Uuliasiortut pisortaat Ittoqqortoormiiniippoq, apeqqutilli ilai akissuteqarfiginngilai
Ittoqqortoormiini innuttaasut amerlasuut innuttaasunut ataatsimiititsinermut pingasunngornermi nalunaaqutaq 19.30 peqataapput.
Tassani uuliasioqatigiiffimmi Greenland Energymi pisortaq Amerikamiu Robert Price ujarassioorlu ingerlatsinermilu pisortaq Olga Solovieva saqqummiussipput.
Ataatsimiititsiffimmi tujuuluit nasartallit suliffeqarfiup ilisarnaataanik naqinnillit iliorarneqarsimasut takussaapput, oqalugiartarfiullu eqqaanni nerrivik naatitanik nutaanik ulikkaarpoq.
Pisortaq illoqarfimmiut naapitaat pisortamit tusagassiuutikkut oqaaseqarluni saqqummertartumit allaaneruvoq.
Robert Pricep Jameson Land nunarsuarmi uuliasiorfissuit tulliattut qaammatini arlalinni eqqartorpaa. Uuliat nappartat 13 milliardit nassaarissangavai.
Allaallumi USA-p Iranimut sorsulernerata kingunerisaanik Iranip Kangerliumanersuup nerukinneratigut Hormuzikkut uuliamik pilersuinermik matusinerata kingorna nunarsuup kitaani nukissiuutitigut ajornartorsiummut aaqqissutaasinnaasoralugu, pisortaq oqarpoq.
Geus Grønland taama uuliaqartiginissaa ilimananngilluinnarnerarlugu oqaluttuarpoq. Taakkua 50 millioninik nappartanik uuliaqarnera ilimanarnerunerarlugu naliliipput. Kisitsilli taanna nalorninartoqarpoq.
Robert Pricep uuliasiorluni qillerinerit ukiaru aallartinnissaat aamma oqaluttuaraa. Tamannali aatsitassanut naalakkersuisoqarfimmi pisortap Jørgen Hammeken-Holmip eqqunnginnerarpaa.
Ujarassiuutulli misissuilluni qillerinerit pineqarput.
Amerikamiu innuttaasunut pingasunngornermi oqalugiarami, Namminersorlutik Oqartussat paasissutissiineranut isumaqataalluinnarnerarpoq.
Tamanna pissutigalugu inuit arlallit kina upperissanerlugu apeqqutigaat.
Uuliaqassusaat qularnartoq
Robert Pricep uuliat nappartat milliardit pineqartut aalajangiusimavaa.
Taamaakkaluartorli innuttaasunut ataatsimiitsitsinerup nalaani tamanna naggataatigut qularutigalugu arlaleriarluni oqaatigaa.
- Annertuumik nassaartoqaratarsinnaavoq. Kisianni naluarput. Puilasuliani marlunni ukunani qillerinngikkutta paasinngisaannassavarput.
Greenland Energyp kisitsisit atugai nalinginnaasumik atorneqarneq ajoraluartut Geusip KNR-imut siusinnerusukkut oqaatigaa. Geus-ip kisitsisaatimi eqqortuunissaannut 10 procentiinnarmik periarfissaqartoq 2022-mi nalunaarusiami allappaa.
Innuttaasunut ataatsimiitsitsinermi peqataasut ilaata pisortap allanik oqaloqateqaraangami uulianik nappartanik milliardilinnik nassaarnissaq qanoq ililluni taama qulakkeeqqarpalutsigisinnaaneraa nunaqavissunillu oqaloqateqarnermini uuliamik nassaartoqarnissaa qularnarnerarsinnaaneraa apeqqutigaa.
- Uuliaqarnersoq naluarput. Kisianni ilimagaarput. Ingeniøreritta nalunaarusiaanni uuliaqartorujussuusoq allassimavoq. Kisianni qillerilertinnata paasisinnaanngilarput, Robert Price akivoq.
- Qulakkeeqqissaaqqasugut oqaatiginngisaannarpara. Ilisimatoortatta uuliaqarnerata ilimagigaat ilimagaara.
Ittoqqortoormiinut aningaasat
Nunarput uuliamit aningaasannassava, imaluunniit aningaasat illit suliffeqarfinnukaannassappat?
Innuttaasut pingasunngornermi ataatsimiititsinermi peqataasut ilaat aperivoq.
- Kalaallit Nunaat akileraarutit 15 procentiisa missaannik pissarsissaaq. Tamatuma saniatigut allatigut akileraaruteqartoqarlunilu uuliamik nassaassagutta aningaasatigut ineriartortoqassaaq, pisortaq akivoq.
- Nunaqavissunik atorfinitsitsinissamut aalajangiusimavugut. Uuliamik nassaassagutta – tamannalu ilimagaara – taava aningaasaateqarfimmik immikkut ittumik sanassaagut.
Suliffissat qanoq amerlatigissappat?
- Naluarput. Amerlasoorujussuusinnaapput. 100-t ataallugit imaluunniit 100-t sinnerlugit amerlassuseqarsinnaapput, amerlanerusinnaallutillu.
Avatangiisinik eqqarsaatiginninneq
Ittoqqortoormiini najukkami siunnersuisoqatigiit suliffeqarfiup akuerisassaanik arlalinnik pingasunngornermi piumasaqaasiorput.
Piniartunut illuaqqanik sanaartortoqarnissaa aamma Jameson Land Basinip suliffeqarfimmit suliaqarfigineqalinnginnerani assiliortorneqarnissaa piumasaqaatit ilagaat.
Tamanna sumiiffiup umimmanniarfiusarneranik aamma avatangiisit uuliasiorluni qillerinerup, suli qanoq sunniuteqartiginissaanik ilisimaneqanngitsumik, sunniivigineqarnissaanik pissuteqarpoq.
Robert Pricep suut tamarmik Namminersorlutik Oqartussat qanimut attaveqarfigineratigut aamma suliffeqarfiup kalaallit avatangiisinut atatillugu piumasaqaataanik malinneratigut ingerlanneqassasut, ataatsimiinnerup nalaani arlaleriarluni oqaatigaa.
