USA Kalaallit Nunaannut immikkut aallartitaqalerneranik Amerikamiut præsidentiata Donald Trumpip ataasinngornermut unnuaani saqqummiussinerata kingorna, politikerit nuimasut arlallit nunatsinnut tapersersuinertik oqaatigaat.

Angut taanna atorfinittoq tassaavoq guvernøri Jeff Landry “Kalaallit Nunaata USA-mut ilanngunnissaa”-nut suleqataanissani qilanaaralugu inoqatinut attaveqatigiittarfimmi X-imi allattoq.

USA-mi isumannaallisaanermut tunngatillugu USA-p Kalaallit Nunaat aqulernissaa pisariaqartikkaa marlunngornermut unnuaani tusagassiortunut sassarnermi Trumpip oqaatigeqqippaa.

Naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip “Ataatsimut killeqarfitta ataqqineqarnissaa naatsorsuutigaarput” ataasinngornermi aamma erseqqissaatigaa. Tamatumunnga ilanngullugu kalaallinut inuiaqatigiinnut kajumissaaruteqarpoq.

- Ernumassuteqarnissamut pilersitsissanngilaq. Ataatsimoorpugut nikisitassaanatalu, tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq. 

EU-p Danmarki kalaallillu inuiaat tapersersoraat, EU-p ataatsimiititaliaani siulittaasoq Ursula von der Leyen oqarpoq. Ritzau taamak allappoq.

- Killeqarfik namminersortuunerlu nunat assigiinngitsut akornanni pisinnaatitaaffiinut tunngaviupput pingaarluinnartut. Tunngaviit pingaaruteqarput, EU-muinnnaanngitsoq nunarsuarli tamakkerlugu, von der Leyen inoqatit attaveqatigiittarfianni X-imi allappoq. 

Nunap namminersortuuneranut ataqqinninneq

Frankrigip Danmarki Kalaallit Nunaallu tapersersorai uppernarsaqqillugu, Frankrigip præsidentia Emmanuel Macron juunimi Nuummut tikeraarnini innersuussutigaa. Taanna X-imi allappoq.

- Kalaallit Nunaat inuisa pigaat. Danmarki tunuliaqutitut inissisimavoq, taanna allappoq ilanngussillunilu, Europamiunut ataasiussusermik takutitsisunut ilanngulluni.

DR naapertorlugu, “Kalaallit Nunaata siunissaa Kalaallit Nunaata akisussaaffigaa”-mik Tysklandimi nunanut allanut ministeriaqarfik allappoq.

“Apeqqutini taamaattuni Sverige nuna sanilerisarput nangaassuteqarnata tapersersorparput, inuillu pisinnaatitaaffii pillugit illersuiuassaagut, Sverigemi Nunanut allanut Ministeri Maria Malmer Stenergard Svenskit nutaarsiassaqartitsiviannut TT-mut oqarpoq. Altinget taama allappoq.

Louisianami guvernøri Jeff Landry Trumpip immikkut aallartitartaaraa Kalaallit Nunaannik ukkassisussaq. Assi © : Brendan Smialowski/AFP/Ritzau Scanpix

TV 2 naapertorlugu, Norgemiit Nunanut allanut ministeri Espen Barth Eide assinganik oqaaseqarpoq: 

- Nunap namminersortuuneranut ataqqinninneq aamma nunap killeqarfii inniminartut inuit pisinnaatitaaffiini tunngaviusuni atatitsisuupput, nunanillu tamanit ataqqineqassallutik.

Belgiap ministeriunerup tullersortaa Nunanullu allanut ministeri Maxime Prevot naapertorlugu, Belgia Danmarkimik inuiannillu kalaallinik ataatsimuussusilerujussuupput.

- Ukrainemiugaluarpat, DR Congomiugaluarpat imaluunniit Kalaallit Nunaanniugaluarpat, Naalagaaffiit Peqatigiinni isumaqatigiissummi allaqqasumi, killeqarfiit aamma inuit pisinnaatitaaffiini tunngaviusuni namminersortuuneq, kikkut tamarmik ataqqissavaat, taanna DR naapertorlugu X-imi allappoq. 

Aamma Litauenip, Letlandip Estlandillu Nunanut allanut ministerii pisoq pillugu oqaaseqarput.

‘Aalassaqqangaatsiartoq’

Danmarkimiittaaq Christiansborgimi qisuariaateqartoqangaatsiarpoq.

Ministeriuneq Mette Frederiksen Jens-Frederiksen peqatigalugu ataatsimut nalunaaruteqarput. 

- Kalaallit Nunaat kalaallit pigaat, USA-llu Kalaallit Nunaat tiguassanngilaa. Ataatsimullu killeqarfitta ataqqineqarnissaa naatsorsuutigaarput, naalakkersuisooqatigiit ataatsimut oqaaseqarnerminni taama oqarput.

Danskit nunanut allanut ministeriata Amerikap aallartitaa Ken Howery oqaloqatiginiarlugu Nunanut allanut Ministeriaqarfimmut ataasinngormat aggersarpaa.

- Toqqaaneq taanna, immikkullu aallartitap oqaasii akuersaarsinnaanngilluinnakkakka pillugit aalassaqqaqaanga. Kunngeqarfiup namminersortuunera Kunngeqarfiup aalajangigassaraa, Lars Løkke Rasmussen TV 2 Newsimut oqarpoq.

SF-imi partiip siulittaasua Pia Olsen naapertorlugu, pisoq “alianarneratuulli sakkortutigivoq”. Altinget naapertorlugu Facebookimi allappoq.

- Danmarkip Kalaallit Nunaatalu nukiit tamaasa atortariaqarpaat. Amerikap avannaani Europamilu peqatigeriikkavut pitsaasut tamakkerlugit aallartisartariaqarpavut.

Liberal Alliancemi partiimi siulittaasoq - Demokraatit suleqatigisaanni partiimi - Alex Vanopslagh Facebookimuttaaq allappoq, “Kalaallit Nunaata siunissaa Nuup Københavnillu suleqatigiinnerisigut taamaallaat nassuiarneqarsinnaavoq”. Altinget nangilluni allappoq.

- Illunik tuniniaanissamik eqqarsaat isumaqanngilluinnartoq pineqarunnaareerpoq. Nunap inissisimaneranut angusaqarusussusermik takutitsineruvoq, naalagaaffeqatigiinnerup namminersortuuneranut aamma inuiaat kalaallit namminneq aalajangiisinnaanerisa pisinnaatitaaffiinut unammillernerulluni, Vanopslagh allappoq. 

Qujassuteqartoq

Nunatsinniit tapersersorneqarneq pillugu Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen marlunngormat qujassuteqarpoq.

- Pisoq pillugu eqqissisimalluta ataqqinassuseqarluta inuiattut pingaartitatsinnik akissussaaffitsinnillu attassisuunerput erseqqissumik takuteqqipparput, taanna inoqatinut attaveqatigiittarfimmini allappoq.

Jens-Frederik Nielsenip nunatta avataani siuttut suleqatigisallu “ersarissumik nunatsinnut, inuiaqatigiinnut ataqqinnillutik tapersiisut” qujaffigai.

- Tapersersuineq tamanna kisimiinngitsugut ersersiinnarpaa, taanna allappoq.