Wangenheim: Atugarissaarnissamut eqqarsaat isasuulerpoq
Nunatsinni peqqinnissaqarfik sulisussaaleqinermik sakkortuumik nalaataqartuarpoq, politikkerillu ukiuni arlersuni ajornartorsiummik aaqqiiniaraluarput, manna tikillugu iluatsinngitsumik.
Peqqinnissamut naalakkersuisuusimasoq Anna Wangenheim (D) siusinnerusukkut isumassarsiaareersumik maanna qaqitsivoq, matumani avataaneersunik nakorsassarsiornissaq peqqissaasussarsiornissarlu ujartorpaa.
AAMMA ATUARUK Niviaaluup Nuummut erniartornissani paaseqqammerpaa
Danmarkimeersunik nunani avannarlerneersunilluunniit sulisussarsiorneq nalinginnaasuusaraluartoq, nunanit kiattuniit sulisussarsiortariaqarpugut soorlu: Cubamiit, taamalu ujartuisoq tassaavoq Anna Wangenheim.
- Ajornartorsiut ukiorpassuarni atuuppoq, aaqqiissuteqartoqassananilu, politikerit nuannarineqalerniarlutik Danmarkimut angalatsiassapput, angalanerillu tamakku sunniuteqassanatik. Cubamiunik peqqinnissaqarfimmi sulisinnaasunik tikisitsisalerneq kimilimmik iluaqutaassagaluarpoq, Anna Wangenheim KNR-mut oqarpoq.
Anna Wangenheim peqqissutsimut naalakkersuisuunermi nalaani avannaani sulisussanik Cubamiunik pissarsiortoqarnissaa sulissutigigaluarpaa, suliniulli naalakkersuisut nikinnerisa kingorna ineriartoqqinngilaq.
”Piffissami sivitsortumi ilungersorluni sulisussarsiortoqaraluartoq, ajoraluartumik 2022-mi ukiakkut piffissat ilaanni, Peqqinnissaqarfik Kujataani nakorsanik qulaanilu taaneqartunik pilattaanermik piginnaasaqartunik misilittagalinnillu sulilersitsinissaq ajornarsimavoq”, Namminersorlutik Oqartussat ataasinngormat taama nalunaaruteqarput.
Assiliisoq: Lui D. Thomsen.
Cubamiunilli tikisitsineq atasinnaava?
Anna Wangenheimip aamma uparuarpaa, Danmarkimiit peqqinnissaqarfimmi sulisussarsiniartarnerup ajornakusoornerujussua, taakkumi sivikitsuinnarmik nunatsinniittarput kalaallisullu oqaaseqartuunatik.
Taanna assersuuteqarpoq inuit danskisut kalaallisulluunniit oqalussinnaanngikkaangata immikkoortitsisoqarsinnaasartoq.
AAMMA ATUARUK Pilattaasussaaleqisoqarmat Qaqortumi ernisarfik ukiup sinnerani matoqqassaaq
Taanna aperaarput, pissutsit taama innerat allanngungaarnaviarunanngitsoq Cubamiunik tikisitsisoqaraluarpat, taakkumi aamma oqaatsit allarluinnaat atortussaavaat.
- Aap soorunami taamaattoqarsinnaavoq, kisianni aamma ullumikkut oqalutsiliinnarluni danskit oqaasii atorlugit napparsimasunik sullissineq pitsaanerpaanngilaq, taanna oqarpoq.
Imalu apereqqipparput:
Allakkianni ujartorpat imminut nammassinnaassuseq piffissarlu ungasissoq eqqarsaatigalugu aaqqiisoqartariaqartoq, isornartorsiorpallu aaqqiissutit amerlavallaat pipallatamik aaqqiissutaavallaartartut, kisianni cubamiunik tikisitsinermik eqqarsaat aamma pipallatamik aaqqiiniarnerusorinngiliuk?
- Soorunami kissaatiginaraluaqaaq nunaqavissunik sulisussarsisinnaagaluarutta, kisianni cubamiunik tikisitsisoqarsinnaappat peqqissaasunik nakorsanillu Danmarkimiit sapaatip akunnerinnaani qaammatialunnguaniluunniit taamaallaat maaniittussanik tikisitsisaqattaarnermiit ajunnginneruvoq, Anna Wangenheim oqarpoq.
Qularnaarsinnaavarpummi ilumut Cubamiut nakorsat peqqissaasullu sivisuumik nunatsinniissinnaassasut?
- Taamatut tikisitsineq suli misilittagaqarfiginngilarput, isumaqatigiissuteqarfigisinnaavagulli, akivoq.
Peqqinnissamik suliallit avataaneersut sukkanerusumik sulisinnaapput
Anna Wangenheim Peqqissutsimut naalakkersuisuunermi nalaani avataaniit tikisitsilluni peqqinnissaqarfimmi sulisussarsiniartarnerup ajornannginnerulernissaanik ineriartortitseqataavoq.
Sulili manna tikillugu, inuk nunatsinnut suliartortoq danskit inatsisaat malillugit peqqissutsikkut akuersissummik maani atuussinnaasumik peqaqqaartussaavoq aammalu nunatsinni atorfinitsitsinermi suliffimmi atugassaritaasut akissarsianullu isumaqatigiissutit malillugit akissarsitinneqartussaalluni.
AAMMA ATUARUK Sulinissamut akuersissutit sukkanerusumik suliarineqartassapput
Taamatullu aaqqiisimaneq ukioq ataaseq sinnerlugu atuutereersimalerpoq, Anna Wangenheimili naapertorlugu tamatuma atuunnera qularpasippallaarpoq, taamalu sukaterivigineqartariaqarluni:
- Naalakkersuisut avataaniit tikisitsilluni peqqinnissaqarfimmi sulisitsisinnaanermik ajornannginnerulersitsisariaqarput, Pilaasinnaasut ilisimajunnaarsitsisinnaasullu Cubamiunit pissarsiarisinnaavagut, taakkulu atorfissaqartittupilussuuvagut, taamaammat malittarisassat ajornannginnerusut piuminarnerusullu ujartortariaqarpagut, Anna Wangenheim oqarpoq.
Peqqinnissaqarfik erloqinartorsiorpoq nunamilu allamiut pisariaqartippai
Ukioq matuma ilaani Peqqissutsimut ataatsimiititaliarsuaq nalunaarusiaminik saqqummiivoq siunertaralugu nunatsinni peqqinnissaqarfiup pitsanngortikkiartuaarnissaa.
Nalunaarusiaq qulequttanik pingasunik oqariartuuteqarpoq, tassaappullu: Sulisussarsiniartarneq, Sulisut pigiinnarnissaat aammalu peqqinnissaqarfimmi sulisussanik ilinniartitsisinnaassuseq.
Savalimmiormiut 123-t 2017-mi nakorsanngorniatut ilinniarput, ukiullu tamaasa 23-t peqqissaasunngorniarlutik ilinnialertarput. 2022-mi apriilimi nunatsinneersut nakorsaatinut ilinniartut 17-iupput, nalinginnaasumillu taakku affaannaat kisimik naammassisarput. Nunatsinni Ilimmarfimmi peqqissaasunngorniat 14-t ilinnialersinneqartarput 60 procentiilu kisimik naammassisarput.
Tusarfik: Peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuaq
Peqqinnissaqarfimmi Sulisut ima amigaataatigipput, nunatsinni peqqinnissaqarfik kivinneqassappat piffissarujussuaq suli ingerlaqqaartariaqarluni, taamaammat avataaniit sulisussarsiniartarneq maannakkut pissutsit taamaakkallartillugit allaqqunneqarsinnaanngikkallarpoq.
Ataatsimiititaliarsuup siunnersuutigaa, Kalaallit amerlanerujussuit peqqinnissaqarfiup iluani sulisinnaasunik ilinniartinneqartariaqartut. Taakkulu ilinniarnertik naammassippassuk aamma qulakkeerniartariaqartoq nunatsinnut uterlutik suliumaarnissaat. Ullumikkummi pissusiviusut imaapput nunatsinneersut ilinniakkaminnik naammassisartut affaannaat taamaallat utertarmata.