Ilisimatuussutsikkut misissuisup Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissaaneq misissuiffigaa

Rusland sakkutooqarfimmik aammaaqqippoq russit timmisartuisa Kalaallit Nunaanni amerikkamiut sakkutooqarfiat Pituffik angusinnaalerlugu. USA akissuteqarpoq Issittullu imartaani umiarsuarnik sorsuutinik atuutilersitsilluni russit alapernaarsorniarlugit. Aamma EU-Kommissionen Issittumi najuunniarpoq Nuummi allaffeqarnermigut.

Nunarsuarmi politikikkut isiginninnermi Kalaallit Nunaat Issittorlu annertoqisumik massakkut maluginiarneqarput.

Tamatuma Kalaallit Nunaata Danmarkilliu akornanni qanoq sunniuteqarneranik ilisimatuussutsikkut misissuisup Marc Jacobsenip misissorniarpaa.

Taanna post.doc. -iuvoq Cambridge Universitet-imilu Issittumi nunat assigiinngitsut akornanni politiki pillugu ilisimatuussutsikkut misissuisuulluni. Qanittumi ilisimatuussutsikkut misissuinermik ingerlatsilissaaq ukiuni marlunni Dansk Institut for Internationale Studier-imi ingerlanneqartussamik. Issittup nunarsuaq tamakkerlugu politikikkut soqutigineqaleraluttuinnarnera Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornannut qanoq sunniuteqassanersoq misissuinermi sammineqassaaq.

- Ukiuni kingullerni quliniit femteninut Issittoq nunat assigiinngitsut akornanni soqutigineqaleraluttuinnarpoq, Marc Jacobsen KNR-imut oqarpoq.

- Avataaniit pingaartumik Kalaallit Nunaannik soqutiginninninnerup takuneqarsinnaanera ilutigalugu Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni pissutsini pisoqaleraluttuinnarpoq. Siornatigut Danmarkip nunat allat pillugit politikkiani immikkut killiligaagaluarluni massakkut Issittoq aamma Kaallit Nunaat Danmarkimi nunat allat pillugit politikikkimi pingaarnerpaanut tallimanut ilanngussimavoq, itisiliivoq.   

AAMMA ATUARUK Issittoq pillugu iliuusissiornissaq ukiumi nutaami tangomik qiteqatigiinnertut ittumik nangissaaq

Tassami Danmarkip Issittoq eqqarsaatigalugu sunniuteqarsinnaanera Kalaallit Nunaannit avissaartinneqarsinnanngilaq.

- Kalaallit Nunaat Issittumiimmat, Danmark Issittumi pissaaneqassaguni Kalallit Nunaata issittumiinnera pisaariaqartilluinnaraa, Kalaallit Nunaata, ilisimalluarpaa, Marc Jacobsen oqarpoq.

Issittumi Siunnersuisooqatigiit aamma akisussaafimmik agguaaneq nutaaq

Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit paasilluarumallugit ilisimatuussutsikkut misissuisup misissorniarpaa nunat taakku marluk Issittumi Siunnersuisooqatigiinni qanoq inissisimanerat. 

Kalaallit Nunaata Danmarkillu Savalimmiut peqatigalugit Issittumi Siunnersuisooqatigiinni siulittaasuuneq 2025-mi tigussavaat. Tassani akisussaaffimmik tigumminninneq nunani taakkunani pingasuni piviusumik allanngoreerpoq.

Danmarkip, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu akornanni naalagaaffeqatigiinnermi aasaq kingulleq ataatsimiinnermi erserpoq Kalaallit Nunaat siulliulluni Naalagaaffeqatigiinneq sinnerlugu Issittumi Siunnersuisooqatigiinni oqaaseqartartuussasoq allattuullunilu. Tullinnguuttut tassaapput Savalimmiut Danmarkilu.

 - Tamanna assersuutaavoq Danmarkimut apeqqutaalluinnarmat Kalaallit Nunaannut ataneq, taamani Marc Jacobsen KNR-imut oqarpoq.

USA inituneruvoq

Ilisimatuussutsikkut misissuinermik suliniuteqarnermini aamma sammissavai USAp, Ruslandip aamma Kinap Kalaallit Nunaannik soqutiginninnerat Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni pissaanermut qanoq sunniuteqassanersoq.  

Tassami taamani USAp præsidentiata Donald Trumpip Kalaallit Nunaata 2019-imi aasakkut pisiariniarnerata kingornatigut pisoqarsimaqaaq. Assersuutigaliugu USA Nuummi allartitaqalerpoq Naalakkersuisulliu suleqatigaluit arlalinnik suleqatigiinnissamut millionilikkaanik nalilinnik isumaqatigiissuteqarpoq .

AAMMA ATUARUK Nuummi Amerikamiut aallartitaat: We are here to stay

Ilutigalugu nunap tassuma Issittumi sakkutooqarnikkut nutarterivoq ilaatigut umiarsuarnik sorsuutinik pilersitseqqilluni taaneqartartumik ”The second fleet”. Issittup aakkiartornerani pissaaneqarnikkullu inissisimanermik erseqqissaanissamik periarfissaqalernermi tamanna pivoq, Marc Jacobsenip erseqqissarpaa.

Naallu Det Hvide Hus-imi USA-mi præsidentiussuseq Joe Biden-ip tigummagu oqallorissaarneq allanngoraluartoq, USAp Issittumi sakkutooqarnikkut  najuunnera minnerulinngilaq, naliliivoq.   

- Immaqa isumaqartoqaraluarpoq tamanna Trumpimut killeqartoq, kisianni Biden taamatut ingerlanermut nangitsivoq. Assinganik oqallorissaarnikkuunngitsoq kisianni USAp sakkutooqarnikkut najuunnera nutarterpaa, oqarpoq.