Polar Seafood nalunaarutitaassat pillugit: Inuiaqatigiinnut akisussaqaaq
Naalakkersuisut aalisarneq pillugu aappaagumit inatsisissap nalunaarutitassaanik arlalinnik tusarniaaqqammerput. Taakkua ukiortaamiit atuutilernissaat siunertaavoq.
Nalunaarutissatulli missingiutit taamaatsillugit atulersinneqarpata, tamanna aalisarnermik inuussutissarsiortunut nunallu karsianut akisuallaaassasoq, nunatsinni namminersorluni inuussutissarsiuteqartut anginersaanni, Polar Seafood Greenland A/S-imeersut isumaqarput:
- Pipallataasutut isigaagut. Sunniutissai misissorneqarsimanngitsut, aningaasarsiornermik innarliisussat annertuumik tupaallaatigaagut, Polar Seafood Greenland A/S-ip pisortaa, Bent Salling, KNR-imut oqarpoq.
Raajanik tunisassioqqusaajunnaartoqarsinnaasoq
Ingerlatseqatigiiffiup tusarniaaassut, raajarniarneq pillugu imalik, isornarinerpaavaa.
Naalakkersuisut tusarniaassummi tassani raajarniutit tunisassiornermut akuersissutillit, Qeqertarsuup Tunuani Karsimi taagorneqartumi, tassa Attup avannaatungaanit avannamut Nuussuup nuua tikingajallugu, raajanik kilisallutik pisaminnik umiarsuarmi tunisassiorsinnaanissaat inerteqqutaalissasoq siunnersuutigaat. Tassalu taama pisoqassappat pisat nunamut tulaanneqartalissapput.
Tamannalu akilersinnaassutsimik aamma innarliisussatut nalilerneqarpoq:
- Imminut akilersinnaassusaa innarlerneqassaaq aammalu inuttanut aningaasarsiorneq minnerpaamik 20 procentimik appariartussaalluni, Bent Salling oqarpoq.
Tassa imaappoq, raajat pisat tulaanneqartalissappata pisat taakkua tunisassiarineqarnerat suliffeqarfiup aningaasartuutiginerusalissavaa. Kilisaatinimi tunisassiorneq pisariinneruvoq aalisakkerivinni tunisassiornermut sanilliullugu.
Suliffeqarfimmuinnarli taassumalu kilisaataataani inuttanut kingunerlussanngilaq. Ingerlatseqatigiiffiummi pisuussutinik iluaquteqarnermit nunap karsianut akitsuutinik akiliinikinnerulissalluni naatsorsuutigaa.
Raajat umiarsuarmi tunisassiatut poortukkat pisuussutinik iluanaarutitut akitsuutaat nunap karsianut nakkartartoq 18,4 procentimiittoq nunamilu tunisassiat akitsuutaat 5 procentimiippoq.
- Nunatta 2025-p aallartinneranit ukiumut 60 millionit koruunit toqqaannartumik annaasalissavai.
- Taannalu aamma aninagasanut inatsimmi Inatsisartunut ilaasortanit akuerineqartumi ilisimaneqarnikuunngilaq aammalu ilisimaneqanngitsoq aningaasanut inatsit akuersissutaanikuuvoq, pisortaq oqarpoq.
Kingunissai ilisimaneqanngitsut
Polar Seafoodip naliliinera naapertorlugu tusarniaanerit sapaatit akunnerinik sisamanik sivisussusullit, nalunaarutillu atuutilersinneqassappata ullunik qulinik ikaarsaariarfiliineq sivikippallaarput. Taamaattumik nalunaarutissatut missingiutinik tusarniaaneq sivisunerusariaqartoq aningaasatigullu kingunissanik naatsorsuisoqaqqaartariaqartoq tassanngaanniit oqarput.
- Inuiaqatigiit aamma suli nalugaat nunatsinnut sunniutissai, uagullu ilisimasatsinnik saqqummiussuiniaraluarluta kisianni suli nalorninartoqartipparput una tusarniaaneq tusarniaaniviunersoq. Imaluunniit pisut siuliini assigalugit tusarniutigipallariarlugu taamaatsipajaaginnarlugu ingerlateqqinneqassanersoq, Bent Salling oqarpoq.
Raajat nunatta kitaani aappaagumut pisassat ukioq mannamit tallimaraarterutingajammik oqinnerussapput.
KNR-ip aalisarnermut naalakkersuisoqarfik suliaq pillugu attaveqarfigigaluarpaa, ilanngutassialli naammassiffissaa sioqqullugu tassanngaanniit qisuariartoqanngilaq.