Innersuussut: Kunngeqarfiup Kina Ruslandilu ataatsimik nipeqarluni oqaloqatigiliuk
Kalaallit Nunaat, Savalimmiut Danmarkilu Kinap Ruslandillu Issittumiinnerannut ataatsimut ingerlaveqarnissamut isumaqatigiittariaqarput.
Tamanna Kunngeqarfiup Danmarkip nunanut allanut, sillimaniarnermut illersornissamullu tunngatillugu Issittumi inissisimanera pillugu, arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumik, misissueqqissaarnermi innersuussutit pingaarnerit ilagaat.
Issittoq pillugu misissueqqissaarnermi innersuussutit, juuni 2020
- Ruslandip issittumilu naalagaaffiit allat akornanni oqaloqatiginnittarnermut pitsanngorsaaneq
- issittumi naalagaaffiit akornanni sillimaniarnermut politikkimut tunngasumik oqalliffiusinnaasumik pilersitsineq
- Ruslandip Kinallu Issittumi iliuusaannik eqqarsaatiginnilluinnaqqissaarneq aamma russit kinamiullu USA-mut Naalagaaffeqatigiinnullu atatillugu ernumassutigineqarnerannut atatillugu USA-p suleqatiginera
- Danmarkip, Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkikkut suleqatigiinnerannik pitsanngorsaaneq
- Kalaallit Nunaata, Savalimmiut Danmarkillu nunani allamiut aningaasaliisartut Issittumi Atlantikullu Avannaata suani aningaasaliisinnaanerat aamma aningaasaliissannginnerat isumaqatigiissutigissagaat
Tusarfik: "Issittumi sillimaniarnermi politikkimi allanngorarnerit nutaat – Kunngeqarfiup Danmarkip periarfissai unammillernartitaalu.” DIIS, juuni 2020.
Misissueqqissaarneq Danmarkip nunanut allanut tunngasunut ministereqarfiata Dansk Institut for Internationale Studierimut (DIIS) suliakkiissutigaa. Nuummi Ilisimatusarfimmit, Københavnip Aalborgillu Universitetianit Danmarkimilu Illersornissaq pillugu ilinniarfimmi ilisimatuut aamma misissueqqissaaqataapput.
Issittumi eqqissisimasoqaannarnissaa issittumilu Naalagaaffiit akornanni pitsaanerusumik oqallittoqartalernissaa anguniagaavoq.
Tamanna Kalaallit Nunaata, Savalimmiut Danmarkillu Naalagaaffeqatigiinni pingaartumik Ruslandimut Kinamullu qanoq oqaloqatiginnittarnissaq pissusilersuuteqartarnissarlu isumaqatigiissutigisinnaagunikkit anguneqarsinnaavoq.
AAMMA ATUARUK Aaja Chemnitz: Issittoq siunissami immaqa saqitsaaffiussaaq - taava qanoq iliussaagut?
- Kunngeqarfiup nunanut allanut politikkikkut iliuuseqarnermini angusaqarluarnerpaatut saqqummersinnaassaguni naalagaaffeqatigiinniittut pingasut nunanut allanut sillimaniarnikkullu politikkikkut ataatsimut ingerlaveqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq, DIIS-imit ilisimatuuneq Mikkel Runge Olesen misissueqqissaarnerup ataasinngornermi saqqummersinneqarnerani oqarpoq.
Kisianni nunarput, Savalimmiut Danmarkilu Issittumi assigiinngitsunik soqutigisaqarput – pingaartumik aningaasarsiornermut tunngatillugu.
Taamaammat nunani allamiut aningaasaliisartut Issittup Atlantikullu Avannaata suani aningaasaliisinnaanerat aningaasaliissannginnerallu pillugit nunat pingasuusut isumaqatigiissuteqartariaqartut, misissueqqissaarnermi innersuussutigineqartut aapparat.
Tamanna nunat pingasut ataatsimoorlutik nunanut allamut sillimaniarnermullu tunngasunik imminnut akuutinnerullutik isumaliuteqarneratigut anguneqarsinnaasoq innersuussutit pingajoraat.
Rusland pingaaruteqarnertut inissisimasoq
Ilisimatuut qassiiusut misissueqqissaarnerminni Rusland - Issittumi nunani anginerpaalluni – pingaaarnerpaasoq erseqqissaatigaat.
Nunat kitaaniittut Ruslandillu atassuteqaqatigiinnerat, Ruslandip qeqertaasaq Krim Ukrainemiittoq 2014-imi tiguarmaguli, ingerlanerliorpoq. Tamanna Ruslandip ataatsimiinnerni qassiiusuni pingaartumik EU-mit peqataatinneqannginneranik kinguneqarpoq.
Tamatuma saniatigut Krim pillugu aaqqiagiinngissuteqartoqalerneraniilli Issittumi Siunnersuisooqatigiinni qullersani ataatsimiittoqarsimanngilaq.
Issittumili eqqissiviilliortoqalinnginnissaa pissutigalugu Ruslandimut qanimut oqalliseqateqartarnissaq pingaaruteqartoq, misissueqqissaarnermi allaatiginneqataasoq, illersornissaq pillugu ilinniarfimmit major, Steen Kjærgaard oqarpoq.
AAMMA ATUARUK USA-p Kalaallit Nunaannut millionilikkaanik tapiissuteqarnera Ruslandimit isornartorsiorneqartoq
- Sakkutooqarnikkut susoqarnera pillugu Ruslandip ataatsiminnermi peqataasarnissaa immikkut pingaaruteqarpoq.
Ruslandip issittumut sammisunik ukiuni kingullerni sakkutooqarfiliortiterlunilu pioreersunik ammaaqqippoq. Tamanna pingaartumik USA-p Naalagaaffeqatigiinnilu naalakkersuisut ernumanartoqartippaat.
Ruslandimut qaninnerusumik attaveqalernissaq issittumi naalagaaffiit akornanni oqallittarfimmik nutaamik pilersitsinikkut anguneqarsinnaasoq, innersuussutit sisamaraat.
Aamma naak Issittumi nunat, matumani Issittumi Siunnersuisoqatigiit Arctic Fivelu ilanngullugit, qassiiusunik oqallittarfeqareeraluartut. USA-lli sillimaniarnermut politikki pillugu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni, taaseqataasinnaanani nakkutilliisorpassuaqarfiusumi, oqallisiginnikkumanani aalajangernikuuvoq.
Taamaammat issittumi naalagaaffiit akornanni oqallisigineqalersinnaasut pillugit ataatsimoortumik oqallittarfimmik nutaamik sammisanik tamanik, aamma illersornissaq pillugu oqalliffiusinnaasumik pilersitsinissaq pisariaqartoq, innersuussutigineqarpoq.
Naalagaaffeqatigiit USA ingerlaqatigisariaqaraat
Kingullertut minnerunngitsumillu Kunngeqarfiup Danmarkip USA Kinap Ruslandillu Issittumi iliuuserisaat pillugit qanimut suleqatigissagaat innersuussutigineqarpoq.
AAMMA ATUARUK USA-p Nuummi sinniisoqarfissaa sapaatip-akunnerata tulliani ammassasoq
Tamanna nunatta, Savalimmiut Danmarkillu USA-p Kinamut Ruslandimullu tunngatillugu Issittumi nutaanik iliuuseqarnissaanut amerikamiut aalajangiinissaannut sunniuteqarluarsinnaanissaannut qulakkeerutaassaaq.
Misissueqqissaarneq naalagaaffeqatigiinni nunat Kunngeqarfiup Issittumi Periusissiaanik maanna oqallisigileruttugaasa pinnginnerani suliarineqarpoq.
