Kalaallit Danmarkip iliuusissatut pilersaarutitaassaani ukkatarineqartut: “Angusaq angivissorpoq”

Danmarkimi kalaallinik nikassaasoqartarneranik akiuineq pillugu aaqqiissutissatut suliniutitaassarpaaluit piareeqqajaapput.

Taakkua Naalagaaffiup ammip qalipaataanik tunngaveqartumik assigiinngisitsinnginnissamut iliuusissatut pilersaarutissaani siunniussanut ilaasuusut saqqummiunneqangajalissangatinneqarput. Danmarkip nunani allamiunut akuulersitsinissamullu tunngasuni ministereqarfia tusagassiorfinnut taama nalunaarpoq.

Iliuusissatut pilersaarutitaassap kiisami piareeqqajaanera, Folketingimi ilaasortap Inuit Ataqatigiinneersup Aaja Chemnitzip nuannaarutigaa. Pilersaarutitaassammi piareernissaa qangali erinitsaanneqarpoq.

- Tamanik aaqqiissutaanavianngilaq, Danmarkimili kalaallinik ilumut nikassaasoqartarnera taamaalilluta oqaloqatigiissutigisinnaanngorparput, taanna oqarpoq.

Danmarkimi kalaallinik assigiinngisitsisoqartarnera ajornartorsiutaaqisoq, Folketingimi ilaasortaq Aaja Chmenitz isumaqarpoq. Taannalu kisimi taama isumaqartooqqajanngilaq.

Danmarkimimi kalaallit assigiinngisitsiffigineqarsimasortaqaqisut, nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiinnut nalunaartartoq José Tzay aamma isumaqarpoq. Taassuma tamanna nalunaarusiami siorna saqqummertumi erseqqissisippaa.

Kalaallit Danmarkimi ilinniarfinni ilinniartut pingasuugaangata marluk ilinniarnerminni pigiliutiinnakkanik aaamma isumaqarfigineqarsimasortaqartartut, Danmarkimi inuttut pisinnaatitaaffinnik ilisimatusarfiup misissuinermi nalunaarusiaani allaqqavoq.

Amerlanerit ilimagisaanniit takussaanerusoq

Danmarkimi kalaallinik nikassaasoqartarneranik akiuinermi ataqatigiissaarisutut immikkut suliaqartussanik pilersitsinissaq, iliuusissatut pilersaarutissami siunniussanut ilaasoq Danmarkimi naalakkersuisuisa tassa nalunaarutigeqqammerpaat. Tamannalu Aaja Chemnitzip nuannaarutigilluinnarpaa.

- Angusaq angivissorpoq. Allaallumi angusani anginerpaagunavippoq, taanna oqarpoq.

Tamanna Danmarkimi inuttut pisinnaatitaaffinnik ilisimatusarfiup innersuussuteqareernerani pivoq.

- Ajornartorsiutit ilaat ministereqarfiit assigiinngitsuusut ilaasa suliassaqarfigaat, soorlu ilinniartitaanermut, isumaginninnermut allanulluunniit tunngasuni. Taamaammat ajornartorsiutit taakkua malunnaatilimmik aaqqinnissaat qularnaarumallugu Danmarkimi kalaallit naligiissitaanissaannut tunngasunik ataqatigiissaarisutut immikkut suliaqartartoqalernissaq pisariaqarpoq, Danmarkimi inuttut pisinnaatitaaffinik ilisimatusarfiup pisortaa Louise Holck oqarpoq.

Aamma Danmarkip nunani allamiunut akuulersitsinissamullu tunngasuni ministeriata, Socialdemoratineersup Kaare Dybvad Bekip, kalaallinik immikkortitsisoqartarneranik ajornartorsiuteqartoq nassuerutigaa.

- Kalaallinik immikkoortitsisarneq Danmarkimi amerlanerit ilimagisaanniit ajoraluartumik takussaaneruvoq. Taamaattussaanngilaq, Danmarkimilu naalagaaffeqatigiinneersut tamarmik ajunngitsumik pineqarnissaannut tamatta akisussaavugut, taanna tusagassiorfinnut nalunaarummi taama issuarneqarpoq.

KNR-imiit Folketingimi ilaasortaq Siumumeersoq Aki-Matilda Høegh-Dam apersorniaraluarparput, ilanngutassialli uuma suliarinera naammassitinnagu apersorneqarnissaminut periarfissaqanngilaq. Nunani allamiunut akuulersitsinissamullu tunngasuni ministerimik ataatsimeeqateqarnermi peqaataasimalluni Darmkimilu kalaallit assigiinngisitsiffigineqarnerminnik oqaluttuaat taakkunani avitseqatigisimagini, taanna ilisimatitsivoq.

Iliuusissatut pilersaarut ukiuni pingasungortuni naammassiniarneqarpoq - suliallu sivitsuuneqarnera amerlasuunt isorineqaqaaq.