Aki-Matilda: Angajoqqaanik misilitsissut unitsinneqartariaqarpoq inissiinermillu suliaasimasut suliareqqinneqarlutik

Danmarkimi kommunit kalaallit meerartaannik inissiinissamut aalajangiisimanerat nalilersoqqittariaqaraat, Folketingimi ilaasortaq, Aki-Matilda isumaqarpoq. Peqatigiiffik Mentor Immanuel isumaqataavoq.

Allattoq Helle Nørrelund Sørensen

marsip 08-at 2023 12:50

Nutserisoq Paornánguak Kleist

Danmarkimi kommunit tarnip pissusaanik misilitsissutit angajoqqaanut kalaallinut meeqqanik inissiisoqarsinnaanera pillugu suliani atorneqartartut erngertumik unitsittariaqarpaat.

Folketingimi ilaasortaq Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq. Angajoqqaanut misilitsissutissamut nutaamut kalaallit oqaasiinut kulturiannullu naleqqussarneqarsimasumut Folketingimi amerlanerussuteqartut aningaasaliissuteqareermata taama oqarpoq.

- Naalakkersuisunit arlaannaatigulluunniit akuerineqanngilaq misilitsissutit iluaqutaanngimmata nutaamillu sanasoqartariaqarluni. Massakkut misilitsissutit kalaallinut atorneqarunnaarnissaat aamma akuerineqartariaqarpoq, oqarpoq.

Isumaqatigiissummili taaneqanngilaq tamannalu isornartoq Aki-Matilda Høegh-Dam isumaqarpoq. Taamaammat Danmarkimi isumaginninnermut ineqarnermullu ministeri, Pernille Rosenkrantz-Theil (S), suliaq pillugu isumasioqatiginiarpaa.

Aamma atuarukPeqatigiiffiit naalagaaffiup angajoqqaanik nalileeriaasitaarnissamut aningaasaliineranut: Aallartiffiuvoq

Siumumi politikeri DR P1 Morgenimut aamma oqarpoq, Danmarkimi ilaqutariinni kalaallini meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaannik suliat aalajangiunneqareersimasut suliareqqinneqartariaqartut. Pingaartumik angajoqqaat piginnaasaannik misissuinermi ilaasoq angajoqqaanik misilitsitsinerit meeqqap arlallilluunniit inissinneqarnissaannut aalajangiisuusimappata.

- Isumaqarpunga misissoqqinneqartariaqartut - nalilersoqqinneqarlutik, misilitsissutip tamatuma atorneqarnera aalajangiisuusimappat. Taava paasisariaqarparput kukkusoqarsimanersoq.

KALAALLIT MEERARTAANNIK ALLAMUT INISSIINISSAMIK NALILIINIARNERMI ANGAJOQQAAT KULTURIAT OQAASIILU EQQARSAATIGALUGIT APERSORNEQARTALERNISSAANNUT ANINGAASALIINEQ

Naalagaaffik ukiuni pingasuni agguarlugit atugassatut 7,8 millionit koruuninik Danmarkimi kalaallit meerartaannik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi angajoqqaat kulturiat oqaasiilu eqqarsaatigalugit apersorneqartarnissaannut taamaaliornermullu najoqqutassiornissamut illikartitsivoq.

Aningaasat taakku angajoqqaat kalaallit oqaasii kulturiallu eqqarsaatigalugit tarnip pisssusianik ilisimannittumit apersorneqartalernissaannut atorneqassapput. Meeqqamik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi angajoqqaat piginnaasaat nalilerniarlugit apersorneqartarput.

Danmarkimi kalaallit Danmarkimi isumaginninnerup aaqqissuussaaneranut tunngasuni pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu pillugit kalaallisut paasissutissaliortoqassaaq.

Tamatuma saniatigut peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat Danmarkimi kommunini isumaginninnermik suliallinnut ilaqutariinnik kalaallinik sullissinermik ajoqersuillunilu pikkorissaanissamik neqorooruteqartassaaq.

VIVE Danmarkimi kommunini isumaginninnermik sulialinnut siunnersuinerup killiffianik 2025-imi naliliissaaq.

Aningaasaliissutit ukiuni pingasuni atugassatut agguarneqarput:

2023-mi 4,1 mio. kr.
2024-mi 1,6 mio. kr.
2025-mi 2,1 mio. kr.

Allisiguk

Peqatigiiffik Mentor Immanuelimit, kalaallinut ilaqutariinnut Danmarkimi isumaginninnikkut aaqqissuussaanerup iluani ilaatigut tapersersuisartumit taperserneqarpoq.

- Angajoqqaarpaaluit kukkusumik tunngaveqarluni angajoqqaat piginnaasaannik misissuinerit pissutigalugit meeqqaminnik utertitsisinnaanngitsut ilisimasaqarfigaagut. Massakkullu paasisimagaanni imaluunniit isaasalerlugu ”nassuerutigineqarpat” angajoqqaat piginnaasaannik misissuinerit kulturinut naleqqussarneqarsimanngitsut, taava atorneqarsinnaanngillat, siulittaasoq pilersitsisorlu Karen Banke KNR-imut oqarpoq.

Folketingimi ilaasortaq, Inuit Ataqatigiinneersoq, Aaja Chemnitz, aamma isumaqarpoq angajoqqaanut maanna misilitsissutaasartut atorlugit meeqqat ilaqutariinnit kalaallinit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pillugit suliat ”isumannaajagassaqartut”.

Siumut: isumaqatigiissut naammaginngilaat

Aaja Chemnitzip ilaatigut angajoqqaanik misilitsissutissat nutaat pillugit isumaqatigiissut tallimanngormat nersualaarpaa ’ajugaarujussuarnertut’ isigalugu.

Aki-Matilda Høegh-Damilli isumaqatigiissut naammaginngilaa, aamma isumaqatiginninniarnerit ilaanni peqataasimagaluarluni. Inaarutaasumilli ataatsimiinnerni peqataanngilaq Danmarkimi partiinit taamaallaat peqataaffigineqarmat.

- Piumasaqarnitsinnit isumaqatigiissut kimikinnerusoq isumaqarpunga, oqarpoq.

Isumaqatigiinniarnerit ingerlaneranni Siumumit siunnersuutigineqarpoq angajoqqaanik misilitsissutit nutaat Inuit-kulturii allat suleqatigalugit, assersuutigalugu Canadamit Alaskamillu, ilusilersorneqassasut.

Partii naapertorlugu peqatigiiffiit Mentor Immanuelitut aamma Mapitut ittut Danmarkimi kommunini angajoqqaat kalaallit pillugit siunnersuinermik suliakkinneqarsimasussaagaluarput.

- Ilisimasarpassuarnik katersisimapput namminerlu piumassutsimik siunnersuisarsimallutik, Danmarkimi kommuniniinnaanngitsoq, kisiannili aamma angajoqqaanut kalaallinut, kulturikkut malinnaaffigisinnaasaminnik oqaatsitigullu malinnaaffigisinnaasatik atorlugit tapersersorneqarnissamik siunnersorneqarnissamillu pisariaqartitsisunut, Aki-Matilda Høegh-Dam peqatigiiffiit taakku marluk pillugit oqarpoq.

Isumaqatigiissummi 2025 ilanngullugu katillugit 7,8 millioner koruuninik aningaasaliisoqarpoq, taakkunannga 4,4 millioner koruunit Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaannut kalaallit kulturiat atugaallu pillugit Danmarkimi kommuninut siunnersuillunilu ilitsersuisussamut aningaasaliissutigineqarlutik.

Siumumi politikeri naapertorlugu kalaallinut ilaqutariinnut Danmarkimiittunut isumaqatigiissut naammattumik inatsisitigut innarlitsaaliinngilaq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.