KNAPK nuna tamakkerlugu akerliussutsimik takutitsinissamik kajumissaarisoq
Sinerissamut qanittumi aalisartut piniartullu kattuffiata, KNAPK-p, ilaasortani Royal Greenlandip saarulliit kiilumut akii 23 procentinik, tassa 10,75 koruuniniit 8,25 koruuninut appaaneranut nuna tamakkerlugu akerliussutsimik novembarip aallaqqaataani takutitsinissaannik kajumissaarpai.
Politikerit iliuuseqanngippata aalisartorpassuit akiliisinnaajunnassasut, KNAPK isumaqarpoq.
- Aningaasat pisissutigineqarsinnaanissaat eqqarsaatigalugu ulorianartorsiorput sinerissap qanittuani aalisartut saarullinniarneq eqqarsaatigalugu.
- Akii inissisimaneri eqqarsaatigalugit aningaasat pisissutigineqarsinnaanissaat aammalu akilersukkat allallu eqqarsaatigalugit ajuissumik inissisimalerput. Assersuutigalugu ukiup nikinnerata nikilernerataluunniit missaani ikummatissat akiat qaffassagaluarpat ingerlasinnaajunnaartorpassuussapput, taannalu inuiaqatigiinni nappanneqarsinnaanngilaq, KNAPK-p siulittaasua Nikkulaat Jeremiassen oqarpoq.
Pissaaneqarnerusumik inissisimanermik atornerluisoq
Namminersorlutk Oqartussanit pigineqartoq, Royal Greenland, illuinnaasiorluni tunisinermi akinik appasippallaartunik aalajangersaalluni pissaaneqarnerusumik inissisimanermik atornerluisoq, KNAPK isumaqarpoq.
Taamaammat KNAPK politikerit iliuuseqaqqullugit akerliussutsimik takutitsinissamik kajumissaarinermik saniatigut aalisakkanik tunisassiorfissuaq, Royal Greenland, Atuisoqarnermut Unnammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfimmut aamma maalaarutigaa.
- Neriuutigissavarput tusarnaarneqassalluta aammalu alloriartoqassasoq, aammalu qinersisartut sulisitsisuupput politikerinut. Taakkua tusaaniarluta suleqatigalutalu aallartittoqassasoq, massakkut taamaattoqannginnami, Nikkulaat Jeremiassen oqarpoq.