumi tamaani isigai, tamannalu iliuuseqarfigisariaqarparput, Marc Jacobsen oqarpoq.

Kalaallit Nunaalli kisimi pineqanngilaq. Kinamiit Ruslandimiillu aarlerinartoq Issittumiinnaanngilaq, tassami Alaskap Ruslandillu aamma Norgep Ruslandillu akornanni imartaniipportaaq. 

- Rusland Kinalu Issittumi suliniutilerujussuupput, pingaartumik Beringstrædemi Barentshavemilu. Taamaattumik Amerikap kippasissuanit najuunnerunissamut iliuuseqarneq, Kina Ruslandilu akeqqersimaartumik iliuuseqannginnissaat pillugu takulliinissaq pissusissamisoorpoq, Marc Jacobsen oqarpoq.