Issittumi Sakkutooqarfiup nunatsinniinnini aasaq manna annertusinerungaatsiassavaa.

Tamanna timmisartunik sorsuutinik, fregattinik qulimiguulinnillu sungiusartoqarneratigut pissaaq – siunertarineqartorlu ersarippoq: tassa Issittumi kisimiilluni naalagaanermik atortitsiniarneq. 

Issittumi Sakkutooqarfiup atortorissaarutai qulimiguulinnik marlunnik, sakkutuut umiarsuaannik fregatimik annerusumik aamma timmisartunik F-16-inik marlunnik juunimi ilaneqassapput.

Pisortap, generalmajorip, Søren Andersenip tamanna nunatsinnut aamma nunap immikkoortuani isumannaassusermut qanoq isumaqarnersoq oqaasertalerpaa.

Ataaserlu aalajangersumik oqaatigalugu: Sakkussiorneq USA-mit siooranartoqarneranik pissuteqanngilaq, kisianni Ruslandimit Kinamiillu, naak taakku suli sioorananngikkaluartut.

<em>Assimi qulimiguullit EH101-it takutinneqanngillat, qulimiguulilli umiarsuamit alapernaarsuummit Vædderenimi atorneqartartoq.</em> Assi © : Rasmus Balle Hansen/KNR

- Rusland Kinalu Issittumi tassa Alaskap, Atlantikullu avannaani Norgep eqqaani suliaqarput. Savalimmiut, Kalaallit Nunaata kunngeqarfiullu tamarmi paarisinnaanissaanut piareersimanissaq uanga pingaartippara. Saniatigut sakkutuunik juunimi sungiusartitsinissatsinnik tamanna pisariaqartitsiviuvoq.

Qullersaasullu sakkussiornerup USA-mut qanoq takussutissiinissaa isumaliutigineqanngilaq.

- Naamik uanga kinamiut imaluunniit russit sakkutuuinit tassanngaannartumik suliaqartoqarneranut takussutissiisoqarnissaanut piareersarsinnaanissaq pingaarnertut suliassaraara. Amerikamiut sakkutuui suleqatigilluartorujussuuagut.

Issittumi sungiusarneq - ajorsitsaarinerunngitsoq

Søren Andersenip sakkutuut timmisartuinik 2014-imili nunatsinniittoqarsimanngitsoq oqaatigaa. Taamaammat kisimi oqartussaanermik ersersitsinermut sungiusarnissamut piffissaasoraa.

- Kisimi oqartussaanermik ersersitsinissamut piginnaasat nalinginnaasumik maaniinngitsut ilaatigut maanngartillugit avatangiisinik silallu qanoq inneranik sungiusartillugillu ilinniarnissaat pisariaqarpoq.

Juunimilu suliusarneq ataasiaannartumik pisuunnginnissaa aamma neriuutigineqarpoq.

- Ukiup ingerlaani aamma taamaalioqqissinnaanissarput neriuutigaara.

<em>Umiarsuup alapernaarsuutip Vædderenip saneraani aallaat.</em> Assi © : Rasmus Balle Hansen

Issittumi Sakkutooqarfiup sakkutuutut suliaqannginnermit sakkutuulersornerujartulerneranik allanngoriartortoqartutut isigaajuk?

- Innuttaasut takusarsimasatik assingannik takusaqassapput. Aallaasilersorluta aqqusinermi ingerlaalernaviannagilagut. Iliuuseriuartakkatsitulli iliuuseqassaagut, Søren Andersen oqarpoq.

Tamatuma saniatigut sakkutuut atortorissaarutaat nutaat allamik qaffasissuseqalissagaluartut – soorlu fregati tunngaviusumik missilinik sakkussiorneqarsimassagaluartoq – atortut nutaat innuttaasunik annaassiniarnermut atorneqarsinnaanissaat qularutiginavianngilaa.

- Sakkutuut piginnaasallu siusinnerusumit sungiusarnerulaaginnassapput, kisianni assinganik periuseqarnikkut.

Kitaata sineriaa sammineqartoq

Kinap niuernissamik siunertaqartumik, issittoq aqqusaarlugu Europamut aqqummik nutaamik pilersitsinissamut soqutiginninnera qaammatini kingullerni ukkatarineqarpoq. Tamatuma saniatigut Rusland avannaarsuanit nunatta kingiata Islandillu akornatigut Tuluit Nunaata tungaanut aqqartartoqarsinnaasoq nalilernerpoq.

Tamanna ilutigalugu F-16-it nutaat kitaata sineriaanik alapernaarsuissapput.

Sooruna kitaata sineriaani pingaarnertut sungiusartoqassasoq?

- Qulimiguullit marluk Kulusummi sungiusarnikuupput. Islandimi Keflavikkimit nunatta kangiata sineriaani nakkutilliinermik nalinginnaasumik suliaqartartoqartarpoq. Kisianni taakku qalasersuup avannarliup avannaanut uterlugulu ingerlaarnerusaramik innuttaasunut nalinginnaasumik takussaaneq ajorput, Søren Andersen oqarpoq.

Issittumi Sakkutooqarfiulli pisortaata sakkutuut nutaat kitaata sineriaani sungiusarnerunissaat erseqqissaatigaa.

- Kitaata sineriaani attaveqaasersuutit tikikkuminarneruffigisaanni sungiusarniarluta aalajangerparput, aamma kangiata sineriaani suliaqarnermit ajornannginneruvoq.

Atortut nutaat saniatigut sakkutuunik aamma tapersiisoqassaaq, taakku Issittumi Tunngaviusumik Ilinniarfik peqatigalugu attaveqaasersuutinik innuttaasunut pingaaruteqartunik illersuineq sungiusassavaat.