Kalaallit meerartaannik allamut inissiisarneq: Danmarkimi kommunit angajoqqaanik maanna nalileeriaasiusumik atorunnaarsitseqqusaanngillat

Danmarkimi kommunit ilaqutariit kalaallit meerartaannik allamut inissiinissamik naliliiniartillutik angajoqqaanik tarnip pissusianik ilisimannittumit apersorneqarnertalimmik maanna nalileeriaasiusoq atorunnnaarasuartariaqarpaat.

Folketingimi ilaasortaq Siumumeersoq, Aki-Matilda Høegh-Dam, qaammammi uani siusinnerusukkut taama oqarpoq:

- Danskimmi naalakkersuisuisa angajoqqaanik maanna nalileeriaasiusup kalaallinut atorneqarsinnaannginnera nassuerutigilluinnarpaat, taamaammat taakkununnga nutaamik nalileeriaaseqalertussanngorpoq. Taamaattumik maanna nalileeriaasiusoq kalaallinut aamma atorunnaartariaqarpoq. 

Folketingi aningaasanik Danmarkimi kalaallit meerartaannik allamut inissiinissamik naliliiniartilluni angajoqqaat oqaasii kulturiallu eqqarsaatigalugit piginnaasaannik tarnip pissusianik ilisimannittumit apersorneqarnertalimmik nalileeriaasitaarnissamut illikartitsereersorlu, taanna taama oqarpoq. 

Angajoqqaanik nalileeriaasiulersussami kalaallit angajoqqaat oqaasii kulturiallu eqqarsaatigalugit apersorneqartalertussaapput.

Imaaliallaannarli allanngortoqarnaviannngilaq. Nalileeriaasissarmi piareertinnagu Danmarkimi kommunit kalaallinik angajoqqaanik maanna nalileeriaaseq atorunnaarseriaannaanngilaat.

Meeqqanut, inuusuttunut ilaqutariinnullu inatsisit pillugit lekori ph.d.-usorlu Aarhus Universitetimeersoq, Caroline Adolphsen, taama oqarpoq.

- Kommunit ataasiakkaat qanoq nalileeriaaseqassanerlutik namminneq aalajangersinnaanngilaat. Danmarkimi tamakkerlugu atuuttunik tamanna pillugu najoqqutassaqarmat taamaaliorsinnaanngillat. Taamaassappat ministeri akuerseqqaartariaqarpoq. 

Inatsisileritooq: Kommunit tamarmik assigiimmik sullissisussaapput

Kommunillu taamaaliorsinnaannginnerannut peqqutissaqarluarpoq.

Kommunimmi meeqqamik allamut inissiinissamik naliliiniartillutik qanoq nalileeriaaseqassanerlutik namminneq aalajangertaraluarpassuk, inuup kommunimiit kommunimut inatsisitigut isumannaassuseqartumik pineqarnissaa assigiinngisitaalersinnaavoq.

- Kikkulluunniit meerartaannik allamut inissiinissamik naliliiniartilluni qujanartumik qanorluunniit iliortoqaqqusaanngilaq, Caroline Adolphsen oqarpoq nangillunilu:

- Nutaamilli nalileeriaasitaarnissamik kissaateqarneq paasisinnaavara, kommunilli qanoq nalileeriaaseqassanerlutik namminneq aalajangersinnaanngilaat.

Danmarkimi kalaallit meerartaat allamut inissitat meeqqat Danmarkiminngaanneersunik kingoqqisut allamut inissitaasut tallimariaatigaat.

Taakku amerlassusaasa nikinganerujussuannut patsisaasinnaasut oqallisigineqaqaat. Angajoqqaalli piginnaasaannik tarnip pissusianik ilisimannittumit apersorneqarnertalimmik maanna nalileeriaasiusumi kalaallit sullissisunit danskiusunit paatsoorneqakkajuttut, tamannalu nunani killerni paasinnittariaatsit ileqqullu aallaavigalugit naliliisoqartarneranik peqquteqakkajuttoq, Danmarkip inuunermi atukkanik ilisimatusarfiata misissueqqissaarisarfiatalu, Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærdip (VIVE), nalunaarusiaani 2022-meersumi erserpoq.

Isumaginninnermut ministerip Pernille Rosenkrantz-Theilip (S), Danmarkimi kommunit kalaallinik angajoqqaanik maanna nalileeriaasiusumik atorunnaarsitseqquniarnerai, danskit isumaginninnermut utoqqarnullu ministereqarfiannut apeqqutigaarput. Ministereqarfilli suli akissuteqanngilaq.

Danmarkimi naammagittaalliuuteqartarfik, Ankestyrelsen, aamma attavigaarput. Taanna assersuutigalugu sulianik inuit Danmarkimi kommunit pillugit naammagittaalliutaannik inaagaqartartuuvoq.

Ankestyrelsenili Danmarkimi kommunit maanna nalileeriaasiusup kalaallinut atuinnarnissaannik aalajangiisuusinnaatitaanngitsoq, tassannga aamma nalunaarput.

Maanna nalileeriaasiusoq atorunnaarsinnigasuartariaqartoq, peqatigiiffik Mentor Immanuel aamma isumaqarpoq. Danmarkimi kalaallit meerartaannik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi angajoqqaat piginnaasaannik maanna nalileeriaasiusoq akerlereqalugu, peqatigiiffiup taassuma nalunaarutigereerpaa.