Nuummi inuit 100-t missaanniittut Københavnilu aamma taama amerlatigingajattut arfininngormat akerliussutsimik takutitsimmata allagartarsualisartoqarpoq, qiasoqarpoq kamassimasoqarlunilu.

Akerliussutsimik takutitsisut angajoqqaat piginnaasaannik misissueriaaseq akerliuffigalugu oqariartuutigaat. Misissueriaatsit angajoqqaanik misissuinermut atorneqartartut Danmarkimi kalaallinik angajoqqaanik meeraannik pinngitsaaliissummik arsaarinnittoqarnissaanut suliani atorneqartarput.

- Danmarkimi nunatsinnilu angajoqqaat meeqqaminnik arsaarneqartarnerat akueriuminaappoq. Pingaartumik maanna anaanaasup meeqqaminik inunngorneranit arsaarneqarnera. Aliatsannarluinnarpoq, Nuummi akerliussutsimik takutitsinermi aaqqissuusseqataasoq, Aka Hansen oqarpoq.

Aka Hansen Nuummi akerliussutsimik takutitsisoqarnerani aaqqissuusseqataavoq. Assi © : KNR / Rasmus Mads Olsvig

Danmarkimi meeqqat kalaallinit ilaqutariinneersut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut, meeqqanut, danskinit ilaqutariinneersunut avataanut inissinneqartartunut sanilliullugit tallimariaammik amerlanerupput. 

Nalilersueriaatsilli nunani kitaaniittuni najoqqutaasut ileqqullu malillugit suliaanera ajornartorsiutaavoq. Taannalu inunnut allatut kultureqartunut atorneqaraangami aamma kalaallinut angajoqqaanut paatsuuinermik pilersitsisinnaasoq, ilisimasanik siammarterivimmit VIVE-mit nalunaarusiami ilaatigut uparuarneqarpoq.

Danmarkimi inuttut pisinnaatitaaffinnik ilisimatusarfik Danmarkimi kommuninut tallimanut kalaallit amerlanerpaat najugaqarfigisaannut siorna juunimi kaammattuuteqarpoq – taakku tassaapput København, Aarhus, Odense, Esbjerg aamma Aalborg. Kaammattuut qulequtaqarpoq ”Drop forældretesten”, tassa angajoqqaat kalaallit meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik naliliiniarnermi nalilersueriaatsinik atorunnaarsitseqqusineq. Instituttimmi misissuinerit oqaaseqarani ussersornikkut kiinnakkullu isikkulersornikkut oqariartornikkut ersersitsinermik atuinngimmata assigiinngisitsisorai.

Nalilersueriaaseq oqallisaaqisoq Esbjergip kommuniata Københavnillu kommuniata kingorna atorunnaarpaat.

Danmarkimi meeqqanik kalaallinik angerlarsimaffiup avataanut inissiinissamut misissueriaatsit nutaat suliarineqarnissaanut politikikkut isumaqatigiissuteqartoqarnikuugaluarpoq. Tamanna Folketingimi siorna marsimi isumaqatigiinniartoqarnerata kingorna pivoq, tassanilu IA-meersup, Aaja Chemnitzip aamma Siumumeersup, Aki-Matilda Høegh-Damip misissueriaatsit nutaat aallartinneqarnissaat piumasaraat. Taakku ukiup ataatsip matuma siorna piareersimasussaagaluarput – taamaattoqanngilarli, misissueriaatsillu pisoqqat suli atorneqarlutik.

Thistedimi suliaq tusagassiuutini arlalinni piffissaq kingulleq sammineqarpoq. Arnaq 38-nik ukiulik meeqqaminik qaammammi matumani siusinnerusukkut erninermi kingorna pinngitsaaliissummik arsaarneqarpoq.

Aliatsannartoq

Suliarlu taanna misigissutsinik annertuunik pilersitsivoq.

Liyah Nielsen anaanamik pineqartumik ilisimannittoq, Københavnimi akerliussutsimik takutitsiartoqataasut ilagaat.

- Attorteqqangaatsiarpunga. Tassunga tunngatillugu suliamik sorsuutiginninniarlunga peqataajartorpunga. Uanga aamma meeqqat pillugit akerliussutsimik takutitsivunga. Uanga meerarisimasinnaagaluarpakka. Taamaammat suliaq uannut pingaaruteqarluinnarpoq, meeqqakkalu ullumi peqatigalugit kalaaleqatigut pillugit takutitsivugut, taanna oqarpoq.

Liyah Nielsenip meeqqani marluk akerliussutsimik takutitseqataajartoqatigai. Assi © : KNR/Ann-Sophie Greve Møller

Danmarkimi kalaaliulluni angajoqqaajulluni meeqqat arsaarneqarnissamut ernumaneq tunngavissaqanngitsuunngitsoq, Københavnimi akerliussutsimik takutitsinermik aaqqissuussisoq, Laila Berthelsen oqarpoq.

Taanna MAPI-mi isumaginninnermi suliarpaalunni akuusartumi siulersuisuni siulittaasuuvoq. Taassuma oqarnera naapertorlugu inissiinermi suliani amerlasuutigut kukkusumik paasinnittoqartarlunilu eqqunngitsumik tunngaveqartoqarnera takussaasarpoq.

- Angajoqqaat piginnaasaannik misissuinerit uku kulturikkut tunuliaqutatsinnut naleqqussarsimanngillat. Assersuutigalugu danskisut oqallorinngikkutta silassorippallaanngitsutut erngertumik nalilerneqartarpugut. Allaanerusut angajoqqaatullu piginnaasanik naammattunik peqanngitsutut nalilerneqapallattarpugut, Laila Berthelsen oqarpoq.

Isiginnaartitsisartoq, Aviana Steinbacher Københavnimi akerliussutsimik takutitsisut aamma ilagaat. Taanna kalaallit erfalasuanik angisuumik allagartamillu danskit naalakkersuisuinut oqariartuuteqartumik nassataqarluni takkuppoq. "Meeqqanik misileraanersi unitsissiuk", allagartami allassimavoq.

- Meeqqat anaanaminnik anaanaasup kalaaliunera kalaallisullu pissuseqarnera piinnarlugu arsaarinnissutigineqartarnerat aliatsannarluinnarpoq, taanna oqarpoq.

Meeqqat angajoqqaaminnik peersinneqartarnerat Aviana Steinbacherip (talerperleq) aliatsannarilluinnarpaa. Assi © : KNR/Ann-Sophie Greve Møller

Danskit politikeriinut saaffiginnittariaqartut

Nuummi akerliussutsimik takutitsisut ingerlaaqatigiittut sunnertisimapput. Nipaanneq takutitseqataasunit ilaatigut suaartarnermik ilagaqartarpoq.

- FKU unitsinneqarli, Múte nipaappallaarputit. Naammaleqaaq, suaartartoqarpoq.

Inatsisartunut majuartarfiit apisimasut bamsinik qalipaatinik assigiinngitsunik qalipaatilinnik ilioraaffigineqarput.

- Taakkua tujorminarnermut meeqqamik arsaarinnittut pisuussuteqanngitsoq ataasinnguamilluunniit isumaqarpunga tamanna unitsittariaqartoq, tassami immikkoortitsineq aamma qallunaaninngaanniik aqunneqarneq aamma tamanna peertariaqaraluarami qangali, qangarsuarli, akerliussutsimik takutitsisut ilaat, Mads Mathiessen, oqarpoq.

Nuummi Københavnimi akerliussutsimik takutitsinermi meeqqanik arlalinnik peqataasoqarpoq. Assi © : KNR / Rasmus Mads Olsvig

Københavnimi Christiansborgip saavani politikerinik akisussaasunik takussaasoqanngitsoq Inatsisartut saavanni politikerit eqimattat katersuussimapput.

Demokraatinit, Anna Wangenheim qullini ulussamigut kuuttut akerliussutsimik takutitsisunut oqalugiarpoq. Meeqqanut inuusuttunullu naalakkersuisoq, Aqqaluaq B. Egede (IA) takkuttunut aamma oqaaseqalaarpoq. Taassuma misissuutit assuarineqartut suli atugaanerat "naleqqutinngilluinnarlunilu isumakulunnartoq" oqaatigaa.

Kalaallillu politikeriisa akerliussutsimik takutitsisunut tusarnaarnera neriuutissaqalersitsisoq, Qupanuk Olsen akerliussutsimik takutitseqataasoq isumaqarpoq.

- Tassa massakkut Naalakkersuisoqarfimminngaanniit Inatsisartuniillu tusaaneqarpugut, partiininngaanniit neriuppunga taakku iliuuseqaqataaqqissasut, Danmarkimut saaffiginnillutik politikerit Danmarkimiittut attavigalugit taavalu meerannguaq taanna anaanaminut uteqqinneqaqqissasoq.