Danskit isumaginninnermut ministeriat angajoqqaanut misissuut oqallisaangaatsiartoq pillugu kommuninut allakkamik nassiussisoq
Danskit isumaginninnermut ministeriat, Sophie Hæstorp Andersen (S) danskit kommuniisa kalaallinik angajoqqaanik angerlarsimaffiup avataanut inissiinissamut atatillugu angajoqqaanik misissuigaangamik atortagaannut atatillugu suliamut maanna qisuariarpoq.
Meeqqanut inuusuttunullu naalakkersuisup, Aqqaluaq B. Egedep (IA) ministerimik sapaatip akunnerata siuliani tallimanngornermi ataatsimeeqateqarnerata kinguneranik taanna taama qisuariarpoq.
Aqqaluaq B. Egedep oqarnera naapertorlugu isumaginninnermut ministerip misissuutit atorneqarnerat unitseqqullugu danskit kommuniinut allakkamik nassiussiniarluni neriorsuutigaa.
Taama ajornaatsiginngilaq. Inatsisimmi misissoraanni danskit kommuniini kommunalbestyrelsit suliamik isumaginninnerit aalajangersortarpaat. Isumaginninnermut ministeri taamaammat kommunit misissuutinik oqallisaasunik atuissanersut aalajangiisinnaanngilaq.
- Kisianni isumaginninnermut ineqarnermullu ministeritut kommunit ilaqutariinnik kalaallisut tunuliaqutaqartunik suliaqarnerminni misissuutit isornartorsiorneqangaatsiartut atorneqartarnerisa unitsinneqarnissaat kaammattuutigerusuppara, Sophie Hæstorp Andersen KNR-imut akissummini allappoq.
Isumaginninnermut ministerip Aqqaluaq B. Egede “pitsaasumik kinguneqartussamillu isumaliulersitsisumik” ataatsimeeqatigisimallugu suliarlu paasisaqarfigingaatsiarlugu uppernarsarpaa.
- Taamaammat Danmarkimi borgmesterinut tamanut maanna allagaqarniarpunga kommunillu suliani ataasiakkaani ilaqutariit ataatsimut, matumani kalaallisut oqaaseqarnerat kultureqarnerallu eqqarsaatigalugit angajoqqaatut pisinnaasat qanoq qulaajarneqarnissaat naleqqunnersoq aalajangiiffigissagaat inassutigalugu maanna allagaqarniarpunga.
- Misissuutit uku sillimaffiginninngitsut atorneqannginnissaat pingaaruteqarluinnarpoq, misissuutinillu taakkuninnga atuineq unitsinneqartariaqartoq isumaqarpunga, Sophie Hæstorp Andersen allappoq.
Qulakkeersinnaanngikkaa
Inuit 200-t missaanniittut Nuummi Københavnimilu danskit kommuniisa misissuutinik atuinerannik akerliussutsimik takutitsineratigut angajoqqaanik misissuutit oqallisaangaatsiartut sammineqaqqilerput.
Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Institutip danskit kommunii tallimat kalaallinik najugaqarfiunerpaasut kalaallinut angajoqqaanut misissuutinik atuiunnaaqqullugit juunimi allagaqarfigai. Københavnip Esbjergillu kaammattuut malinniarlugu aalajangerpaat.
Danmarkimi kommunit sinneri 96-it aamma taamaaliussanersut maanna apeqqutaaginnarpoq.
- Kommunit ministerip qanoq inassuteqarneranik tusarnaarnissaat naatsorsuutigineqassaaq. Kisianni inatsisit malillugit ministeri pisussaaffiliisinnaanngilaq, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Instituttimi naligiissitaanissamut immikkoortortaani inatsisilerisut pisortaat, Tine Birkelund Thomsen oqarpoq.
Tine Birkelund Thomsenip oqarnera naapertorlugu danskit isumaginninnermut ministeriata suliamut qisuariarnera pitsaasuuvoq. Kisianni tamanna naammanngerujussuartoq, taanna erseqqissaavoq.
- Kalaallit innuttaasut tungaanninngaanniit isigalugu tamanna qularnanngitsumik naammaginanngilaq, misissuutimmi atorunnaarsinneqarnissaat qulakkeerneqanngimmat.
- Misissuutit qanoq atorneqarnissaannut atatillugu inatsisitigut naleqqussaaniarluni oqartoqarsinnaavoq, taanna oqarpoq.
Peqatigiiffiup MAPI-p kalaallit angajoqqaat meeqqallu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pisinnaatitaaffiinik pitsanngorsaanissamut suliaqartup angajoqqaanik misissuinernik atuineq pillugu akerliussutsimik takutitsinissamik nalunaaruteqarpoq. Tamanna Christiansborg Slotspladsimi danskit nalunaaqutaat malillugu pingasunut pissaaq.
Tamatuma saniatigut Nuummi nalunaaqutaq ullup qeqqanut aamma akerliussutsimik takutitsisoqassaaq. Taamaalilluni piffissami ataatsimi ataatsikkut akerliussutsimik takutitsisoqassaaq.