Danskit isumaginninnermut ministeriat angajoqqaanut misissuut oqallisaangaatsiartoq pillugu kommuninut allakkamik nassiussisoq

Danskit isumaginninnermut ministeriat, Sophie Hæstorp Andersen danskit kommuniinut angajoqqaanik misissuutip atorunnaarsinneqarnissaata isumaliutigineqarnissaanut kaammattuilluni allakkamik nassiussiniarpoq. Taanna meeqqanut inuusuttunullu naalakkersuisumik, Aqqaluaq B. Egedemik (IA) ataatsimeeqateqarnermi kingorna taama iliorniarpoq.
- Misissuutinik ukuninnga (kalaallit kulturiannik, oqaasiinik aaqq.) sillimaffiginninngitsunik atuisoqannginnissaa pingaaruteqarluinnarpoq, misissuutinillu taakkuninnga atuineq unitsinneqartariaqartoq isumaqarpunga, Sophie Hæstorp Andersen KNR-imut allakkatigut akissuteqarpoq. Assi © : Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix
novembarip 20-at 2024 11:55
Nutserisoq Connie Fontain

Danskit isumaginninnermut ministeriat, Sophie Hæstorp Andersen (S) danskit kommuniisa kalaallinik angajoqqaanik angerlarsimaffiup avataanut inissiinissamut atatillugu angajoqqaanik misissuigaangamik atortagaannut atatillugu suliamut maanna qisuariarpoq.

Meeqqanut inuusuttunullu naalakkersuisup, Aqqaluaq B. Egedep (IA) ministerimik sapaatip akunnerata siuliani tallimanngornermi ataatsimeeqateqarnerata kinguneranik taanna taama qisuariarpoq.

Aqqaluaq B. Egedep oqarnera naapertorlugu isumaginninnermut ministerip misissuutit atorneqarnerat unitseqqullugu danskit kommuniinut allakkamik nassiussiniarluni neriorsuutigaa.

Taama ajornaatsiginngilaq. Inatsisimmi misissoraanni danskit kommuniini kommunalbestyrelsit suliamik isumaginninnerit aalajangersortarpaat. Isumaginninnermut ministeri taamaammat kommunit misissuutinik oqallisaasunik atuissanersut aalajangiisinnaanngilaq.

- Kisianni isumaginninnermut ineqarnermullu ministeritut kommunit ilaqutariinnik kalaallisut tunuliaqutaqartunik suliaqarnerminni misissuutit isornartorsiorneqangaatsiartut atorneqartarnerisa unitsinneqarnissaat kaammattuutigerusuppara, Sophie Hæstorp Andersen KNR-imut akissummini allappoq.

ANGAJOQQAAT KALAALLIT MEERARTAASA ALLAMUT INISSINNEQARATARSINNAANERANNIK DANMARKIMI KOMMUNIT NALILEERIAASIISA ISORNARTORSIORNEQARNERAT NAATSUMIK

  • Ilaqutariit kalaallit Danmarkimiittut meerartaat allamut inissitat ilaqutariit qallunaat meerartaasa allamut inissitaasut tallimariaatigaat, VIVE (Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærd i Danmark) nalunaarusiamini 2022-meersumi allappoq.
  • Danmarkimi kommunit isumaginnittoqarfiini kalaallit meerartaasa allammut inissinneqaratarsinnaanerannik suliat kalaallit kulturiannik oqaasiinillu eqqarsaatiginninnani suliaasut taamaannerallu kalaallit angjoqqaat paatsoorneqarnerannik taakkualu pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqarnerannik kinguneqarsinnaasut, VIVE-p nalunaarusiamini 2023-meersumi allappoq. 
  • Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit angajoqqaat piginnaasaannik nalileeriaasii (FKU) aamma isornartorsiorneqarput. Nalileeriaatsit taakkua nunani killerneersut kulturiannut ileqquinullu naleqqussaagaanerat isornartorsiorneqarnerinut tunngavilersuutigineqarpoq.
  • Naalagaaffik ukiuni pingasuni agguarlugit atugassatut 7,8 millionit koruuninik Danmarkimi kalaallit meerartaannik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi angajoqqaat kulturiat oqaasiilu eqqarsaatigalugit apersorneqartarnissaannut taamaaliornermullu nutaanik najoqqutassiornissamut illikartitsivoq.
  • Nalilersueriaatsinik nutaanik ineriartortitsisoqarnissaanik Folketingimi ilaasortat nunatsinneersut marluk, IA-meersup Aaja Chemnitzip aamma Siumumeersup Aki-Matilda Høegh-Damip, Folketingimi isumaqatigiinniutigineqarnerani piumasarereerallu taamaaliorput.
  • Nalileeriaasitaassat ukioq 2023 naatinnagu tassa piareersimasussaagaluarput.
  • Naalagaaffilli nalilersueriaatsinik nutaanik ineriartortitsinissamut atatillugu misissuititseqqaarniarluni aalajangerpoq. Misissuisitseqqaarneq ukioq naatinnagu naammassineqartussaassaaq.
  • Danmarkimi inuttut pisinnaatitaaffinnik ilisimatusarfiup Danmarkimi kommunit tallimat kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik maanna nalileeriaatsinik (FKU) atuiunnaarnissaannik juunimi kajumissaaruteqarpoq.
  • Esbjerg Kommune aamma København Kommune maanna nalileeriaasiusunik tamatuma kingorna atuiunnaarput. Kommunilli maanna nalileeriaasiusunik suli atuisut arlaqarput.
  • Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissineqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit angajoqqaat piginnaasaannik maanna nalileeriaasiinut akerliussutsimik Nuummi Københavnimilu takutitsisoqaqqammerpoq. Danmarkimi kalaallip arnap meerartaaminik novembarimi arsaarneqareerernerani taamaaliorput. Suliaq taanna Thisted Kommunemi pivoq.

Isumaginninnermut ministerip Aqqaluaq B. Egede “pitsaasumik kinguneqartussamillu isumaliulersitsisumik” ataatsimeeqatigisimallugu suliarlu paasisaqarfigingaatsiarlugu uppernarsarpaa.

- Taamaammat Danmarkimi borgmesterinut tamanut maanna allagaqarniarpunga kommunillu suliani ataasiakkaani ilaqutariit ataatsimut, matumani kalaallisut oqaaseqarnerat kultureqarnerallu eqqarsaatigalugit angajoqqaatut pisinnaasat qanoq qulaajarneqarnissaat naleqqunnersoq aalajangiiffigissagaat inassutigalugu maanna allagaqarniarpunga.

- Misissuutit uku sillimaffiginninngitsut atorneqannginnissaat pingaaruteqarluinnarpoq, misissuutinillu taakkuninnga atuineq unitsinneqartariaqartoq isumaqarpunga, Sophie Hæstorp Andersen allappoq.

Qulakkeersinnaanngikkaa

Inuit 200-t missaanniittut Nuummi Københavnimilu danskit kommuniisa misissuutinik atuinerannik akerliussutsimik takutitsineratigut angajoqqaanik misissuutit oqallisaangaatsiartut sammineqaqqilerput.

Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Institutip danskit kommunii tallimat kalaallinik najugaqarfiunerpaasut kalaallinut angajoqqaanut misissuutinik atuiunnaaqqullugit juunimi allagaqarfigai. Københavnip Esbjergillu kaammattuut malinniarlugu aalajangerpaat.

Danmarkimi kommunit sinneri 96-it aamma taamaaliussanersut maanna apeqqutaaginnarpoq.

- Kommunit ministerip qanoq inassuteqarneranik tusarnaarnissaat naatsorsuutigineqassaaq. Kisianni inatsisit malillugit ministeri pisussaaffiliisinnaanngilaq, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Instituttimi naligiissitaanissamut immikkoortortaani inatsisilerisut pisortaat, Tine Birkelund Thomsen oqarpoq.

Tine Birkelund Thomsenip oqarnera naapertorlugu danskit isumaginninnermut ministeriata suliamut qisuariarnera pitsaasuuvoq. Kisianni tamanna naammanngerujussuartoq, taanna erseqqissaavoq.

- Kalaallit innuttaasut tungaanninngaanniit isigalugu tamanna qularnanngitsumik naammaginanngilaq, misissuutimmi atorunnaarsinneqarnissaat qulakkeerneqanngimmat.

- Misissuutit qanoq atorneqarnissaannut atatillugu inatsisitigut naleqqussaaniarluni oqartoqarsinnaavoq, taanna oqarpoq.

Peqatigiiffiup MAPI-p kalaallit angajoqqaat meeqqallu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pisinnaatitaaffiinik pitsanngorsaanissamut suliaqartup angajoqqaanik misissuinernik atuineq pillugu akerliussutsimik takutitsinissamik nalunaaruteqarpoq. Tamanna Christiansborg Slotspladsimi danskit nalunaaqutaat malillugu pingasunut pissaaq.

Tamatuma saniatigut Nuummi nalunaaqutaq ullup qeqqanut aamma akerliussutsimik takutitsisoqassaaq. Taamaalilluni piffissami ataatsimi ataatsikkut akerliussutsimik takutitsisoqassaaq.