Issittoq pillugu iliuusissiornissaq ukiumi nutaami tangomik qiteqatigiinnertut ittumik nangissaaq
Ukioq manna Kalaallit Nunaat, Savalimmiut aammalu Danmark issittoq pillugu ataatsimoorussaminnik periusissioqatigiipput.
Nunatsinni Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte Bourup Egedep isumaqatiginninniarneq tangomik qiteqatigiissuteqarnertut taavaa. Politikkikkullu periusissioqatigiilluni qiteqatigiinnertut ittoq takillunilu sivisusussaavoq.
Naalakkersuisut avammut aamma nalunaaruteqarnikuupput, nunarput nammineerluni Issittoq pillugu suleriusissamik periusissiussasoq, aammali suleqatigiinnissamut Savalimmiunut Danmarkimullu matumik ammatitsiffiussasoq.
Nasiffimmut atasumik Illersornissaq pillugu ilisimatusarfimmi, tassa Ilisimatusarfimmi Nunanut allanut Illersornissarlu pillugu immikkoortortaqarfimmi lektoriusoq Jeppe Strandsbjerg naapertorlugu, nunarput ataatsimoorussamik periussissioqatigiissuteqanngikkaluarluni ingerlasinnaagaluarpoq.
- Saattukujuumik manngersumik oqaruit aap angissaanga, taanna oqarpoq nangipporlu:
- Kalaallit Nunaata tungaaniit oqartarput, Issittoq nunanut allanut politikkiusoq, pissutigalugu Kalaallit Nunaat issittumi inissisimammat.
Issittoq pillugu periusissiaq
Issittumi periusissiaq ukiunut qulinut atuuttussaq Kalaallit Nunaata, Danmarkip Savalimmiormiullu 2011-mi isumaqatigiissutigaat.
Issittoq eqqissisimaffiusoq isumannaatsorlu sulissutigineqassasoq taamanikkut atsioqatigiissutigineqarpoq, Issittumilu avatangiisit mianeralugit ineriartortitsisoqarnissaa aamma isumaqatigiissutigineqarluni.
Tamatuma saniatigut Issittumi imminut napatilluni ineriartortitsinissaq, inuiaqatiinnut piujuaannartitsinissaq aamma anguniarneqarpoq.
Nunat pingasut nunani assigiinngitsuneersunik qanimut suleqateqarnissaq aamma isumaqatigiissutigaat.
Nunat pingasut akornanni isumaqatigiissut 2020-p naanerani atorunnaarpoq.
Nutaamik periusissiaqalernissaq suli isumaqatigiinniutigineqarpoq.
Naalagaaffeqatigiit issittumi iliuuseqartortaat aalajangiisuusssaaq
Danmarki tamatumunnga tunngatillugu ima inissisimavoq, Naalagaaffeqatigiit issittoq pillugu iliuuseqartortaasut akornanni Kalaallit Nunaat peqataanngippat taava iliuussissiassaq isumaqarnavianngitsoq.
Danmark ima nalunaarniartutut ippoq, Issittoq pillugu iliuusissiortoqarsinnaasoq, aamma Kalaallit Nunaata nammineq nipini atoraluarpaguluunniit, Jeppe Strandsbjerg nassuiaavoq.
- Nunanut allanut politikki naalagaaffeqatigiinnermiippoq, Kalaallit Nunaat naalagaaffeqatigiinnerup aqqani nammineerluni Kalaallit Nunaanut tunngasunut isumaqatigiissusiorsinnaavoq aammalu nunanut allanut politikki Kalaallit Nunaanut tunngassuteqartunik imaqarpat nammineerluni ingerlatsisinnaavoq, Danmarkillu naalakkersuisoqarfiata tungaaniit tamakku suleqatigiissutigisassatut nukittorsaavigisassatullu isigineqarput, Ilisimatusarfimmi lektori oqarpoq.
Taamaammat taanna naliliivoq, Danmarkip tungaaniit annertuumik ataatsimoorullugu iliuusissiornissamut tunngatillgu suleqatigiinnissamik isumaqartoqarpoq.
- Tassa ataatsimoorullugu iliuusissioqatigiinneq isumaqarluartussaq, taanna oqarpoq.
Issittumi piginnaasaqalernissamut isumaqatigiissummut ilasseraanngitsut
Kalaallit Nunaat Danmarkilu suliamut allamut tunngatillugu aamma imminnut saneqqutiinnarput.
Danskit illersornissaq pillugu ministeriata Trine Bramsenip februaarimi Issittumi illersornissamut tunngasut pillugit pilersaarutaasut sakkutooqarnikkullu nutaamik aaqqissuusseqqittoqarnera aammalu Savalimmiuni radari atorlugu nakkutiginninneq, aammalu Kalaallit Nunaani illersornissaq pillugu ilinniartitaanissamut tunngasunik saqqummiussinermini, Kalaallit Nunaanut tunngasortaanut tunngatillugu iluamik ataqatigiissitsilluanngilaq.
- Isumaqarluinnarpunga, Kalaallit Nunaata Issittumi piginnaasaqalernissamut isumaqatigiissummut tunngatillugu akerliunera pissutaalluni aalajangiussaq saqqummiussarlu pillugu iluamik ilisimatitsilluartoqanngitsoortoq. matumanimi Kalaallit Nunaat Danmarkillu ataatsimoorussarinngilaat, Danmarkilliuna Illersornissamut tunngatillugu saqqummiussinera, Jeppe Strandsbjerg oqarpoq.
Tassami Issittumi piginnaasaqalernissamut isumaqatigiissut pineqartoq, Nunanut allanut naalakkersuisuusimasumit Pele Brobergimit Naleqqameersumit assut akerlerineqarsimavoq.
- Erseqqilluinnarpormi, danskit Illersornissaq pillugu ministeriata Issittumi piginnaasaqalernissamut isumaqatigiissut saqqummiummaguli aammalu Pele Broberg tamatumunnga tapersersuinani pisortatigoortumik nalunaarmalli tamanna uninngagallartutut isikkunittoq, Jeppe Strandsbjerg oqarpoq.
Utaqqimaarneq
Tamanna taava ima isumaqarpoq, Kalaallit Nunaata, Danmarkip Savalimmiullu akornanni Issittumi piginnaasaqalernissamut isumaqatigiissummut tunngasumik ataatsimoorussamillu Issittoq pillugu iliuussissioqatigiinnissaraluamut tunngatillugu suliniarnerigaluaq maanna unittooqqavoq.
- Maanna pissutsit imaalerput utaqqisariaqalerpugut, tassami Kalaallit Nunaata tungaaniit oqarput, isummeqqaartariaqarlutik, qulakkeerinneqqaartariaqarlutik aammalu tassunga tunngasumik politikkilioqqaartariaqarlutik.
Issittoq pillugu periusissiaq tangomik qittataasussaq
December 2020: Nunanut allanut Naalakkersuisoq KNR-mut oqarpoq neriuutigigitsik nunatta, Danmarkip aammalu Savalimmiut ukiuni qulini Issittoq pillugu iliuusissiaat 2021-iutinnagu saqqummiussinnaassagitsik.
31. december 2020: Kunngeqarfiup Danmarkip Issittoq pillugu periusissiaa 2011-2020 atorunnaassaaq
Februar 2021: Inatsisartut nalunaarutigaat, ataatsimoorussamik iliuusissioqatigiinnissaq unitsikkallarneqartoq.
Marts 2021: Inuit Ataqatigiit qinersivimmi ajugaapput Nalerarlu naalakkersuisooqatigilerpaat
Juni 2021: Naalakkersuisuusimasoq Naleqqameersoq Pele Broberg KNR-mit apersorneqarluni oqarpoq; Danmarki Savalimmiullu ataatsimoorussillutik iliuusissiussasut Kalaallit Nunaajunngitsoq.
Juni 2021: Naalakkersuisut siulittaasuata Múte B Egedep aalajangiusimavaa, nunanut allanut politikkimut tunngatillugu Kalaallit Nunaat malunnarnerusariaqartoq. Soorlu nammineerluni iliuusissiornermigut, taassumali Danmark Savalimmiullu mattutinngilai
Juni 2021: Savalimmiut avammut nalunaarpoq, nunatta nammineq periusissiorusussuseqarnera salliutinneqartariaqartoq, naalagaaffeqatigiinnerup aqqani periusissiornissaminngarnit.
Jeppe Strandsbjergip aalajangiusimallugu oqaatigaattaaq, piffissanngortariaqalersoq Naalakkersuisut erseqqissumik nalunaartariaqalernerat ataatsimoorussamik iliuusissioqatigiinnissamut peqataassanerlutik peqataassannginnerlutilluunniit.
- Imaassinnaavoq utaqqinerput killeqartariaqalissasoq, kunngeqarfiup aqqani Kalaallit Nunaanni Issittoq pillugu iliuusissioqatigiittoqarusussappat, taamaalillugulu Kalaallit Nunaat aalajangeqqullugu nukingisaarneqartariaqalissaaq. takorlooruminaassaqaarli Københavnimi issialluni Kunngeqarfiup aqqani iliuusissiorniassagutta nalullutigulu tamanna Kalaallit Nunaata akuerissaneraa.
Taamaammat utaqqisariaqarpagut.
Nunat sinniisaasa oqaloqatigiilluarnerat
Nunat sinniisaasa oqaloqatigiilluarnerat saqquminerpaavoq, taamani Naalakkersuisut Savalimmiut lagmandiannik danskillu ministeriunerannik juunip qaammataani naalagaaffeqatigiittut naapimmata.
Taakku pingasuullutik taamani isumaqatigiissutigaat atassuteqaatissamik ataatsimiititaliortoqassasoq, tassani ilaasortaallutik Naalakkersuisuni ilaasortat, Danmarkimi ministerit aammalu Savalimmiuni Naalakkersuisuni ilaasortat, isumaagaluarporlu ukiumut ataasiarlutik taakku naapittassasut nunanullu allanut tunngasunut politikki, isumannaallisaanermut politikki aammalu illersornissamut politikki eqqartortassagaat.
Jeppe Strandsberg naapertorlugu, ataatsimiititaliaq oqallinnermik pilersitsiffiusussaagaluarpoq, nunat taakku pingasut attaveqaqatigiillualernerannik nassataqartussamik. Ataatsimiititaliattaaq qulakkeertussaavaa,naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunanut allanut tunngasumik politikki, - illersornissamut isumannaallisaanermullu politikkimut tunngasunut aalajangiussat ataqatigiissarneqartarnissaat.
- Ataqatigiissaarinermut ajornartorsiutaasinnaasut aaqqinneqarsinnaanerisa oqaatiginissaat siusippallaarpoq, Jeppe Strandsbjerg oqarpoq.
