Aki-Matilda Høegh-Dam: Kalaallit meerartaasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik suliami suli sumiginnaasoqarpoq

Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit nalileeriaasissaannik Danmarkimi naalakkersuisut ineriartortitsinissamik kinguartitseqattaartut, Folketingimi ilaasortaq nunatsinneersoq Aki-Matilda Høegh-Dam isumaqarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

apriilip 10-at 2024 07:49

Nutserisoq Jens Thorin, Hanne Petersen

Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit nutaamik nalileeriaaseqalernissaat suli ilimanarsinngilaq.

Nalilersueriaatsit, kalaallit kulturiannut oqaasiinullu naleqqussagaasussat, pilersaarutit naapertorlugit ukioq 2023 naatinnagu piareersimasussaagaluarput.

Nalilersueriaasissalli qaquguujumaarnersumut kinguaattoorput. Taamaanneralu ernumanartoq, Folketingimi ilaasortaq Siumumeersoq Aki-Matilda Høegh-Dam danskit isumaginninnermut ministeriannut tamannarpiaq pillugu apeqquteqaaseqarsimasoq oqarpoq.

- Tamanna sumiginnaanertut isigineqarsinnaavoq, inuppassuimmi suliamit tassannga angisuumit eqqugaapput, taanna oqarpoq.

Aamma atuarukKalaallit meerartaannik Danmarkimi allamut inissiisarneq: Naalagaaffik angajoqqaanik nalileeriaasitaarnissamut aningaasaliisoq

Danmarkip naalakkersuisui nalilersueriaatsinik kulturitsinnut naleqqussagaasussanik ineriartortitsinissamut atugassanik 7,8 milliuunit koruuninik aningaasaliimmatali ukioq ataaseq qaangiutereerpoq.

Nalilersueriaatsinik nutaanik ineriartortitsisoqarnissaanik Folketingimi ilaasortat nunatsinneersut marluk, IA-meersup Aaja Chemnitzip aamma Siumumeersup Aki-Matilda Høegh-Damip, Folketingimi siorna marsimi isumaqatigiinniutigineqarnerani piumasarereeraallu taamaaliorput.

Suliaq sukkanerusumik suliarineqapallassinnaasimagaluarpoq

Kalaallimmi angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqarsinnaanerat eqqarsaatigalugu angajoqqaanik naliliiniarnermi maanna nalilersueriaasiusut kalaallit kulturiannik eqqarsaatiginninnani suliaasimanerarlugit, Danmarkip inuunermi atukkanik ilisimatusarfiata, VIVE-p kattuffiillu allat isornartorsiorpaat.

Taakkualu taamaannerat meeqqqanik allamut inissiiniarnermi aalajangiisuusumik paaatsoornermik kinguneqarsinnaasut suliassaqarfimmut ilisimasallit oqarput. Ilaqutariit kalaallit Danmarkimiittut meerartaat allamut inissinneqartut ilaqutariit qallunaat meerartaasa Danmarkimiittut tallimariaatigaat.

Taamaammat Aki-Mathilda Høegh-Damip nalileeriaasiliornerup naammassinissaaanut ulluliinissaq ujartorpaa, ajornanngippallu 2024 naatinnaguusinnaanerarlugu.

- Suli ulluliisoqanginnera suliamik pingaaqisumik kinguartitsinertut isigaara. Suliarlu taanna sukkanerusumik suliarineqapallassinnaasimassagaluarpoq, suliami tassani sulisut naammattut inissinneqalertorsimasuuppata, taanna oqarpoq.

KALAALLIT MEERARTAANNIK ALLAMUT INISSIINISSAMIK NALILIINIARNERMI ANGAJOQQAAT KULTURIAT OQAASIILU EQQARSAATIGALUGIT APERSORNEQARTALERNISSAANNUT ANINGAASALIINEQ

Naalagaaffik ukiuni pingasuni agguarlugit atugassatut 7,8 millionit koruuninik Danmarkimi kalaallit meerartaannik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi angajoqqaat kulturiat oqaasiilu eqqarsaatigalugit apersorneqartarnissaannut taamaaliornermullu najoqqutassiornissamut illikartitsivoq.

Aningaasat taakku angajoqqaat kalaallit oqaasii kulturiallu eqqarsaatigalugit tarnip pisssusianik ilisimannittumit apersorneqartalernissaannut atorneqassapput. Meeqqamik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi angajoqqaat piginnaasaat nalilerniarlugit apersorneqartarput.

Danmarkimi kalaallit Danmarkimi isumaginninnerup aaqqissuussaaneranut tunngasuni pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu pillugit kalaallisut paasissutissaliortoqassaaq.

Tamatuma saniatigut peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat Danmarkimi kommunini isumaginninnermik suliallinnut ilaqutariinnik kalaallinik sullissinermik ajoqersuillunilu pikkorissaanissamik neqorooruteqartassaaq.

VIVE Danmarkimi kommunini isumaginninnermik sulialinnut siunnersuinerup killiffianik 2025-imi naliliissaaq.

Aningaasaliissutit ukiuni pingasuni atugassatut agguarneqarput:

2023-mi 4,1 mio. kr.
2024-mi 1,6 mio. kr.
2025-mi 2,1 mio. kr.

Allisiguk

Danmarkimi kommunit maanna nalileeriaasiusoq angajoqqaanik kalaallinik naliliinissamut atatillugu atorunnaartariaqaraat, Aki-Matilda Høegh-Dam aamma isumaqarpoq.

Danskilli isumagininnermut ministeriat, Pernille Rosenkrantz-Thiel (S), suliami tassani aalajangiisinnaasutuaavoq.

Aki-Matilda Høegh-Dam, kalaallit ilaqutariit pillugit suliani maanna nalilersueriaatsit atorunnaarsinneqarpata kommunit arajutsisaqarataannaasinnaannginnerpat?

- Uffa naliliissut kulturitsinnut naleqqussagaasoq taama inerniliuussutaassanngikkaluartoq naliliineq ataaseq aalajangiissutaappat, taava equngasoqassaaq. Paarlattuanilli angajoqqaajulluartunik meeqqaminnik kukkusumik tunngaveqarluni arsaagaasunik arajutsisaqarsinnaavugut, taanna oqarpoq.

Aamma atuaruk Kalaallit meerartaannik allamut inissiisarneq: Danmarkimi kommunit angajoqqaanik maanna nalileeriaasiusumik atorunnaarsitseqqusaanngillat

KNR-ip isumaginninermut ministeri Pernille Rosenkrantz-Theil suliaq pillugu apersorumagaluarpaa itigarlunili.

Nalilersueriaatsinik nutaanik ineriartortitsinissamik suliami aalajangiinissamut tunngaviusussamik 2024-mi misissueqqaartoqassasoq, ministeri Folketingip Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliaanut akissummini ilisimatitsivoq.

Suliaq taanna Folketingimi pingasunngorpat oqallisigineqassaaq.