Amerikamiut uuliasioqatigiiffiat Tunumi uuliamik nappartanik 13 milliardinik amerlassusilinnik pissarsiniartoq

Greenland Energy Companymi pisortap, Robert B. Pricep, Jameson Landimi uuliasiorluni qalluisoqangaatsiartoqarsinnaanera ilimagaa.

Sumiiffimmi tassani uuliamik nappartat 13 milliardit angullugit amerlatigisunik pissarsinissani neriuutigaa.

Taanna qillerinermut atortussanik, teknikkikkut atortorissaarutinik sulisunillu Jamesonlandimut aasap ingerlanerani assartugassanik nassarluni Tasiilamut oktobarimi aallarpoq.

Atortut Halliburtonimit, avatangiisinut mingutsitsingaartutut Irakimilu sorsunnermut tunngatillugu attuumassuteqartutut ilisimaneqartumit, pilersorneqarput.

Tusarliisulli KNR-ip oqaloqatigisaasa oqarneri naapertorlugit taama uuliaqartigisumik nassaartoqarnissaa isumalluarnartutut isigineqarpoq.

Kisitsisitigut nalorninartoqartoq

Geusip, Nunaoilip naalakkersuisullu 2022-mi nalunaarusiaat naapertorlugu uuliamik nappartat 350 millionit missaanniittutut missiliunneqarput.

Thomas Varming ujarassiuujuvoq Geusillu Nuummi allaffiani ullumikkut pisortaalluni. Nunaoilimut nalunaarusiamik taaneqareersumik suliaqaqataavoq.

Ujarassiooq taama uuliaqartigineranik nalunaarusiami missangiisoqarnera kisitsisitigut nalorninartoqartorujussuusoq oqaluttuarpoq.

Thomas Varming ujarassiuujuvoq Geusillu Nuummi allaffiani pisortaavoq. Taanna Greenland Energy Companyp Jamesonlandimi uuliamik nappartanik 13 milliardinik amerlassusilinnik nassaarnissaa ilimananngilluinnartoq oqarpoq. Assi © : Odd Andersen/AFP/Ritzau Scanpix

Taassuma Greenland Energy Companyp uuliamik nappartat 13 milliardinik amerlassusillit eqqaaneqartut suli nalorninarnerusutut nalilerpaa.

- Kisitsisit ingerlatseqatigiiffiup atugai nalinginnaasumik atorneqarneq ajorput, Thomas Varming oqarpoq.

Immikkut ilisimasalik Jameson Landimi uuliamik nassaartoqarsinnaanerata ilimanassusaa nalilerneqarsimasoq oqaluttuarpoq, tassanilu uuliamik nappartat 13 milliarditut amerlassuseqassangatinneqarnerisa ilimanassusaat 10 procentiinnaavoq.

- Kisitsisit taakku isumalluarpallaarnertut oqaatigisassaapput. 90 procentimik ilimanaateqartutut naliliineq nalinginnaasumik aallaavigineqartarpoq.

Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq tapersiisoq

KNR-ip Aatsitassanut Inuussutissarsiornermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørgen Hammeken-Holm oqaloqatigaa.

Taanna Greenland Energy Companyp Jameson Landimi misissueqqissaarnissamut piiaanissamullu akuersissutit ingerlatseqatigiiffimmit White Flamemit pisiarigai ilisimatitsivoq.

Thomas Varming assigalugu naalakkersuisoqarfiup pisortaa Amerikamiut uuliasiornissamik neriuutaata piviusunngornissaa ilimananngilluinnartoq naliliivoq.

- Oqarsinnaavunga nassaanngisaannarnissaat ilimanaateqarluinnartoq, Jørgen Hammeken-Holm oqarpoq.

Aatsitassanut Inuussutissarsiornermullu Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørgen Hammeken-Holm Greenland Energy Company uuliasiornissamut inerteqqummit eqqugaasimanngitsoq oqaluttuarpoq. Tamanna inatsit atuutilertinnagu akuersissummik tunineqarsimaneranik pissuteqarpoq. Assi © : Naalakkersuisut

Amerikamiut taama uuliaqartigisumik nassaaraluarpataluunniit, suliffeqarfik tuniniaalerallarnavianngilaq.

Jørgen Hammeken-Holm pitsaanerpaamik pisoqarpat ukiut tallimat qulillu akornanni qaangiuppata tuniniaalertoqarsinnaasoq naliliivoq.

Naatsorsuinerminut ingerlatseqatigiiffiup avatangiisinut sunniutissat pillugit akuersissummik, matusinissamut pilersaarutinik allanillu ingerlatseqatigiiffiup pissarsisariaqarnera tunngavilersuutigaa.

- Nassaassaqarunik piumasaqaativut tamakkualu assigisaat maleruartariaqarpaat, taava aatsaat piiasinnaatitaalissapput.

Greenland Energy Companyp uuliamik nassaartoqarsinnaanersoq misissorniarlugu marloriarluni qillerinissaa maanna pilersaarutaavoq.

Uuliamik piiaanissamut inerteqquteqarneq

Naalakkersuisuusimasut Inuit Ataqatigiit Nalerarlu uuliamik piiaanissamut juulimi 2021-mi inerteqquteqalerput.

Uuliasiorneq maanna unitsinneqassaaq nukissiuutillu ataavartut pingaarnerutinneqalissapput.

Taamaattumik KNR-ip Jørgen Hammeken-Holm Greenland Energy Companyp uuliamik ujaasinini qanoq ingerlatiinnarsinnaaneraa, Tunumilu uuliasiorfiusinnaasumut aningaasaliisinnaanersoq aperaa.

Greenland Energy Companyp aamma Dundas Titanium pigaa. Qaanaap eqqaani titanimik piiaaffimminniit titanimik piiaaniarsimasut, Jameson Landimulli maanna nuuttut, Jørgen Hammeken-Holm oqaluttuarpoq. Assi © : Markus Valentin / KNR

- Inerteqquteqarnerup taakkununnga sunniuteqarnera takusinnaanngilara, Jørgen Hammeken-Holm oqarpoq nangillunilu:

- Misissueqqissaarsinnaatitaapput, tamannalu assortorneqarsinnaanngilaq, Nassaarunillu piumasaqaativut tamaasa eqquutsikkunikkit aamma piiasinnaatitaapput.

Naalakkersuisoqarfimmi pisortap uuliasiornissamut inerteqqut uranimullu inatsisip qanoq atuutsinneqarnerata immikkoortinneqarnissaat kaammattuutigaa.

Uuliasiornissamut inerteqqut politikkikkut aalajangiinerusoq, tassa uuliamik qalluinissamik misissueqqissaarnissamillu qinnuteqaatit tamarmik siunissami mattunneqarnissaat taassuma oqaatigaa.

Misissueqqissaarnissamulli akuersissutinut tunniunneqareersimasunut tunngassuteqanngilaq.

Energy Transition Minerals (ETM) Kuannersuarniittoq ima eqqarsarsimappat paasisinnaaviuk: ’Sooq naalakkersuisoqarfik inatsisiliortoqareersoq ETM-imut inerteqqusiissava, uuliasioqatigiiffiilli inerteqquteqarfiginagit?'

- Aap, paasisinnaavara. Tamannami eqqartuussivimmi ilaatigut maannakkut misissorneqarpoq.

ETM-ip uranimut inatsit naapertorlugu nutaamik akuersissuteqarnera Greenland Energy Companyllu uuliasiornissamut inerteqquteqalertinnagu akuersissummik pisoqaanerusumik tunineqarnera pissutaasinnaava?

- ETM eqqarsaatigalugu taanna piiaanissamut akuersissummik nutaamik tunineqarpoq.