Illersornissaq pillugu inissisimaffik paasisaqarfigiuk: Maannakkorpiaq nunatsinni susoqarpa?
Nunatsinni Illersornissaqarfimmi qanoq inissisimasoqarnersoq paasiuminaassinnaasarpoq.
Issittoq aamma Atlantikup Avannaa pillugit isumaqatigiissutip immikkoortuata aappaa saqqummiunneqareersorlu, politikerit imminnut sakkortuumik pisuuteqattaatilerput.
Nunarput qanoq navianartorsiortinneqarnersoq, sooq sakkutooqarnerunersoq sakkussiortoqarnersorlu tamanna ilutigalugu paasiuminaassinnaavoq.
Sammisaq pillugu KNR-ip maannakkut ilisimasani – immaqalu pingaarnerpaamik sooq apeqqutit taama amerlatigisut suli akineqarsimannginnersut – uani sammivai.
USA, Rusland Kinalu
Nunat taakku pingasut nunatsinnik siooranarsinnaasutut taaneqartut tassaapput USA, Rusland aamma Kina.
USA-p præsidentiata Donald Trumpip nunatta tiguarnissaanut sakkutuunik atuisinnaanermik mattussinnginnini oqaatigaa.
2014-imiilli Ruslandip Issittumi sakkutooqarfini tamaasa ammaqqippai.
Aammattaaq Kina Issittumi sunniuteqarneruleraluttuinnarpoq, tassanilu Ruslandip sakkutuui imarsiortut sungiusaqatigai. Ruslandip Kinallu siunissami sungiusarnerujumaarnissaat, Illersornissamut ilinniarfiup naatsorsuutigaa.
Taamaattumik qallunaat ministeriunerata immikkullu ilisimasallit KNR-ip oqaloqatigisaasa Issittumi sakkulersortoqannginnera qanganngortutut oqaatigaat.
Nunarpulli ilumut sioorasaarneqarpa?
Nunatta sioorasaarneqarnera
Kina maannakkorpiaq sioorananngitsoq, Illersornissamut ilinniarfiup qanittukkut nalunaarusiaani inerniliunneqarpoq. Taamaakkaluartoq Danmarkip nunattalu siunissami isumannaatsuunissaq qulakkeerniarlugu sakkussiaqalernissaat illersortinillu suleqateqarnissaat ilinniarfiup inassutigaa.
Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortaq, generalmajor Søren Andersen, KNR-imut aamma taamatut naliliivoq. Aammali Ruslandip maannakkut nunarput sioorasaanngikkaa, nangilluni oqarpoq.
Ulrik Pram Gad, Danmarks Institut for Internationale Studierimi naalagaaffeqatigiinneq nunarsuarmilu isumannaallisaaneq pillugit ilisimatusartoq naapertorlugu, russit sakkutooqarfii sorsunnissaminnut siunertaqanngillat – Pituffik Space Baseli, nunatsinni soqutigisatuarigunagaat, saassussinnaavaat.
Europami nunanut Ruslandip saassussinera aamma nunatsinnik akerleriissuteqarnertut isigineqartariaqartoq, ministeriuneq Mette Frederiksen juunimi Nuummi mittarfimmut tikeraarnermini oqarpoq.
USA-mi?
USA-p nunatsinnut navianartorsiortitsinera Søren Andersenip Issittumi Illersornissaqarfik sinnerlugu ilumuunnginnerarpaa.
Jens Frederik Nielsen Inatsisartuni ammaanersiorluni oqalugiarnermini unnuakkut sinilluartarluni oqarpoq innuttaasullu USA merserissanngikkaat.
Taamaattorli danskit ministeriunerat Folketingimi ammaanersiorluni oqalugiarnermini oqarpoq, Donald Trumpip nunatsinnik piginnittunngorusunneranut tunngatillugu, suli annakkuummernerup pianik anersaajallassinnaanngitsugut.
Naalakkersuisut siulittaasuat ministeriunerluunniit ilumoornersoq, nalunarpoq.
Sakkutuut Kitaani
Kitaani sakkutooqarnikkut sooq taama misilittaasoqartiginera Pele Brobergip (N) tupigusuutigaa. Ilami Rusland Kinalu ersigigaanni, taavami sooq Tunumi sakkulersornerunissaq ukkatarineqanngila?
Nunanut allanut, sillimaniarnermut illersornissamullu politikkimut periusissiaq 2024-miit 2033-mut atuuttoq naapertorlugu, attaveqaatit pingaarutillit pillugit upalungaarsimanissamut pilersaarutinik amerlanerusunik pilersitsisoqassaaq, taakkualu saassussinernut akiuussinnaassuseq annertusissavaat.
Issittumi Sakkutooqarfik ilini peqatigalugit ilaatigut attaveqaatit pingaarutillit illersorniarlugit aasaanerani sungiusarpoq.
Issittumi Sakkutooqarfiup Nuummi nutaamik allaffeqarfiliornissaat nutaamillu umiarsualiviliortitsinissaat naalakkersuisut akuerimmatigit, Naleqqap naalakkersuisut inunnik navianartorsiortitsinerarpai.
Naak eqqissineq, sakkussiornerulertoqannginnissaa, sakkussiornerulernissallu akiornissaa periusissiami pingaarnertut pineqaraluartut, sumiiffinni arlalinni sakkutooqarnerulernissamut periarfissiisoqarpoq, soorlu innuttaasunut qanittumi.
"Innuttaasut najugaqarfigisaata eqqaannut sakkutooqarfiit inissinneqarnissaat pisariaqarsinnaavoq, taamaalilluni sakkutooqarfiup atortui inuinnaat atugarissaarnerunissaannut iluaqutaasinnaapput,“ periusissiami allassimavoq.
Tamanna apeqqummut tulliuttumut aqqutissiuivoq: Sakkussiornerulernissaq ilumut pineqarpa?
Sakkussiornerulerneq pitsanngorsaanerluunniit?
Vivian Motzfeldt qallunaallu illersornissamut ministeriat umiarsuarmi Niels Juulimiipput septembarip 15-ianni.
- Sakkuaattoqannginnissaanut sakkussiortoqartariaqarpoq, KNR-imut oqarpoq.
Periusissiami eqqaaneqareersumi allaqqavoq: “sakkuaattoqannginnerup attanneqarnissaa siunertaralugu sakkutooqarnikkut iliuuseqarnerit nutaat pipput.”
Taamaattumik naalakkersuisup oqaasii periusissiamik tunngaveqarput. Taamatuttaarlu Issittumi Sakkutooqarfiup siunissami ulorianartorsiortitsisinnaasunut piareersimanissaq pillugu oqaasiinut naapertuullutik.
Naalakkersuisunilli oqaluttuaq maanna allannguuteqalaarsimagunarpoq.
Jens-Frederik Nielsenip Vivian Motzfeldtillu Issittoq aamma Atlantikup Avannaa pillugit isumaqatigiissutip immikkoortuata aappaa pillugu tusagassiortunik katersortitsineranni kingullermi, oktobarip 24-ani pisumi, sakkussiornerulertoqarnera ilumuunnginnerarpaat.
Sakkutuulli sakkui pisoqaavallaareermata nutarterneqaannalersut oqaatigaat.
- Sakkussiortoqannginnera sakkutooqarnikkullu pissaanilissuarnit sioorasaarneqannginnerput erseqqissaatigissavarput, Jens-Frederik Nielsen (D) oqarpoq.
Vivian Motzfeldt (S) assingusumik oqarpoq:
- Sakkussiorneq taamaallaat pineqanngilaq aammali upalungaarsimanermik, nakkutilliinermik nakkutilliiniarnermillu suliaqartunik piginnaanngorsaaneq. Pissutsit atortullu pisoqalipput. Qangali aaqqiivigineqartussaanikuugaluarput, maannalu aaqqiivigineqarnissaat piviusunngortinneqarpoq.
KNR-ip Nutaarsiassaqartitsiviata Vivian Motzfeldt Kalaallit Nunaanni isumannaallisaanikkut pissutsit pillugit sapaatit akunnerini arlalinni sukumiinerusumik apersorniaraluarpaa, tamannali iluatsissinnaasimanngilaq.
