Peqqissutsimut tunngatillugu isumaqatigiissut: Ernisarfiit, nappaatit ilimaginngisamik takkuttartut pinaveersaartitsinerlu

Peqqissutsimut tunngatillugu isumaqatigiissut arfineq-pingasunik sammisalik ullumi saqqummerpoq.
Assi © : KNR
novembarip 13-at 2023 15:22
Nutserisoq Najâraq Egede

Peqqissutsimut Naalakkersuisoq, Agathe Fontain (IA), peqqissutssimut tunngatillugu isumaqatigiissummik nutaamik isumaqatigiissusiamik saqqummiineq pillugu tusagassiortunik ullumi katersortitsivoq.

- Suleqatigiinnerput ajunngeqaaq, Agathe Fontain oqarpoq.

Isumaqatigiissut arfineq-pingasunik immikkoortortaqarpoq, sammisanik taasanik. Siulleq tassaalluni pinartumik napparsimalernermi ajutoornermilu katsorsarneqarnissap qulakkeernera 

Partiit peqqinnissaqarnermik aaqqissuusseqqinnissaq pillugu isumaqatigiissut nutaaq oktobarip qeqqanili isumaqatigiinniutigaat.

Peqqissutsimut tunngatillugu isumaqatigiissut

Sammisaq 1: Pinartumik napparsimalernermi ajutoornermilu katsorsarneqarnissap qulakkeernera 

Sammisaq 2: Nalinginnaasumik nakorsaatinik katsorsaanerup qulakkeernissaa 

Sammisaq 3: Kræftimut atatillugu suliarineqarnerup qulakkeernissaa 

Sammisaq 4: Naartunerit erninerillu isumannaatsuunissaanik qulakkeerinninneq 

Sammisaq 5: Tarnikkut nappaatilinnik sullissinermik nukittorsaaneq 

Sammisaq 6: Sulisussarsiortarneq, sulisut sulisoriinnarnerat ilinniartitaanerlu 

Sammisaq 7: Pinaveersaartitsineq peqqinnerulersitsiniarnerlu 

Sammisaq 8: Peqqinnissaqarfiup aaqqissuunneqarnera sanaartornissamut pisariaqartitsinerit 

Ernisarfiit

Sammisat sisamaattut pineqarput ernisarfiit. Agathe Fontainip oqaluttuaraa, nunatsinni maanna ernisarfeqareersut sapinngisamik tamarmik atuutiinnassasut.

Kisianni aamma angalassatilluni ilaquttat ilaatissinnaaneri - peqqinnissaqarfiup akiligaanik - periarfissaasariaqartoq, IA-miit oqaatigineqarpoq.

Siumut partiip aamma nuannaarutigaa ernisarfiit maanna piusut ikilineqassanngimmata.

Peqqissutsimut tunngatillugu isumaqatigiissummut partiit tamarmik - Demokraatit kisimik pinnatik - atsioqataapput.

Sulisussarsiorneq

Sammisat ilaat peqqinnissaqarfimmi sulisussanik, ilaatigut nunami allamiunik, pissarsiornerup pikkoriffiginerulernissaanik imaqarpoq. 

Sulisussarsiortarneq, sulisut sulisoriinnarnerat ilinniartitaanerlu pineqartillugu sulisussarsiornermi nunami allamiut pissarsiariniarnissaat unamminarsinnaasoq, IA-mit oqaatigineqarpoq.

Sulisussarsiornissamut pikkorinnerulernissamut atatillugu partiit isumaqatigiissuteqarfigisallu aalajangerneqarpoq ukiumjut aningaasaliissutit 2,0 millioni koruuninik ilaneqassasut. Sulisut ilinniarsimasut nunami allamiut nakorsat peqqissaasullu, Kalaallit Nunaanni sulisinnaanerminnut atatillugu Danmarkiminngaanniit akuerineqaqqaartussaatitaanerat fast track pillugu 2021-mi isumaqatigiissut septembarimi nutarterneqarpoq.

Seeqqut siffiallu

Sammisat ilaat partiinit arlalinnit pingaartillugu angorusuneqartoq tassaavoq suliaritinnissamut utaqqisorpassuit ikilisarnissaat. Seeqqulersinnerit siffialersinnerillu tuaviuunnerullugit pisalerpata utaqqisut allattorsimaffiat naalisinnaasoq ilimagineqarpoq. Partii Naleraq suliaritinnissamut utaqqisut pillugit kissaateqartuusoq, tusagassiortunik katersortitsinermi oqaatigineqarpoq. 

Immikkoortortat ilagaattaaq kræftimik nappaateqartut ullutsinni nappaammik akiuiniarluni nakorsaariaatsimik pitsaanerusumik ikiorserneqartalersinnaanerat. Ilulissani MR-scannereqalernissaa piviusunngortinniarneqarpoq. Taanna nakorsiap napparsimanerata napparsimannginnerataluunniit siusinnerusukkut paasineqarsinnaaneranut iluaqutaassaaq.

Siunniussat ilagaattaaq ukiut qulit qaangiutsinnagit partiit suliniutissaat tassaassasoq Nuummi Ilulissanilu kræftertunik nakorsaasarfeqalernissaq.

Nakorsat namminersortut 

Nakorsanik namminersortunik pilersitsisoqarsinnaanersoq misissorneqassaaq. 

Dronning Ingridip Napparsimmavianut nakorsiarniarneq ajornakusoortaqisoq Atassummit oqaatigineqarpoq, taamaammat partiit allat peqatigalugit qanoq aaqqiisinnaaneq eqqartorneqarsimavoq. 

Nakorsanik namminersortunik ataasiakkaanik pilersitsisoqarsinnaanera periarfissatut taaneqartoq nuannaarutigaat, isumaqarpummi ullumikkut ajornartorsiutaasartunik aaqqiissutaasinnaajumaartoq.

Siunniunneqarpoq nakorsanik namminersortunngorsaanerup ilusissaa ukiut pingasut ingerlaneranni nalunaarusiarineqarsinnaajumaartoq. Ilumut namminersortunik nakorsaqarnissaq aallartissinnaanersoq paasiniarneqassaaq.

Isorliunerusut 

Sammisat aappaat tassaavoq nakorsiarsinnaanerup qulakkeerneqarnissaa. Attaviitsoq Knud Mathiassen tassani isumaqataavoq, nuannaarutigaalu isorliunerusuni najugaqartut nakorsiarnissaat aamma napparsimasut angallanneqarsinnaanerat immikkut eqqumaffigineqassammat. 

Isorliunerusuni najugaqartutut nakorsiarnissaq ajornakusoortaqaaq, taamaammat partiit arlallit iliuuseqaqqusipput. 

Anguniarneqartoq imaalerpoq: Piffissap ilaani imaluunniit ukioq tamaat nakorsaqanngitsuni tamani telemedicin atorlugu – qarasaasiakkut ungasianiit nakorsiartitsineq – atuutilersinneqarnissaanut atatillugu nakorsaqatigiinnik ukiut pingasut iluanni pilersitsisoqassaaq.