Avataanut inissiinerit angajoqqaanillu nalileeriaatsit Nuummi Københavnimilu akerliussutsimik takutitsissutigineqalersut

Bamsimik inuusamilluunniit nassarlutit peqataagina.

Nuummi akerliussutsimik takutitsinissamut qaaqqusisoq, Aka Hansen, taama kaammattuivoq.

”Angajoqqaatut piginnaasanik misissueriaaseq aamma pinngitsaaliilluni meeqqanik arsaartuineq unitsilli”, tapersersueqataalluni akerliussutsimik takutitsineq taama qulequtarpoq, ingerlaaqatigiinnerlu Amisuni nal. qulinut aallartissaaq, Naalagaaffiup sinniisoqarfia saneqquteriarlugu naalakkersuisut saavanni nal. ullup-qeqqanut naassaaq.

Københavnimi aamma akerliussutsimik takutitsisoqassaaq. Peqatigiiffik nammineq kajumitssutsimik suliaqarfiusoq MAPI kikkunnut tamanut qaaqqusivoq, Rådhuspladsimilu danskit nalunaaqutaat najoqqutaralugu nal. 13 naapittoqassaaq, "Stop brugen af FKU-tests til danskere med anden etnisk baggrund" qulequtaavoq, tassa angajoqqaatut piginnaasanik misissueriaaseq danskinut inuiannik allanik tunuliaqartunut unitsilli.

Nalileeriaaseq isornartorsiorneqartoq

FKU atorlugu naliliineq tassaavoq suliani kalaallit angajoqqaat Danmarkimiittut meeraasa pinngitaaliissummik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqassatillugit angajoqqaanut nalileeriaaseq tarnip pissusianik ilisimannittumit apersorneqarfiusartoq.

Nalilersueriaatsilli nunani kitaaniittuni najoqqutaasut ileqqullu malillugit suliaanera ajornartorsiutaavoq. Taannalu inunnut allatut kultureqartunut atorneqaraangami aamma kalaallinut angajoqqaanut paatsuuinermik pilersitsisinnaasoq, ilisimasanik siammarterivimmit VIVE-mit nalunaarusiami ilaatigut uparuarneqarpoq.

Danmarkimi inuttut pisinnaatitaaffinnik ilisimatusarfik Danmarkimi kommuninut tallimanut kalaallit amerlanerpaat najugaqarfigisaannut siorna juunimi kaammattuuteqarpoq – taakku tassaapput København, Aarhus, Odense, Esbjerg aamma Aalborg. Kaammattuut qulequtaqarpoq ”Drop forældretesten”, tassa angajoqqaat kalaallit meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik naliliiniarnermi nalilersueriaatsinik atorunnaarsitseqqusineq. Instituttimmi misissuinerit oqaaseqarani ussersornikkut kiinnakkullu isikkulersornikkut oqariartornikkut ersersitsinermik atuinngimmata assigiinngisitsisorai.

Nalilersueriaaseq oqallisaaqisoq Esbjergip kommuniata Københavnillu kommuniata kingorna atorunnaarpaat.

Nalilersueriaaseq nutaaq siorna ukiup naalerneranili, tassa ukiup ataatsip matuma siornali piareereertussaagaluarpoq - sulili piariinngilaq. Utaqqiinnartoqarsinnaajunnaartorlu akerliussutsimik takutitsinissamik aaqqissuisut isumaqarput.

Nalilersuisarnerup unitsinneqavittariaqarneranik piumasaqartut

Thistedimi suliaq piffissami kingullermi tusagssiuutitugut sammineqartarpoq. Suliami pineqartoq tassaavoq arnaq 38-nik ukiulik qaammatit qulingiluassaanni naartusoq, taassuma erniaa ingerlaannaq pinngitaaliissummik allamut inissinneqartussanngortinneqarpoq.  

Taamaammat Nuummi akerliussutsimik takutitsinissamut peqataaniat inuusamik bamsimilluunniit nassarnissaannik, aaqqissuisut ilaat filmiliortartoq, Aka Hansen, kaammattuuteqarpoq.   

- Meerarpassuit pinngitsaaliissummik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut pillugit taamaaliorniarpugut. Suleriuseq qanoq annernartigisumik kinguneqartoq takutikkusupparput, meeqqagut suminngaanneernitsinnik, oqaatsitsinnik kinaassutitsinnillu arsaarneqarput, taassuma tusagassiorfinnut nalunaarummi nassiussaani taama allaqqasoqarpoq.     

- Nalilersuisarnerit atorunnaarsinneqarnissaat piumasaraarput imaluunniit nalileeriaatsip tunngavimmigut kulturimut tulluarsarneqarnissaa angajoqqaallu naapertuilluartumik ataqqinnittumillu nalilersorneqartalernissaat piumasaraarput. Politikerit tusarnaarnissaat iliuuseqarnissaallu piffissanngorpoq.  

Danmarkimi meeqqat kalaallinit ilaqutariinneersut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut, meeqqat danskinit ilaqutariinneersunut avataanut inissinneqartartunut sanilliullugit tallimariaammik amerlanerupput.