Kinamiut sakkutuui piffissami matumani aarlerinanngillat, kisianni Kina Issittumi sakkussiorpoq, tamannalu Danmarkimit nunatsinniillu ilungersunartuutinneqarnissaa isumatusaarneruvoq.

Berlingske nalunaarusiaq nutaaq "Kina som global militær stormagt – militærstrategiske perspektiver for dansk forsvar" Illersornissamik ilinniarfimmeersoq tunuliaqutaralugu taama allaaserisaqarpoq.

Kinap Issittumi Siunnersuisoqatigiinni alaatsinaatsutut inissisimavoq, suliniaqatigiiffilli naammanngitsuunerarlugu periusissiamik allagartamik 2018-imi saqqummersitsivoq. Nalunaarusiami allaatiginnittup aappaa, Camilla Tenne Nørup Sørensen Berlingskemut oqarpoq.

- Siunnersuisoqatigiit nunanut Issittumi oqartussaaffeqartunut taamaallaat sunniuteqartitsisarput, Kina taamaalilluni toqqaannartumik sunniuteqarsinnaanani.

Kinap Issittumut soqutiginninnera immap naqqani pinngortitamit pissarititaasunik piiaanissamut tunnganeruvoq. Kinalli nunatsinni sikup aakkiartornera ilutigalugu aamma niuernikkut aqqutinik nutaanik periarfissaqalernissaa ilutigalugu "avannarpasissumi siilikimik niuertut aqqutaannik" taagorneqartumik ammaanissaq aamma soqutiginartikkaa, Berlingskep aamma allaaseraa.

Kinamiut umiarsui Issittumukartut

Kina USA-mut unammillersinnaasunik sakkutooqarniartut nalunaarusiami allassimavoq. Taamaammat piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu 2049-p tungaanut pilersaarusiaqarpoq. Illersornissaqarfiup Isertortumik paasiniaasartuisa Kinap sakkutuuisa ukiuni tulliuttuni qulini Issittumiilernissaat nalilerpaat.

Kinamiut timmisartuat qaartartunik nakkakaatitsisartoq siorna juulimi Alaskap qanittuatigoorpoq, kinamiullu sineriammi alapernaarsuisui russit sakkutuuisa umiarsuaat peqatigalugit piffissaq sivitsoq qaangiuttoq sungiusarlutik – sungiusarnerillu taakku amerlanerulerumaartut Illersornissamut ilinniarfiup nalilerpaa.

Taamaammat Kalaallit Nunaat, Danmark, Savalimmiut iligisallu illersornissamik suleqatigiinnerminnik pitsanngorsaanissaat nalunaarusiami kaammattuutigaat, taamaaliornikkummi pingaartumik kinamiut sakkutuuinik misigisassarsiortunik Issittukkoortunillu naapitsinissamut piareersimasoqassaaq.

Russit sakkukillinerat – kinamiut sakkortusinerat

Ruslandip Kinallu nunat BRIKS-imiittut issittumi sunniuteqarnerulertinniarsarisimagaat Berlingskep allaaseraa. BRIKS tassaavoq nunat Natomi nunat avataanniittut aningaasaqarnikkut politikkikkullu peqatigiiffiat, nunat ilaasut tassaapput Brasilia, Rusland, India, Kina, aamma Afrikap kujataa.

Ruslandip Kinamik suleqateqarnissaa ullumikkut pingaaruteqangaatsiarpoq, Ruslandimmi aningaasaqarnera iliuuserisanut kinguneqartitsiffiuvoq, sulilu Ukrainemut aamma sorsulluni.

Taamaammat Ruslandip suli sakkukilleqqinnissaa Kinamut Ruslandip Issittortaani suli periarfissaqartitsinerussaaq, tamannalu sakkutuuisa atorluarusuppaat.

- Nunat issittumiinngitsut issittumi oqartussaaffeqaleqqaassagunik ineriartornerup uterteqqinniarnissaa ajornakusuussaaq, Camilla Tenna Nørup Sørensen Berlingskemut oqarpoq.