- Sakkutuulersorluni tiguaaniarsinnaanissaq pisinnaassasutut isiginngikkipput isumaqarpunga – naamerluinnaq. Taamak oqareerlunga suliaq naammassisutut aamma isiginngilarput. Piffissamut siulianut sanilliullugu taakku marluk imminnut qanilligaluttuinnarneri aamma nalunngilara. Taava tamanna pimoorulluinnangaarumaarparput.

Taama nunanut allanut ministeri Lars Løkke Rasmussen Aarhusimi tallimanngornermi tusagassiortunut paasissutissiinermini, KNR-ip paasisaani oqarpoq.

Taanna illersornissamullu ministeri ullumi USA-mut aallassapput, tassani ilaatigut atlantikoq illugiillugu sillimaniarneq pillugu oqaloqatigiissapput. Nunanut allanut ministeriaqarfimmit tusagassiutinut nalunaarutaat naapertorlugu, tikeraarneranni Ruslandip Ukrainemut sorsunnera Europallu illersornerani piginnaanininnissaq pingaarnertut sammineqassapput.

Kalaallit Nunaannulli sioorasaarineq eqqartorneqarmat, Lars Løkke Rasmusseni tusagassiortunut paasissutissiinermini isummersuutiminik oqaasinnguivoq. Tassani nammineq europamiullu siuttuisa pissutsit qanoq ilungersunartiginerannik paasisaqarfigigitsik oqaatigaa. 

- Europamiut nukittuumik tapersersuinerat assut nuannaarutigaarput. Macronip Kalaallit Nunaannut tikeraarnerata isumaa ilippagisariaqanngikkaluarparput. Aamma europami siuttut allat Kalaallit Nunaannut tikeraarnissaminnut piareersimasut paasitinneqarnikuuvunga. Kisianni tamatumani isumatusaartariaqarpugut. Taamaattorli oqaluttuarineqartumi pisariaqalissappat takutinneqarsinnaasoq eqqortortaqartorujussuusoq ilisimavara.

Sunniiniutit sunniutaallu

Naak nunanut allanut ministeri, sakkutuulersorluni nunamik tiguaanissa piviusorsiortuusoq isumaqanngikkaluartoq, suli nunap sunniiniutinut mianernarnera pillugu mianersoqqusivoq.

- Allanilli misiliisoqarsinnaavoq (tiguaaneriinnaanngitsumik, aaqq.). Paasineqartariaqarpoq Kalaallit Nunaat inuiannguupput amerlanngitsut, sunniiniarnertut ittunut ammasuusut.

Video ataaniittoq marsip naanerani Donald Trumpimit siammarteqarpoq. Tassani USA Kalaallit Nunaannut atassuserneqarpoq oqaasertalerlugu "Manifest Destiny", politikkikkut isumamut USA nunap ilaanik annertusaanissamut kipisuitsumik pisinnaatitaasoq pillugu taatsiarlugu.

Inatsisartunut qinersisoqanngitsiarnermiit sooq Naalakkersuisut Danmarkimik qanimut suleqateqarnerulersimanerat pillugu eqqarsaatigerujoorsimagaanni,  tamanna ilaatigut USA-mut takussutissiinerpiaavoq.

- Taamaammat Naalakkersuisut Kunngeqarfiullu Danmarkip iluani suleqatigiinnitta akornanni aalajaallisaavugut, ikinngutitsinnullu europamiunut suleqatiserinnilluta. Ilutsinni tapersersoqatigiinnerujussuit ammasumillu suliniaqatigiinnerpassuit inuiaqatigiinnut amerikamiunut takutipparput.

Tusagassiortunut paasissutissiinermi tusagassiortup najuuttup nunanut allanut ministeri apeqquteqarfigaa, amerikamiut naalakkersuisuisa sunniinerat ernummatigineraa. Tamannali taassuma akuersaanngilaa.

- Taamaavinngilaq. Naalakkersuisui eqqartunngilakka, kisianni nalunngilat, taassuma ernerata Donald Jr.-ip, Trumpillu innuttai taakku tikeraarneranni suut tamarmik aallartipput. Inuit teqqialinnik nasallit assigisaallu aamma dollarsit Nuummi aqqusinermiittut takuatit. Taamaattumik inuiaat kalaallit arlaanniit uukapaatinnianeqarsinnaaneri mattunneqartariaqanngilaq. Kisianni kalaallit aamma akiuulluarsinnaasorujusuupput.  

Sakkutuulersuineq

Piffissami matumanerpiaq Kalaallit Nunaat Danmarkilu sakkutuunik sungiusaanermik sakkunissaleruttorpoq, Kalaallit Nunaannilu illersornissaq pillugu isumaqatigiissut nutaaq aalartisaleruttorpaat. Tamanna Ruslandip Issittumi sakkutuulersuinerata akineqarnissaa piumasarineqartariaqartoq, USA, Kalaallit Nunaat Danmarkilu isumaqarput.

Piffissami matumani USA-mik suleqatigiinnissamik isumaqatiginninniarnerit erseqqissuunnginneri nunanut allanut ministerittaaq ersersippaa, - naak USA-p oqaatigisaqattaareeraluaraa Amerikap isumannaatsuunissanut isumannaallisaanermut tunngasunik sakkutuuliilluni Kalaallit Nunaannik illersuinissaq pingaaruteqartuusoq.

Issittumi Sakkutooqarfik videomik sisamanngornermi saqqummiivoq. Tassani ilaatigut kingullertigut nunami sakkutuut sungiusarnerinik ilanngutassiaaraq takuneqarsinnaavoq.  

- Amerikamiut oqalunnerini iliuuseqarpugut, Lars Løkke Rasmussen oqarpoq nangillunilu:

- Issittumi Piginnaasanik Annertusaanermik isumaqatigiissut ukiup aallartinnerani saqqummiunnikuuarput, isumaqatigiissullu nutaaq 2 Kalaallit Nunaanni sakkutuuliisinnaanerunissamik ineriartortitsinissaq pineqarpoq. NATO Issittumi akisussaaffimmik annerusumik tigusisinnaappat – iluatseriikkatsitut – Europamiut nukittuumik tapersersuinerannik aamma EU Kalaallit Nunaatalu akornanni suleqatigiinnerup annertusarneqarnera takutissinnaagutsigu, eqqissisimanartumik aaqqiiviginnissinnaavugut.

Qajassuartumik neriulluarniarneq

Danmarkip amerikami politikkerinit aatsaat taamak soqutigineqarnerunera misigaa, Lars Løkke Rasmussen oqarpoq. Maannamut Kongressimiit aallartitat pingasut tikeraareerput, sulilu aamma marluk tikeraassallutik.

Kisianni Trumpip Kalaallit Nunaannik sakkutuulersuilluni tiguaanissaq periarfissaasoq ataavartumik oqaatigiuaraluaraa, politikkerit qaffasissut sinneri assigiinngisitaarlutillu eqqarsarluarsinnaasuusut, nunanut allanut ministeri isumaqarpoq.

Naak Kalaallit Nunaat pillugu pisoq ilungersunaraluartoq Lars Løkke Rasmussen neriulluarpoq. Tamanna sakkunissarnissaq pillugu naalakkersuisunik europamiunillu allanik aamma nunanik issittormiunik qanimut suleqateqarnermik pissuteqarpoq.  Assi © : Martine Lind Krebs/Det Grønlandske Hus i København

- USA-mi pisortaqarfimmi politikerillu qaffasissut akornganni assigiisitaartorujussuarmik suleriuseqartut ilimagaara. Sillimaniarneq pillugu Kalaallit Nunaannut NATO-mullu tunngatillugu apeqqusiisoqarnikuusoq ilisimavarput, aamma tamanna pillugu amerikamiunik suleqateqarnissatsinnut piareersimavugut.  

- Kisianni soorunami tiguaanissaq pineqanngisaannassaaq. Tassa tamatuma naammassineratut misiginngilanga. Taamaattoqanngilaq. 

Tamatumunnga ilanngullugu kalaallit qinersinerat Canadami qinersinermut nunanut allanut ministerip assersuuppaa. Tassani liberalit partiiani siulittaasoq Mark Carney, Donald Trumpip nuna USA-p ilaatut ilanngutitinniarlugu qanilliniarnera akuersaanngilluinnarlugu qineqqusaareerluni ajugaavoq.

- Kalaallit Canadallu qinersinerata inerneri qiviarutsigit, inunnut ilungersunartorsiortitsigaanni qisuariartoqartartoq isumaqarpunga.  Ajunngitsumik sunniuteqarsinnaalluaraluartoq, arlaannik pilersitsineq, tunngaviusumik nuanniitsumik apeqqummik pilersinneqaraluartoq ilippagineqassanngilaq. Taamaattumik eqqissisimavunga neriulluarlungalu.

- Præsidenti pisortaqarfimmiittullu allat oqaloqatigigaanni, apeqqutip taassuma qanimut suleqatigiinnikkut aaqqiivigineqartariaqaraluarnera ilisimagaat misigivunga.