Peqqinnissaq pillugu siunnersuisoqatigiit nutaat pilersinneqartoq

Peqqqinnissaq pillugu siunnersuisoqatigiinnik arlaannaannullluunniiit attuumassuteqanngitsumik pilersitsisoqarnissaa, peqqqinnissaq pillugu kattuffiit, peqqinnissarlu pillugu ataatsimiititaliarsuup piffissami sivitsortumi kissaatigisimavaat.

Inatsisartuni partiit amerlanerussuteqartut peqqissutsimut tunngasunik siorna novembarimi isumaqatigiissusiornerat amerlaasuunit taamaammat nuannarineqaqaaq.Suliniutissanullu 35 millionit koruuninik upernaaq immikkoortitsisoqarmat peqqinnissaqarfiup pitsanngorsaavigineqarnissaa amerlasuut upperisinnaalerpaat.

Tamannalu maanna piviusunngorpoq. Peqqinnissaq pillugu siunnersuisoqatigiit oktobarip ulluisa 14-ianni pilersinneqarpoq. Peqqisssutsimut naalakkersuisoq Agathe Fontain tusagassiorfinnut nalunaarummi taama oqarpoq:

- Peqqinnissaq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmi innersuussutigineqartut piviusunngortinneqarsinnaalersillugit Peqqinnissaq pillugu siunnersuisoqalernera nuannaarutigaara. Peqqinnissaqarfiup massakkut siunissamilu pitsanngorsarneqarnissaanut Naalakkersuisut siunnerfeqarlutik sulipput, Agathe Fontain allappoq.

Piviusorsiortumik oqalinnissaq qulakkiissavaa

Peqqinnissaq pillugu siunnersuisoqatigiit, peqqinnissamut tunngasunik ilisimasaqarluartunik, siulersuisoqarfeqarpoq.

Tamatuma saniatigut napparsimasut peqatigiiffiinit, kommuninit, Ilisimatusarfimmit suliassaqarfimmilu suliniaqatigiiffinnit tallimanik ilaasortaqassaaq, soorluttaaq Nunatta nakorsaanera ilaasortaassasoq.

Peqqinnissarlu pillugu siunnersuisoqatigiit sulilernissaat peqqissutsimut naalakkersuisup qilanaaraa:

- Politikkikkut eqqortumik aalajangiisinnaaqqulluta, peqqinnissaqarfimmi misissuinernik siunnersuutinillu pitsaasunik ineriartorfiusinnaasunut tunngasunik, siunnersuisoqatigiit ilisimasalittut nukittuutut sulianik ilanngussaqarsinnaanissaat qilanaaraara. Nunatsinni peqqinnissamut tunngatillugu piviusorsiortumik eqqartuisoqarsinnaanissaa Peqqinnissaq pillugu siunnersuisoqatigiinnit pilersinneqarumaartoq aamma neriuutigaara, Agathe Fontain oqarpoq.

Immikkut ilisimasalik siulittaasuussasoq

Professori Kjeld Møller Pedersen peqqqinnissaq pillugu siunnersuisoqatigiinni siulittaasuussaaq.

Taanna Kalaallit Nunaata peqqinnissaqarfiani misilittagaqarluarpoq.

Peqqinnissaq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmi siulittaasup tullersortaanikuuvoq, peqqinnissaqarfillu ataatsimut isigalugu KNR-imut siusinnerusukkut oqaaseqarnikuullluni. 



Inatsisartuni partiit amerlanerussuteqartut peqqissutsimut tunngasuni isumaqatigiissusiormata peqqinnissaqarfiup siunissami ilungersornartitassai pillugit, oqallittoqarnerunissaalu pillugu taamanikkut oqaaseqarpoq:

- Unammilligassat angeqaat. Qanorlu annertutigisut iluatsinneri tupigusuutigaakka. Kisianni aamma ilaannikkut isumaqartarpunga ilimagisat annertuallaartartut pineqarsinnaasunut naleqqiullugit.

- Pakatsinermik kinguneqartarpoq. Peqqinnissaqarfimmi ilisimasalinni, inuiaqatigiinni aamma politikerit akornanni. Taamaattumik isumaqarpunga tamatuma oqaluuserinissaa pingaaruteqartorujussuusoq, Kjeld Møller Pedersen taamanikkut oqarpoq.

Siunnersuisoqatigiit sammiviliissasut

Peqqinnissarlu pillugu siunnersuisoqatigiinnik pilersitsisoqarnera Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranut pingaarutilittut isigivaa:

- Peqqinnissaq pillugu siunnersuisoqatigiit oqaluttuarisaanermut pingaaruteqarput! Peqqissutsimut suliassaqarfik inuiaqatigiinni pingaarutilimmik inissisimavoq, suliassaqarfiullu ineriartortinneqarnera innuttaasorpassuarnut napparsimasorpassuarnullu pingaaruteqarpoq, Kjeld Møller Pedersen oqarpoq.

Taamaammat Peqqinnissaq pillugu siunnersuisoqatigiit pilersinneqarnera nuannerpoq, peqqinnissaqarfiup eqqortumut ingerlalernissaanut qulakkeerisussamik peqqissutsimullu tunngatillugu isumaqatigiissummi siunissami neriorsuuterpassuarnut eqqortitsisuulluni, Kjeld Møller Pedersen naggasiivoq.

Peqqinnissaq pillugu siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaat siulleq ukiassami 2025-mi tamanut saqqummiunneqassaaq.