Aaja aamma Aki-Matilda ministeriuneq isumaqatigiinniarfigissagaat: Allannguisoqarnissaa piumasaraat
Aaja Chemnitz aamma Aki-Matilda Høegh Dam nunatsinnit Folketingimut ilaasortaanertik attappaat.
AAMMA ATUARUK Aki-Matilda Høegh-Dam Aaja Chemnitzilu Folketingimut qinigaaqqipput
Tassa imaappoq folketingimut qinikkat nunatta soqutigisai pillugit suleqatigeeqqissapput.
Qinersinermi taaguussinermi kisitsisit naammasseqqammiinnartut kalaallit folketingimut ilaasortaat sulillutik aallarteqqereerput, taakku danskit partiivinut isumaqatigiinniarnerisa aallartinnerat aallartinneqarluni.
- Isumaqatigiinniarnerit aallartikannereerput. Mette Frederiksen oqaloqatigeerpara aamma Enhedslisten, Socialistisk Folkeparti partiillu allat siulittaasui allaqatigalugit, Aaja Chemnitz oqarpoq.
- Isumaqatigiinniarnerit qinersineq naammassiinnartorli aallartittut oqaatigineqarsinnaavoq. Dronningip naalakkersuisussarsiortitsineri qaqugu aallartissanersut takussavarput, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Piumasaqaatit kalaallillu sunniuteqarnissaat oqaluuserineqassasoq
Dronningip naalakkersuisussarsiortitsinera aamma kunngip naalakkersuisussarsioqqusaa:
Dronningip naalakkersuisussarsiortitsinera ministeriunerugallartutut naalakkersuisunik nutaanik pilersitsinissamut atortussaavoq.
Dronningip naalakkersuisussarsiortitsinera tassa imaappoq partiit sinniisaat tulleriiaallutik Amalienborgimukarlutik ataatsimiigiassapput, tassanilu naalakkersuisunik nutaanik pilersitsinissamut kina isumaqatigiinniassanersoq - tassa kunngip naalakkersuisussarsiortitaatut kina toqqarnerlugu oqaatigissavaat.
Ministeriunerugallartoq, Mette Frederiksen isumaqatigiinniarnermik ingerlatsinissamut toqqarneqarpoq - taamaalillunilu kunngip naalakkersuisussarsiortitaalerluni.
Dronningip naalakkersuisussarsiortitsineri pingasunngornermi aallartissapput. Ministeriunerugallartorlu Mette Frederiksen kunngip naalakkersuisussarsioqqusaatut toqqagaanikuuvoq.
AAMMA ATUARUK Mette Frederiksenip naalakkersuisoqatigiiliornissamik isumaqatigiinniarnerit aallartissagai
Mette Frederiksenip naalakkersuisut siammasissut pilersinnissai pillugit taamaalilluni isumaqatigiinnialerpoq.
Mette Frederiksenip siammasissunik naalakkersuisuutitaqalernissani iluatsissaguniuk nunanit avannarlernit qinikkat pisariaqartissanngilai. Tamannali iluatsinngippat saamerlernik pilersitsinissamut nunanit avannarlerneersunit taperserneqarnissani pisariaqartissavaa.
AAMMA ATUARUK Taasinerit tamarmik kisinneqareerput – nunarpullu pingaarutilimmik inississinnaavoq
Ministeriunerup Folketingimi partiit nunanillu avannarlernit qinikkat Marienborgimi ullumi tallimanngornermi isumaqatigiinniarnissamut qaaqquai.
Aaja Chemnitzip Mette Frederiksen nalunaaqutaq 13.30 ataatsimeeqatigissavaa.
- Oqaluuserineqartussat amerlapput. Piumasaqaatit immaqalu nunatta Danmarkillu akornanni atassuteqarnermi tunngaviit kiisalu qanoq ililluta sunniuteqarnerulissanersugut, taanna oqarpoq.
Sunniuteqarnissamut inissisimalluartut
Aaja Chemnitzip nunanit avannarlerlit qinikkat kiap ministeriunerulernissaanut aalajangiisuusinnaanissaat qularutiginngilluinnarpaa.
Tamannalu nunatsinnut pitsaasuusoq isumaqarpoq.
- Tamanna nunatsinnut periarfissani pitsaanerpaavoq. Taamaammat iluatsitaqarnerpaaniarnissamut tunngavoq, taanna oqarpoq, nangillunilu:
- 2015-imi isumaqatigiiinniarnerni ilaanngilluinnarnitsinnit ullumikkut isumaqatigiinniarnerni aalajangiisuusussanngorsinnaanitsinnut ineriartorneq takullugu soqutiginarluinnarpoq, tassami pingaarutilimmik qinigaatitaqarpugut, taassumalu kina Danmarkimi ministeriunerulissanersoq toqqarsinnaavaa. Nunarput sunniuteqarnerullunilu qitiunerulersinnaavoq.
Aki-Matilda Høegh-Damip nunatta soqutigisaanik pitsaanerpaamik Folketingimi qanoq suliaqarsinnaanini pillugu kalaallit partiivi oqaloqatiginiarlugit nassuiaatigaa.
- Nunatta iluani partiit oqaloqatiginissaat pingaaruteqarpoq, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq, nangillunilu:
- Sunniuteqangaatsiarsinnaarpasippugut - taamaammat aamma nunatsinnut pitsaanerpaat tamarmik misissussagigut isumaqarpunga. Uani ataatsimut tunngaveqarnissarput aamma qinigaatitatta Folketingimi isumaqatigiinniarnissaat pingaaruteqarpoq.
Ima piumasaqaateqartut
En grøn agenda aamma meeqqat inuusuttullu - Aaja Chemnitzip qineqqusaarutigai. Taassumali isumaqatigiinniarnermi piumasaqaatai annertunerupput.
- Kinguaassiutitigut naapertuilluanngitsuliornerit akiorniarnerat, imminut toquttoqartarneranik pinaveersaartitsineq aamma kalaallinut ilinniartutsinnut ikiuinermik pitsaanerusumik qulakkeerinissamut tunngasorujussuupput.
- Aamma Danmarkip suleqatigineratigut peqqinnissaqarnermut tunngatillugu - pingaartumik kræftimik napparsimasut peqqissarnerannut atatillugu pitsaanerusumik ikiuisoqarnissaanik ukkatarinnittoqassaaq. Tamatuma saniatigut illersornissamut isumaqatigiissutissaq ilaassaaq. Nunatta isumaqatigiinniarnermi ilaanissaanik qulakkeeriniarpunga, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Aki-Matilda Høegh-Damip nunatsinni oqartussaaffiit Danmarkimit suli akisussaaffigineqartut 36-t ineriartortinneqarnissaat sulissutiginiarpaa.
- Oartussaaffiit uku amerlanersuut ineriartortinneqanngilluinnarput. Isiginiarneqanngillat, taanna oqarpoq.
Assersuutigalugu oqartussaaffiit amerlasuut nunatsinniluunniit allaffeqanngitsut imaluunniit nunatsinnut naleqqussarsimasumik immikkut inatsiseqanngitsut, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.
Taamaammat oqartussaaffiit ineriartortinneqaqqinnissaat piumasariniarpaa.
Siunissami suleqatigiinnissamut neriulluartoq
Demokraatinit Anna Wangenheimip Aaja Chemnitz aamma Aki-Matilda Høegh-Dam nunatsinnut pitsaanerpaaq pillugu Folketingimi suleqatigiissimanngitsutut isornartorsiornikuuai.
AAMMA ATUARUK Folketingimi ilaasortat Nunatsinneersut attaveqatigiinnerat pitsaanngitsoq
Folketingimut ilaasortat marluk oqaaseqarnermi eqqortoqalaartoq KNR-imut qaammatip siuliani nassuerutigaat.
Aki-Matilda Høegh-Damilli tamanna Folketingimi suleriutsimik allannguinikkut qaangerneqarsinnaasoraa.
- Assersuutigalugu ataatsimiititaliani nunatsinnit peqataaffiusariaqartuni siulittaasuuffiup akornatsinni avinnissaa pingaaruteqartoq isumaqarpugut, taanna oqarpoq.
- Taamaallaat taamaaliornikkut nunarput pillugu angusaqarnerpaasinnaavugut.
Qinigaaffimmi kingullermi ataatsimoorlutik angusarissaarsimallutik Aaja Chemnitz isumaqarpoq.
Tamatuma saniatigut qinigaaffimmi nutaami suleqatigiilluarnissaminut neriulluarpoq.
- Isumaqarpunga neriulluartumik isiginninnissaq pingaaruteqartoq. Innuttaasut suleqatigiinnissarput kissaatigaa. Sulissutigineqartussarpassuupput, tunngaviusumillu isumaqatigiissutigisagut amerlasoorujussuupput. Tassa inuiaqatigiinnut pitsaasumik angusaqarusunnerput, taakkulu ullumikkut takusinnaasatsinnit pitsaanerussasut.
- Isumaqarpunga misilittakkagut pissutigalugit nunarput sinnerlugu suli amerlanerusunik angusaqarnissamut nukittunerusumik qanoq ataatsimoorsinnaanerput takusinnaagipput.
