Ataatsimut isiginninneq: Kunngeqarfiup USA-llu nunarput pillugu isumaqatigiissutaat
Kauffmannip USA-llu 1941-mi isumaqatigiissutaat
Danskit Washingtonimi aallartitaat, Henrik Kauffmann amerikamiullu nunanut allanut tunngasunut ministeriat Cordell Hull isumaqatigiissummik sorsunnersuup kingulliup pileruttornerani atsioqatigiipput. USA-p nunarput illersorlugulu pilersussagaa isumaqatigiissumi allaqqavoq.
Danmarkip Tysklandimi nazistinit tiguagaanerani nunatsinnullu sutigut tamatigut atassuteqarunnaarnerani isumaqatigiissuteqarput. USA tamatuma ilutigisaanik nunatsinni ilaatigut mittarfinnik, radioqarfinnik umiarsualivinnillu sakkutooqarfiliorsinnaatitaalerpoq.
Nunarput Danmarkimit taamani suli nunasiaavoq. Danskit nunatsinni taamani landsfogedit, Eske Bruun Aksel Svanelu, tapersiisoralugit isumaqatigiissuteqarput.
Kauffmann danskit naalakkersuisuinit sorsunnersuup kingulliup naareernerani soraarsitaallunilu nunagisamik killuussisutut unnerluussaavoq. Danskilli naalakkersuisui USA-p nunatsinni sakkutooqarfeqarneranut nutaamik 1951-imi isumaqatigiissuteqarput.
Illersornissamut 1951-imi isumaqatigiissut
Danmark USA-lu amerikamiut illersornissaqarfiata nunatsinni sakkutooqarfeqarsinnaaneranut isumaqatigiissuteqarput. Ingammik USA-p, aammali nunatta, Danmarkip nunallu NATO-mut ilaasortat allat illersornissaat isumaqatigiissutaavoq.
Isumaqatigiissut taanna assersuutigalugu USA-p illersornissaqarfiata nunatsinni sakkutooqarfiliorsinnaanissaanut nunattalu silaannartaanik imartaanillu atuisinnaaneranut piginnaatitsivoq.
Danmark nunatsinni sakkutooqarfigisaminik suli atuisinnaatitaavoq, nunallu allat NATO-mi ilaasortat sakkutooqarfinnik taakkuninnga atuinermut aamma akuerineqarsinnaallutik.
Danmark USA-p nunatsinni sakkutooqarfiinut - ajornanngikkaangat - silasiortussaatitaallunilu attaveqaatinut atassusiisussaatitaavoq, aamma sakkutooqarfinni silaannarmit assilisanik taavalu avatangiisinik silallu pissusianik misissuinermi paasisanik ingerlatitseqqiisussaatitaavoq.
Danmarkimi USA-milu naalakkersuisut sakkutooqarfinnik ingerlatsinermut aserfallatsaaliinermullu akisussaaffik pillugu ukiut ingerlanerini pisut ataasiakkaat aallaavigalugit isumaqatigiissuteqartassapput.
USA illersornissamut isumaqatigiissut iluaqutsiullugu nunatsinni ukiorpaaluit ingerlaneranni sakkutooqarfippaaluliorpoq. Pituffik 1965-imi pilersinneqartoq taakkununnga ilaavoq.
Danmarkip USA-p Kangilinnguani sorsunnersuaq kingulleq soraareersorlu sakkutooqarfiliaa pigilerpaa.
Nunarput taamani suli nunasiaavoq. Taamaammat danskit amerikamiullu naalakkersuisui kisimik isumaqatigiissuteqartuupput.
Illersornissamut 1951-imi isumaqatigiissut tunngaviusumik suli atuuppoq, tamatumali saniatigut tassunga tapiliussanik arlalinnik isumaqatigiissuteqarluni.
Camp Centurymi atomip nukinganit nukissiorfiliornissamut 1960-imi isumaqatigiissut
Camp Century USA-p sakkutooqarfiliaasa ilagaat. Taanna sermersuup iluani 1959-60-imi sakkutooqarfiliaavoq.
USA-p naalakkersuisui Camp Centurymi atomip nukinganit nukissiorfiliornissamik Danmarkimut 1959-imi qunnuteqarput. Saassussilersaarani ilisimatusarfiussasoq sakkutooqarfimmullu nukissiuutaassasoq, USA ilsiimatitsivoq.
Qinnuteqaataa Danmarkip nunanut allanut tunngasunut ministereqarfiata 1960-imi akueraa - nunatta Landsrådia siunersioqqaarnagu.
Isumaqatigiissut Camp Century atomip nukinganit nukissiorfiliornissamut piginnaatitsivoq. Danmark USA-p nukissiorfiup nillusaataata imerpalasuata radioaktiviusunik qinngulanillip sermersuarmut kuuartitsinissaanut qaammatialuit qaangiuttut aamma akuersivoq. Imerpalasulli radioaktiviusunik qinngulaneqarnissaanut killiliussat aalajangersimasuupput.
Camp Centurymi atomip nukinganit nukissiorfik Danmarkimik isumaqatigiissuteqarnikkut 1964-imi piiarneqarlunilu USA-mut utertillugu assartorneqarpoq.
Permanent Committee pillugu 1991-imi isumaqatigiissut
USA-p Kangerlussuarmi Kulusummilu mittarfii Namminersornerullutik Oqartussanit 1991-imi ingerlanneqalerlutillu pigineqalerput. Mittarfinni illut tamaasa ilanngullugit.
Nunarput, Danmark USA-lu tamanna ilutigalugu Permanent Committeemik taallugu ataatsimiititaliorput. Nunat ataatsimiititaliami ilaasortat nunatsinni nunattalu eqqaani sakkutooqarfiit pillugit paasissutisseeqatigiittarput.
Igalikumi 2004-mi isumaqatigiissut
Nunatta, Danmarkip USA-llu Igalikumi isumaqatigiissut atsiorpaat. Illersornissamut 1951-imi isumaqatigiissut taamaaliornerannut tunngaviuvoq.
Namminersornerullutik Oqartussat - ullumikkut Namminersorlutik Oqartussat - naalagaaffeqatigiinni suliani tamani nunatsinnut nunatsinnilu sakkutooqarfinnut tunngasuni isumaqatigiissut naapertorlugu siunersiorneqarlutillu peqataatinneqartassapput.
Pituffik nunatsinni sakkutooqarfituartaalersoq, isumaqatigiissumi erseqqissarneqarpoq.
USA-p qaartartunut ungasissunut igeriuttakkanut illersuummut radarimik nutarterinissaa, Igalikumi aamma isumaqatiissutaavoq.
USA-p tamatumunnga atatillugu nunatsinni soorlu ilisimatusarnermut, avatangiisinut, ilinniartitaanermut, silaannakkut angallannermut niuernermullu aningaasaliisarnissaa teknikkikkullu atortutigut tapersiisarnissaa piumasaqaataavoq.
Tamanna nunatta, Danmarkip USA-llu Joint Committeemik taallugu oqallittarfiat aqqutigalugu isumaqatigiissutigineqartassaaq.
Kujataani aatsitassarsiornermik ilisimatusarnermut siunnerfigisamik 2019-imi nalunaarut
Naalakkersuisut USA-llu nunanut allanut tunngasunut ministereqarfiata nunatsinni aatsitassarsiornermik ilisimatusarnermut siunnerfigisamik nalunaarut (Memorandum of Understanding - MOU) Nuummi atsiorpaat.
Naalakkersuisut USA-llu nunanut allanut tunngasunut ministereqarfia nunatta kimmut kujasinnerusortaani Gardarimi aatsitassarsiornermik ilisimatusarnermut suleqatigiinnikkut aningaasalersuisassasut, siunnerfigisamik nalunaarummi ilaatigut allaqqavoq.
Gardari saffiugassanik allanillu pilissuuvoq, taakkualu timmisartunit Narsarsuarmeersunik assilineqarlutik nalunaarsorneqassapput.
USA Nuummi sinniisoqarfittaartoq
USA Nuummi 2020-mi sinniisoqarfittaarpoq. Sinniisoqarfik USA-p nunattalu suleqatigiinnerulernissaannut iluaqutaaqataassaaq.
USA nunatsinni 1940-miit 1953-imut sinniisoqarfeqareernikuuvoq.
USA 12,1 millionit dollarinik nunatsinnut aningaasaliiniartoq
USA 12,1 millionit dollarinik - tassa 83 millionit koruunit missaannik nunatsinnut aningaasaliiniartoq, nunatta, Danmarkip USA-llu ukioq manna apriilimi nalunaarutigaat.
Aningaasat taakku amerikamiut immikkut ilisimasallit siunnersuisullu nunatsinni aatsitassarsiornermut, takornariartitsinermut, inuussutissarsiornermut ilinniartitaanermullu siunnersuinerannut atorneqassapput.
Siunnerfigisamik 2019-imi nalunaarut ilaatigut tunngavigalugu tamanna pillugu isumaqatigiissuteqarput.
