Danmark USA-lu nunatta kingusinnerusukkut peqataaffigisaanik - arlalipassuarnik sorsunnersuaq kingulliup pileruttorneranili maannamut isumaqatigiissuteqarput, taakkualu amerikamiut nunatsinni soqutigisaqarfiinut tunngapput.

Ataatsimut isiginninneq: Kunngeqarfiup USA-llu nunarput pillugu isumaqatigiissutaat

Nunarput Danmarkilu USA-mik arlalipassuarnik ukiuni kingullerni 70-ini isumaqatigiissuteqarput. Isumaqatigiissutaat pingaarnerit allaaserisami uani paasisaqarfiginerusinnaavatit.

Kauffmannip USA-llu 1941-mi isumaqatigiissutaat

Danskit Washingtonimi aallartitaat, Henrik Kauffmann amerikamiullu nunanut allanut tunngasunut ministeriat Cordell Hull isumaqatigiissummik sorsunnersuup kingulliup pileruttornerani atsioqatigiipput. USA-p nunarput illersorlugulu pilersussagaa isumaqatigiissumi allaqqavoq.

Danmarkip Tysklandimi nazistinit tiguagaanerani nunatsinnullu sutigut tamatigut atassuteqarunnaarnerani isumaqatigiissuteqarput. USA tamatuma ilutigisaanik nunatsinni ilaatigut mittarfinnik, radioqarfinnik umiarsualivinnillu sakkutooqarfiliorsinnaatitaalerpoq. 

Nunarput Danmarkimit taamani suli nunasiaavoq. Danskit nunatsinni taamani landsfogedit, Eske Bruun Aksel Svanelu, tapersiisoralugit isumaqatigiissuteqarput.  

Kauffmann danskit naalakkersuisuinit sorsunnersuup kingulliup naareernerani soraarsitaallunilu nunagisamik killuussisutut unnerluussaavoq. Danskilli naalakkersuisui USA-p nunatsinni sakkutooqarfeqarneranut nutaamik 1951-imi isumaqatigiissuteqarput.

Illersornissamut 1951-imi isumaqatigiissut

Danmark USA-lu amerikamiut illersornissaqarfiata nunatsinni sakkutooqarfeqarsinnaaneranut isumaqatigiissuteqarput. Ingammik USA-p, aammali nunatta, Danmarkip nunallu NATO-mut ilaasortat allat illersornissaat isumaqatigiissutaavoq. 

Isumaqatigiissut taanna assersuutigalugu USA-p illersornissaqarfiata nunatsinni sakkutooqarfiliorsinnaanissaanut nunattalu silaannartaanik imartaanillu atuisinnaaneranut piginnaatitsivoq.

Pituffik Danmarkip USA-llu Illersornissamut 1951-imi isumaqatigiissutaat tunngavigalugu 1965-imi pilersinneqarpoq.

Danmark nunatsinni sakkutooqarfigisaminik suli atuisinnaatitaavoq, nunallu allat NATO-mi ilaasortat sakkutooqarfinnik taakkuninnga atuinermut aamma akuerineqarsinnaallutik.

Danmark USA-p nunatsinni sakkutooqarfiinut - ajornanngikkaangat - silasiortussaatitaallunilu attaveqaatinut atassusiisussaatitaavoq, aamma sakkutooqarfinni silaannarmit assilisanik taavalu avatangiisinik silallu pissusianik misissuinermi paasisanik ingerlatitseqqiisussaatitaavoq.

Danmarkimi USA-milu naalakkersuisut sakkutooqarfinnik ingerlatsinermut aserfallatsaaliinermullu akisussaaffik pillugu ukiut ingerlanerini pisut ataasiakkaat aallaavigalugit isumaqatigiissuteqartassapput.

USA illersornissamut isumaqatigiissut iluaqutsiullugu nunatsinni ukiorpaaluit ingerlaneranni sakkutooqarfippaaluliorpoq. Pituffik 1965-imi pilersinneqartoq taakkununnga ilaavoq.

Danmarkip USA-p Kangilinnguani sorsunnersuaq kingulleq soraareersorlu sakkutooqarfiliaa pigilerpaa.

Nunarput taamani suli nunasiaavoq. Taamaammat danskit amerikamiullu naalakkersuisui kisimik isumaqatigiissuteqartuupput.

Illersornissamut 1951-imi isumaqatigiissut tunngaviusumik suli atuuppoq, tamatumali saniatigut tassunga tapiliussanik arlalinnik isumaqatigiissuteqarluni. 

Camp Centurymi atomip nukinganit nukissiorfiliornissamut 1960-imi isumaqatigiissut

Camp Century USA-p sakkutooqarfiliaasa ilagaat. Taanna sermersuup iluani 1959-60-imi sakkutooqarfiliaavoq.

USA-p sermersuup iluani nukissiorfik Camp Century 1950-ikkut naaneranni pilersippaa. 

USA-p naalakkersuisui Camp Centurymi atomip nukinganit nukissiorfiliornissamik Danmarkimut 1959-imi qunnuteqarput. Saassussilersaarani ilisimatusarfiussasoq sakkutooqarfimmullu nukissiuutaassasoq, USA ilsiimatitsivoq.

Qinnuteqaataa Danmarkip nunanut allanut tunngasunut ministereqarfiata 1960-imi akueraa - nunatta Landsrådia siunersioqqaarnagu.

Isumaqatigiissut Camp Century atomip nukinganit nukissiorfiliornissamut piginnaatitsivoq. Danmark USA-p nukissiorfiup nillusaataata imerpalasuata radioaktiviusunik qinngulanillip sermersuarmut kuuartitsinissaanut qaammatialuit qaangiuttut aamma akuersivoq. Imerpalasulli radioaktiviusunik qinngulaneqarnissaanut killiliussat aalajangersimasuupput.

Camp Centurymi atomip nukinganit nukissiorfik Danmarkimik isumaqatigiissuteqarnikkut 1964-imi piiarneqarlunilu USA-mut utertillugu assartorneqarpoq.

Permanent Committee pillugu 1991-imi isumaqatigiissut

USA-p Kangerlussuarmi Kulusummilu mittarfii Namminersornerullutik Oqartussanit 1991-imi ingerlanneqalerlutillu pigineqalerput. Mittarfinni illut tamaasa ilanngullugit. 

Nunarput, Danmark USA-lu tamanna ilutigalugu Permanent Committeemik taallugu ataatsimiititaliorput. Nunat ataatsimiititaliami ilaasortat nunatsinni nunattalu eqqaani sakkutooqarfiit pillugit paasissutisseeqatigiittarput.

Igalikumi 2004-mi isumaqatigiissut

Nunatta, Danmarkip USA-llu Igalikumi isumaqatigiissut atsiorpaat. Illersornissamut 1951-imi isumaqatigiissut taamaaliornerannut tunngaviuvoq. 

Danskit nunanut allanut tunngasunut taamani ministeriata Per Stig Møllerip (saamerleq) nunanut allanut naalakkersuisup Josef Motzfeldtip (qiterleq) amerikamiullu nunanut allanut tunngasunut ministeriata Colin Powellip Igalikumi isumaqatigiissut 2004-mi atsiorpaat

Namminersornerullutik Oqartussat - ullumikkut Namminersorlutik Oqartussat - naalagaaffeqatigiinni suliani tamani nunatsinnut nunatsinnilu sakkutooqarfinnut tunngasuni isumaqatigiissut naapertorlugu siunersiorneqarlutillu peqataatinneqartassapput.

Pituffik nunatsinni sakkutooqarfituartaalersoq, isumaqatigiissumi erseqqissarneqarpoq.

USA-p qaartartunut ungasissunut igeriuttakkanut illersuummut radarimik nutarterinissaa, Igalikumi aamma isumaqatiissutaavoq.

USA-p tamatumunnga atatillugu nunatsinni soorlu ilisimatusarnermut, avatangiisinut, ilinniartitaanermut, silaannakkut angallannermut niuernermullu aningaasaliisarnissaa teknikkikkullu atortutigut tapersiisarnissaa piumasaqaataavoq.

Tamanna nunatta, Danmarkip USA-llu Joint Committeemik taallugu oqallittarfiat aqqutigalugu isumaqatigiissutigineqartassaaq.

Kujataani aatsitassarsiornermik ilisimatusarnermut siunnerfigisamik 2019-imi nalunaarut 

Naalakkersuisut USA-llu nunanut allanut tunngasunut ministereqarfiata nunatsinni aatsitassarsiornermik ilisimatusarnermut siunnerfigisamik nalunaarut (Memorandum of Understanding - MOU) Nuummi atsiorpaat.

Aatsitassanut suliffeqarnermullu taamani naalakkersuisup, Erik Jensenip USA-llu nunanut allanut tunngasunut ministereqarfiata nukissiuuteqarnermut pisortaata, Paul Hueperip nunatta USA-llu paaseqatigiinnissamut isumaqatigiissutaat 2019-imi juunip qaammataani atsiorpaat.

Naalakkersuisut USA-llu nunanut allanut tunngasunut ministereqarfia nunatta kimmut kujasinnerusortaani Gardarimi aatsitassarsiornermik ilisimatusarnermut suleqatigiinnikkut aningaasalersuisassasut, siunnerfigisamik nalunaarummi ilaatigut allaqqavoq.

Gardari saffiugassanik allanillu pilissuuvoq, taakkualu timmisartunit Narsarsuarmeersunik assilineqarlutik nalunaarsorneqassapput.


USA Nuummi sinniisoqarfittaartoq

USA Nuummi 2020-mi sinniisoqarfittaarpoq. Sinniisoqarfik USA-p nunattalu suleqatigiinnerulernissaannut iluaqutaaqataassaaq. 

USA nunatsinni 1940-miit 1953-imut sinniisoqarfeqareernikuuvoq.


USA 12,1 millionit dollarinik nunatsinnut aningaasaliiniartoq

USA 12,1 millionit dollarinik - tassa 83 millionit koruunit missaannik nunatsinnut aningaasaliiniartoq, nunatta, Danmarkip USA-llu ukioq manna apriilimi nalunaarutigaat.

Aningaasat taakku amerikamiut immikkut ilisimasallit siunnersuisullu nunatsinni aatsitassarsiornermut, takornariartitsinermut, inuussutissarsiornermut ilinniartitaanermullu siunnersuinerannut atorneqassapput.

Siunnerfigisamik 2019-imi nalunaarut ilaatigut tunngavigalugu tamanna pillugu isumaqatigiissuteqarput.

 

Isummersuutit

inatsisartut-sal-sep2019.jpg

Inatsisartut Ukiakkut Ataatsimiinnerat



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat