Qupalu Platou pappimik allagartamik angisuumik ernerisa marlulissat assinganik assiliartaqartumik tigummilluni novembarimi sila nillertoq Christiansborgip saavaniippoq. Allagartami “Inuit meeqqagut utertissigit” taassuma allassimavaa.

Qupalu Platoup erneri marluk Danmarkimi 2017-imi pinngitsaaliissummik arsaarinnissutigineqarput. Taassuma kisimiittuunini pissutigalugu taperserneqartariaqarami nammineerluni kommunimut saaffiginnissimalluni oqaatigaa.

- Ikiortissamik tuninanga meeqqakka tiguinnarnikuuaat.

- Avissaartitaaqqammeramik meeqqakka, aappaa børnehjemimut nooqqammerpoq, aappaa suli paarsisuminiippoq, Qupalu Platou oqarpoq.

Taassuma nukappiaqqat maanna qulingiluanik ukioqartut qaammammut akunnerit marluinnaat ilagisarpai.

- Angerlartikkusuppakka. Akuerinngilara taanna pisoq, aamma isumaqarpunga eqqunngitsumik pineqarlunga, taanna oqarpoq.

Københavnimi Christiansborgip saavani aamma Nuummi Inatsisartut saavanni pingasunngormat akerliussutsimik takutitsisoqarpoq, taakku danskit kalaallillu politikeriinut suaartaateqarniarput.

Akerliussutsimik takutitsisut danskit kommuniisa angajoqqaanut misissuutit isornartorsiorneqaqisut kitaani nunani kulturimut naleqqussarneqarsimasut kalaallinut ilaqutariinnut atorneqartarnerat unitsinneqarnissaat piumasaraat. Tamatuma saniatigut suliat misissuutinik isornartorsiorneqaqisunik atuiffiusimasut naliliiffigineqaqqinnissaat piumasaraat.

Suliaq kingullermik pisoq Keira Alexandra Kronvoldimut tunngasoq Københavnimi Nuummilu akerliussutsimik takutitsinermik kinguneqarpoq. Arnap pania Zammi Thisted Kommunimi ullut 14-it matuma siorna inunngoqqammiinnartoq pinngitsaaliissummik arsaarinnissutaavoq. Naallu Keira Alexandra Kronvold nammineq oqarnera naapertorlugu aliasungaatsiaraluarluni Christiansborgip saavanut akerliussutsimik takutitseqataajartorpoq.

- Ilungersunarpoq. Annernarujussuarluni.

- FKU pissutaalluni, aalajangernikuusaat pissutaalluni, 2 tiimi qaammammut marloriarlugu takusinnaavara paniga, taanna oqarpoq.

Taama ingerlasoqaannaanngilaq

Danmarkimi kalaallit meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inisinneqartorpassuit pillugit Københavnimi Nuummilu qaammammi matumani siusinnerusukkut aamma akerliussutsimik takutitsisoqarpoq.

Tamanna meeqqanut inuusuttunullu naalakkersuisup, Aqqaluaq B. Egedep (IA) aamma danskit isumaginninnermut ministeriata, Sophie Hæstorp Andersenip (S) akornanni ataatsimiinnermik kinguneqarpoq. Aqqaluaq B. Egedep oqarnera naapertorlugu isumaginninnermut ministerip danskisut kommuniinut angajoqqaanut misissuutinik isornartorsiorneqartunik kalaallinut angajoqqaanut atuinermik unitsitseqqusilluni allagaqarnissani neriorsuutigaa.

Sophie Hærstorpn Andersenilli KNR-imut allakkatigut sapaatip akunnerani matumani siusinnerusukkut akissuteqarnermini kommunit misissuutinik atuinerminnik unitsitsinissamut isumaliuteqaqqullugit kaammattuummik nassiussiviginiarlugit allappaa.

Keira Alexandra Kronvoldip pania ullut 14-it matuma siorna inunnguinnartoq pinngitsaaliissummik arsaarinnissutigineqarpoq. Assi © : DR/Rie Lund

Taamaammat akerliussutsimik takutitsisoqaqqippoq, Keira Alexandra Kronvoldilu peqataavoq.

- Neriuppunga politikerit tusarnaarlutik eqqortumik aalajangiissasut. Taama ingerlatsisoqaannarsinnaanngilaq. Naammaleqaaq. Kommunit nunatsinnit Danmarkimut nuunniariartugut matukkut kasuttoqattaarunnaassapput.

Arnarpassuit ilaqutariippassuillu naalliuttut

Nuummi akerliussutsimik takutitsisut Inatsisartut saavanni allagartat kalaallit meerartaasa Danmarkimi angajoqqaaminnit peersitaasimasut aqqanik ilaqartut apummut ikkussuussimavaat.

“Zammi” tussimik appaluttumik allassimavoq. Keira Alexandra Kronvoldip pania sapaatit akunnerisa marluk matuma siorna inunngortoq. Taavalu: Inuk, Aqqaluk, Julia, Hans, Amalie, Arnaaluk, Pilu, Angaju, Victoria, Nuunu, Nuka, Peter, Aleqa, Arnaq, Milo, Malik, Edvard, Bella.

Inatsisartut isaariaata saani majuartarfinni allagartat atinik allattuiffiusimasut naneruutillu Danmarkimi meeqqanut pinngitsaaliissummik arsaarinnissutaasunut eqqaassutissaapput. Assi © : Nicole Sander / KNR

- Anaanaasoq anniartoq tusagassiuutitigut takullugu annernarpoq, taannaannaanngilaq aamma amerlaqaat arnat allat ilaqutariit anniartut taamannak pineqartarnerat pillugu, Aviaja Ikila Abelsen Nuummi akerliussutsimik takutitsisunut peqataasoq oqarpoq.

Erni Lennert Sisimiuniit Nuummut tikeraartoq oqaluttuanit aamma attortisimalluinnarpoq.

- Kalaaleqatitta qallunaat nunaanni taamatut iliorfigineqarnerat nunasiaataanermut ilisarnaataasorujussuummata, nuanneeqimmata uanga maajugisutut isigigakkit taamatut iliornerat inuiaat taamatut iliorneqarsinnaanngimmata, taanna oqarpoq.

Inatsisartut saavanni qinikkat arlallit akerliussutsimik takutitsisunut oqaaseqarput. Naalakkersuisut siulittaasuat, Múte B. Egede (IA) aamma meeqqanut inuusuttunullu naalakkersuisoq, Aqqaluaq B. Egede (IA) oqaaseqarput. Københavnimi Christiansborgip saavani folketingimut ilaasortat kalaallit Siumumeersoq, Aki-Matilda Høegh-Dam aamma IA-miit Aaja Chemnitz aamma oqaaseqarput.

- Meeqatta kinaassutsiminnik, kulturiminnik oqaatsiminnillu sumiikkaluarunilluunniit ilisimanninnissartik pisinnaatitaaffigaat, Aki-Matilda Høegh-Dam torlulaartaatikkut oqarpoq.

Oqaatsilli Qupalu Platoumut saammarsaataasinnaajunnaarsimapput.

- Meeqqakka uterteqqikkusuinnarpakka nunatsinnullu angerlaqqilluta, taanna oqarpoq.